Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 arviointi Paikallinen kehittäminen

1. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 arviointiPaikallinen kehittäminen 22.1.2013 Jouni Ponnikas

2. Vuoden 2011 arviointiraportti, LEADER -arviointi • Osana vuoden 2011 arviointiraporttia toteutettiin toimintaryhmätyön (LEADER) arviointi (muut painotukset olivat:, MYTVAS ja valtakunnalliset hankkeet) • LEADER –arvioinnin näkökulmat ja tehtäväkokonaisuudet: • toimeenpano ja tulokset toimenpiteittäin (käyttö, vaikuttavuus), • tulokset sosiaalisen pääoman näkökulmasta sekä • kokoavat johtopäätökset ja suositukset

3. Arviointiaineistot toimintaryhmätyön analysoinnissa Hankittu aineisto Kyselyt • Sosiaaliseen pääomaan liittyvä kysely, joka lähetettiin kaikille Manner-Suomen toimintaryhmille ja johon vastasi 47 % toiminnanjohtajista (N 26) sekä • Elinkeinojen ja yritysten kehittämiseen liittyvä kysely, joka lähetettiin myös kaikille Manner-Suomen toimintaryhmille ja johon vastasi 56 % toiminnanjohtajista (N 31). Osa näiden kahden kyselyn vastauksista kerättiin haastattelemalla. • Toimintaryhmien kanssa yhteistyötä tekeville ELY-keskusten työntekijöille lähetettyyn kyselyyn vastasi 33 % työntekijöistä. Kyselyllä tavoitettiin 87 % ELY-keskuksista. Haastattelut • Toimintaryhmien työntekijöiden (N 6), toimintaryhmien hallitusten puheenjohtajien (N 7) sekä kuntien (N 9) ja kehittämisyhtiöiden edustajien (N 7) haastattelut. • Ryhmät haastatteluihin valittiin siten, että mukaan saatiin edustus maan eri puolilta. Asiantuntijatyöpaja • Aineistoa kerättiin myös toimintaryhmätyötä käsitelleessä asiantuntijatyöpajassa (13.3.2012, Helsinki). Työpajaan osallistui 11 henkilöä, jotka edustivat seuraavia tahoja: Maaseutuverkostoyksikkö, ELY-keskus, YTR, toimintaryhmät, SYTY, maakunnalliset liitot, MMM sekä Mavi. Valmista materiaalia ovat Maaseutuviraston toimittamat ohjelman seuranta-aineistot. Lisäksi hyödynnettiin kahdelle toimintaryhmälle tehdyn erillisselvityksen (2012) tuloksia yritystukien vaikutuksista.

4. Toteumaa koko ohjelman tasolla • Manner-Suomen 55 toimintaryhmällä olivat 31.12.2011 mennessä yhteensä 4739 hanketta (sidottuna) • keskimäärin toimintaryhmissä oli rahoitettu 86 hanketta. Vaihtelu suurta: vähimmillään 40 ja enimmillään 179 / toimintaryhmä • kehittämishankkeita oli 56 % ja yritystukia 44 %. • keskimäärin 48 kehittämishanketta ja 38 yritystukihanketta / toimintaryhmä (vv. 2007–2011) • osassa toimintaryhmistä kehittämishankkeita ja yritystukia on lähes yhtäläinen määrä, kun taas joissakin toimintaryhmissä painopiste on selkeästi joko kehittämishankkeissa tai yritystuissa.

5. Leader-toimintaryhmien rahoittamat hankkeet hanketyypeittäin 2007–2011* *Lähde: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta sidottu ja maksettu Leader-rahoitus toimintaryhmille 31.12.2011 mennessä.

