SEKSUAALINEN KALTOINKOHTELU JA LASTENSUOJELULAIN ILMOITUSVELVOLLISUUDEN MUUTOS

1. SEKSUAALINEN KALTOINKOHTELU JA LASTENSUOJELULAIN ILMOITUSVELVOLLISUUDEN MUUTOS Ylilääkäri Kaarina Järvenpää Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, Helsingin kaupunki 8.11.2012 Suomen koulu-, nuoriso- ja opiskeluterveydenhuollon yhdistyksen syyskoulutus ” Monenlaiset murkun murheet”

2. LASTENSUOJELULAIN ILMOITUSVELVOLLISUUS • Lastensuojelulain 25 §:ssä säädelty ilmoitusvelvollisuus muuttui 1.1.2012. • Lakimuutoksen jälkeen sekä lastensuojeluviranomaisilla että lastensuojelulain 25 §:n 1 momentissa tarkoitetuilla henkilöillä, joilla on velvollisuus lastensuojeluilmoituksen tekemiseen, on velvollisuus tehdä salassapitosäännösten estämättä ilmoitus poliisille, kun heillä on tehtävässään tietoon tulleiden seikkojen perusteella on syytä epäillä lapseen kohdistunutta rikoslain (39/1889) 20 luvussa rangaistavaksi säädettyä seksuaalirikosta. • Uudistuksen tarkoituksena on nopeuttaa esitutkinnan aloittamista. Ilmoitusvelvollisten velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus säilyy entisellään. Kaarina Järvenpää

3. SEKSUAALINEN KALTOINKOHTELU KÄSITTEENÄ Seksuaalista kaltoinkohtelua voi olla esimerkiksi: • seksiin tai vartaloon liittyvä seksuaalinen vihjailu • uhkailu, kiristäminen, johdattelu, viettely, lahjonta tai pakottaminen yhdyntään, suuseksiin tai suutelemiseen • seksiin liittyvien asioiden katsomaan tai kuuntelemaan pakottaminen, • pakottaminen koskemaan tai katsomaan itseään tai toista, väkisin koskettelu • luvatta kuvaaminen seksuaalisiin tarkoituksiin tai seksuaalisten kuvien levittäminen (myös internetin kautta) • raiskaus • seksuaalisten tekojen ostaminen tavaralla, päihteillä tai rahalla • seksuaalista kaltoinkohtelua on myös se, jos toinen osapuoli on esimerkiksi sammuneena tai muuten tiedottomassa tilassa ja toinen osapuoli suorittaa tälle jonkin seksuaalisen teon • kaltoinkohteluja voi olla mies tai nainen, aikuinen tai toinen alaikäinen, entuudestaan tuttu tai tuntematon Kaarina Järvenpää

4. SEKSUAALINEN KALTOINKOHTELU KÄSITTEENÄ Seksuaalinen kaltoinkohtelu: • on usein pitkäkestoista ja voi haitata lapsen/nuoren elämää ja kehitystä joko välittöminä tai myöhemmin esiintyvinä psyykkisinä ja fyysisinä oireina. • rikkoo rajusti lapsen/nuoren maailmankuvaa, käsitystä itsestä sekä luottamusta toisiin ihmisiin. Siksi on tärkeää, että lapsi/nuori saa apua. • järkyttää myös vanhempia ja muita läheisiä. Kaarina Järvenpää

5. SEKSUAALISESTI KALTOINKOHDELTUJEN LASTEN JA NUORTEN HOITOPOLUT HELSINGISSÄ Työryhmien tavoitteena oli: • Uhrien tunnistamiseen liittyvien esteiden kartoittaminen ja osaamisen sekä asenneilmaston edistäminen • Hoitopolkujen luominen ja kuvaaminen • Tehtäväjakojen sopiminen eri toimijoiden kesken sekä uhrien tunnistamisen että erityisesti hoitopolkujen suhteen • Monihallintokuntaisesta yhteistyöstä sopiminen prosessin aikana • Dokumentoinnin ja salassapitokysymysten ratkaisu hoitopolkujen aikana • Resurssikysymysten selvittäminen ja –ehdotusten tuottaminen • Huomioidaan erikseen tytöt ja pojat sekä maahanmuuttajien erityiskysymykset Kaarina Järvenpää

6. EPÄILYN HERÄÄMINEN • Lapsi/nuori itse, perhe, vanhempi tai joku muu kertoo seksuaalisesta kaltoinkohtelusta, sen epäilystä tai uhasta. • Lapsen/nuoren kielenkäyttö, piirustukset, kirjoitelmat tai käyttäytyminen herättävät epäilyn. • Lapsen/nuoren fyysiset oireet tai vammat, esimerkiksi mustelmat ja niiden sijainti herättävät epäilyn. • Jos epäily seksuaalisesta kaltoinkohtelusta herää lapsen/nuoren kirjoitelmista, puheista, piirustuksista, kielenkäytöstä, käyttäytymisestä tai fyysisistä vammoista, konsultoi asiassa muuta oppilashuoltohenkilöstöä. Älä jää yksin pohtimaan asiaa. Kaarina Järvenpää