6. Tuloksia koko ohjelman tasolla /toimintaryhmät • Kokonaisuudessaan toimintaryhmät ovat kuluvalla ohjelmakaudella vuoden 2011 loppuun mennessä tukeneet 764 uutta yritystä. Tässä määrässä mukana ovat myös yritystoiminnan edellytysten selvittämiset, jotka eivät ole aina johtaneet uuden yrityksen syntyyn. • Uusia yrityksiä on perustettu 678 kpl toimintaryhmien myötävaikutuksella • Ryhmät ovat myötävaikuttaneet 372 uuden työpaikan syntyyn, mikä on vain 35 % tavoitteesta (indikaattoritietoja ei ollut 31.12.2011 riittävästi käytettävissä - tavoitteen toteutumisen ennakointiin). • Nuorten (alle 25 v.) uusien työpaikkojen määrä alhainen – kaukana tavoitteesta; nuoriin kohdistuvat vaikutukset aika vaatimattomia (työpaikat, yhdistyksen jäsenyydet, koulutuspäivät jne.) • Säilytettyjä työpaikkoja on saavutettu 1212. • Kylien asukkaat ovat toimintaryhmien toiminnan keskeisiä asiakkaita sekä hankerahoituksen käyttäjinä että hankkeiden kohderyhminä, hankkeista hyötyvinä paikallisina asukkaina. Tämä näkyy seurantatiedoissa

7. Johtopäätökset ja kehittämisehdotukset

8. Johtopäätökset Leader-toimintaryhmätyöstä • Sosiaalisen pääoman näkökulmasta toimintaryhmätyön vaikutukset ovat ristiriitaisia. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa vaikuttavuusindikaattoriksi asetettu sosiaalisen pääoman määrän kasvu ja sen tavoitteeksi asetettu sosiaalisen pääoman vahvistuminen hanketoiminnan ja Leader-toimintatavan kautta ovat osittain toteutuneet. • Toimintaryhmien hanketoiminta sekä ryhmien sisäinen toimintamalli ovat kohtalaisesti toimineet ja vahvistaneet sosiaalista pääomaa. • Ryhmien sisällä on esiintynyt myös toimintaa haittaavia ristiriitoja. • Kuitenkin erityisesti onnistuneiden hankkeiden toimeenpanon myötä luottamus on kasvanut ja yhteistyö on parantunut • Toimintaryhmien toiminta-arkkitehtuuriin kuuluvassa yhteistyössä ELY-keskusten kanssa on ollut ristiriitoja ja hallinnollisia ongelmia • Sosiaaliseen pääomaan liittyvässä asukkaiden osallistamisessa ja aktivoinnissa on toimintaryhmillä myös vielä paljon tehtävää.

9. Johtopäätökset Leader-toimintaryhmätyöstä • Monet toimintaryhmät toivovat itsenäisempää asemaa ja profiloitumista elinkeinojen kehittäjäksi ja rahoittajaksi sekä resurssien turvaamista niin, että tuloksellinen toiminta mahdollistuu nykyistä paremmin. • Toimintaryhmien yritysyhteistyöllä on saavutettu tuloksia ja toimintaryhmien toimintatapa, Leader-metodit, sopivat hyvin maaseudun pienten yritysten kehittämiseen. Toimintaryhmät ovat tukeneet yrityksiin monipuolisesti kehittämistoimia, kuitenkin toimenpiteissä ovat painottuneet konkreettiset kehittämistoimenpiteet. • Yrittäjät ovat kokeneet yhteistyön hyödylliseksi ja hyödyt konkreettiseksi. Toimintaryhmien rahoituksella on voitu ratkaista välittömiä konkreettisia kehittämistarpeita. • Toimintaryhmien vahvuuksia yritysten kehittämisessä: paikallisuus, paikallistuntemus, asiakkaiden neuvonta ja ohjaus sekä pienten hankkeiden ja konkreettisten kehittämistarpeiden rahoittaminen

10. Johtopäätökset Leader-toimintaryhmätyöstä • Kansainvälinen kehittämistoiminta on varsin pienessä roolissa sekä yritysten kehittämisessä että yhteisöllisissä hankkeissa. Monille toimintaryhmien asiakkaille toimintaryhmä on ainut kanava, jonka kautta he voivat päästä kansainvälisten kehittämistoimien piiriin. • Vahvistamalla kansainvälistä kehittämistoimintaa ryhmät vahvistavat lisäarvoaan - kansainvälisyyden vahvistamisessa toimintaryhmien rooli on Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa keskeinen. • Ongelmana toimintaryhmien tekemässä yritysten kehittämistyössä näyttäytyy osaamisen ja tiedon puute. Ryhmien kanssa yhteistyötä tekevät viranomaiset ja kehittämisyhtiöt näkevät tämän enemmän ongelmana kuin ryhmät itse. • Myös päätöksenteon moniportaisuus, se, että toimintaryhmän oma päätös asiasta ei vielä riitä, koetaan ongelmaksi.

11. Johtopäätökset Leader-toimintaryhmätyöstä • Koska toimintaryhmien yritysten kehittämiseen tuoma lisäarvo on selkeä, tulisi toimintaryhmien hallintoa yksinkertaistaa niin, että ryhmät pystyisivät nykyistä yksinkertaisemmin ja nopeammin palvelemaan asiakkaitaan ja olisivat toiminnassaan vähemmän riippuvaisia viranomaisten hallintoprosesseista. • Ryhmien aseman itsenäisyyden vahvistaminen ja roolin selkiinnyttäminen poistaisi myös päällekkäisyyksiä viranomaisten ja toimintaryhmien työstä. • Ryhmien tulisi myös käynnistää keskinäisiä, ryhmien yhteisiä ja yhteisesti rahoittamia hallinnon tukitoimia, joiden hoidettavaksi ne voisivat siirtää osan hallinnollisista tehtävistään. Tämä vapauttaisi toimintaryhmien toiminnan resursseja hallinnosta kehittämistyöhön.

12. Johtopäätökset Leader-toimintaryhmätyöstä • Toimintaryhmät toivovat ryhmän toiminnan tuloksellisuuden parantamiseksi enemmän työaikaa aktivointiin, kenttätyöhön, toimijoiden tapaamiseen ja hankehakijoiden kanssa keskusteluun. Toimisto- ja hallintotyön koetaan vievän liikaa aikaa. • Hallitustyöskentelyyn lisää tilaa ja tilaisuuksia yhteistyön rakentamiseen alueen muiden toimijoiden kanssa. • Toimintaraha koetaan niin niukaksi, ettei sen avulla voida rekrytoida riittävästi henkilöresursseja ryhmän hallinnon sujuvaan pyörittämiseen. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimenpide 431: Paikallisen toimintaryhmän toiminnan takaaminen … toimintarahalla. Arviointiaineistojen perusteella tämä tavoite ei ole täysin toteutunut.

13. Johtopäätökset Leader-toimintaryhmätyöstä • Toimintarahaa tuskin kasvaa: keinoja ryhmien toiminnan tehostamiseen sekä hallinnon rationalisointiin, niin että resurssit riittävät paremmin muuhunkin kuin hallinnon pyörittämiseen. • Ryhmien yhdistämisistä yhtenä resurssien säästökeinona voidaan keskustella, mutta silloin pitää toimia harkiten, että ei estetä paikallisuuden, toteutumista. • Ryhmien itsenäisen aseman vahvistaminen selkiyttää ryhmien roolia suhteessa asiakkaisiin sekä suhteessa viranomaisiin ja muihin yhteistyökumppaneihin. Itsenäisen aseman vahvistamista ei tue toimintaryhmien hallinnollisten tehtävien siirtäminen ELY-keskuksiin. Niin ikään ELY-keskukset joutuvat tulemaan toimeen niukoilla resursseilla verrattuna niillä hoidettavana oleviin velvoitteisiin.

14. Suositukset • Toimintaryhmien hallitusten aktivointiin, roolin terävöittämineen ja koulutukseen verkostoyksikön sekä MMM:n tulee edelleen ohjelman loppukaudelle panostaa, jotta toimintaryhmät profiloituisivat entistä enemmän itsenäisinä maaseudun kehittämisyhdistyksinä. • Nuoriin kohdistuvia erityistoimia pitää edelleen lisätä. Seurantatietojen mukaan nuoriin kohdistuvat toimenpiteet ovat jäljessä tavoitteistaan. • Toimintaryhmien toiminnan kansainvälistä ulottuvuutta pitää edelleen vahvistaa ohjelman loppukaudella. Nuoriin kohdistuvissa kehittämistoimissa kansainvälisyys on luonteva kehittämistie ja siitä on toimintaryhmillä jo hyviä kokemuksia. Myös yritysten kehittämisessä pitää lisätä kansainvälistä kehittämistoimintaa. Monilla aloilla esim. matkailun kehittämisessä kansainvälisille markkinoille pääseminen on tavoite, jonka toteuttamiseksi yrittäjien välinen yhteistyö on luontevaa.

15. Suositukset • Toimintaryhmien hankkeiden valintakriteerien tulee olla selkeitä ja läpinäkyviä ja niiden avulla pitää käydä ilmi, ettei mitään ryhmiä suosita hankehakuprosesseissa Toimintaryhmät toimivat lähellä paikallisia ihmisiä, jolloin hankehakijoiden puolueeton ja läpinäkyvä käsittely on ensiarvoisen tärkeää. Sidosryhmät pitivät jossain määrin ryhmien ongelmana toiminnan läpinäkymättömyyttä ja sisäpiirimäisyyttä. Vaikka nämä olisivat vain mielikuvia, toiminnan pitää olla niin läpinäkyvää, ettei mainitunlaisia mielikuvia pääse syntymään. • Toimivaan yhteistyöhön (korkeaan sosiaaliseen pääomaan) liittyy toimiva ja avoin tiedon kulku sekä rohkeus ja halu selvittää taustatiedot ja mielipiteet yhteistyökumppaneilta. Tässä mielessä ryhmien ja ELY-keskusten välinen yhteistyö on tärkeää. Myös tietojärjestelmien kehittäminen niin, että kaikkien alueella toimivien kehittäjäorganisaatioiden rahoituspäätökset olisivat toimijoiden, myös toimintaryhmien, käytettävissä, kun he käsittelevät rahoitushakemuksia, edistäisi yhteistyön sujumista toimintaryhmien alueilla.

16. Suositukset • Ristiriidat ryhmien ja viranomaisten välillä rapauttavat sosiaalista pääomaa alueilla – ryhmien asema tulisi organisoida niin, että hallinnolliset järjestelyt ja toimintamallit eivät tarpeettomasti vaikeuta alueen toimijoiden välistä yhteistyötä. Toimintaryhmien ja viranomaisten välistä vastakkainasettelua ei pidä korostaa. Tulee keskittyä kokonaisprosessien kehittämiseen, jossa toimintaryhmillä ja viranomaisilla on omat tärkeät roolinsa. • Yritysten kehittämiseen kohdistuvaa rahoitusta pitää yksinkertaistaa ja nopeuttaa. • Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman vaikuttavuuden parantamiseksi toimintaryhmien kannattaa painottaa kehittämistoiminnassaan uusien yritysten käynnistämisen tukemista. Kokonaan uudet yritykset ovat keskeisiä uusien työpaikkojen luojia.

17. Suositukset • Ongelmana ja riskinä toimintaryhmissä on se, että ne ovat muutaman ihmisen pieniä organisaatioita. Kun tapahtuu avainhenkilöiden vaihtumisia, suuri määrä osaamista ja hiljaista tietoa saattaa poistua ryhmästä: toimintaprosessien kuvaaminen ja dokumentointi tärkeää • Jotta toimintaryhmät saisivat lisäresursseja aktivointityöhän toimialueellaan, aktivointia varten kannattaa käynnistää erillinen toimintaryhmän oma hanke. • Toimintaryhmien yritysten kehittämiseen liittyvää osaamista tulee edelleen vahvistaa.

18. Arviointi jatkuu Kiitos mielenkiinnosta! Jouni.Ponnikas@oulu.fi