7. AKUUTISSA TILANTEESSA • AINA ENSIN ”JÄITÄ HATTUUN” tai ”OTA KUPPI KAHVIA” • JOS EI VÄLITÖNTÄ VAARAA, NIIN HETKEN MIETINTÄ ENNEN KUIN TEKEE MITÄÄN • PYSY RAUHALLISENA, VAIKKA KUINKA OMASSA MIELESSÄ KUOHUU ”Mitä ihmettä tässä nyt pitäisi tehdä” Jos ei mitään keksi, niin keskity kuunteluun Kaarina Järvenpää

8. AKUUTISSA TILANTEESSA • Kuuntele mitä lapsi/nuori kertoo. • Anna lapsen/nuoren kertoa omin sanoin, älä kiirehdi tai keskeytä. • Kysy mahdollisimman vähän. Jos kysyt, tee avoimia ja neutraaleja kysymyksiä. • Kiitä lasta/nuorta luottamuksesta (”hyvä, kun kerroit minulle asiasta”). • Tee sanatarkat muistiinpanot välittömästi lapsen/nuoren kertomasta, käytä hänen omia sanojaan. Kirjaa myös mahdollisesti esittämäsi kysymykset. • Älä keskustele asiasta oppilashuoltohenkilöstön edustajan (jos koulussa) tai muiden kanssa niin, että lapsi/nuori on paikalla ja kuulee keskustelun. Kaarina Järvenpää

9. TOIMINTAOHJE LAPSEN TAI NUOREN SEKSUAALISESSA HYVÄKSIKÄYTTÖTAPAUKSESSA • Ensimmäinen henkilö joka kuulee tapahtuneesta hyväksikäytöstä tekee rikosilmoituksen. Ilmoitusvelvollisuutta ei voi delegoida toiselle työntekijälle tai esimiehelle! • Alle 18-vuotiaista tehtävä lastensuojeluilmoitus ja ilmoitus poliisille, molempia tahoja voi myös konsultoida nimettömästi. • Informoi laista (Lastensuojelulaki 13.4.2007/417), joka velvoittaa ilmoittamaan poliisille. • Kannattaa varautua hyväksikäytetyn odottamattomiin reaktioihin ”ootpilannumun elämän”. • Toisaalta joskus tavattoman suuri helpotus. • Lastensuojelun ja vanhempien informointi. Kaarina Järvenpää

10. TOIMINTAOHJE LAPSEN TAI NUOREN SEKSUAALISESSA HYVÄKSIKÄYTTÖTAPAUKSESSA • Selvitä prosessin eteneminen ja kerro se lapselle/nuorelle. • Ei aktiivista kyselyä, mutta otetaan vastaan tieto jota asiakas kertoo -> sairauskertomukseen kirjattava: ”Tutkinnan alaisesta tapahtumasta allekirjoittanut ei ole kysynyt asiakkaalta mitään.” • Ei tarvitse huolehtia rikospuolesta, poliisi hoitaa asian ja tekee tarvittaessa psykiatrialle lausuntopyynnön. • Jos on epäselvää onko seksuaalista kaltoinkohtelua tapahtunut, tarvittaessa uusi tapaaminen lapsen/nuoren kanssa ennen poliisille ilmoittamista. Kaarina Järvenpää

11. AKUUTISSA TILANTEESSA • Ensitiedon saanut työntekijä tai mieluummin työntekijäpari vakauttaa tilanteen -> arkielämän sujumisen vahvistaminen, kuten pystyykö nukkumaan, onko ruokaillut, pelkääkö kostoa, uskaltaako tulla kouluun, vahingoittaako itseään jne. • Joskus pahoissa itsetuhokäytöksissä joutuu harkitsemaan päivystyslähetettä lasten- tai nuorisopsykiatrialle tai kiireellistä lähetettä. Kaarina Järvenpää

12. TUKI JA KANNATTELU • Lapsen/nuoren edun mukaista on pyrkiä pitämään arki mahdollisimman normaalina. • Koulun terveydenhoitaja, psykologi tai koulukuraattori voi tavata lasta/nuorta tarvittaessa, siitä etukäteen oppilaan asiaa selvittävän tahon kanssa neuvoteltuaan. • Kuunneltava mitä lapsi/nuori spontaanisti kertoo • Aktiivisesti ei saa kysellä tapahtumasta • Vanhempien mukaan saanti siten, että ovat tukena, mutta itse tapahtuman yksityiskohdat vain valikoiden vanhemmille ja asiakkaan luvalla. • Kannattaa kehottaa harkitsemaan kenelle kaverille kertoo ja mitä! Kaarina Järvenpää

13. LÄHETE JA HOITO • Kun itse on rauhoittunut, asiakaskin on todennäköisesti siirtokunnossa, lähete lasten- tai nuorisopsykiatriaan. • Monen hoito pitkittyneissä tapahtumissa voi kestää vuosia ennen kuin päästään itse tapahtumasarjaan. • Osa ei koskaan pysty tapahtumien käsittelyyn, osa pystyy ehkä vuosien kuluttua, kun trauma aktivoituu omassa parisuhteessa. • (Martti Korpelan esityksestä 6.9.2012) Kaarina Järvenpää

14. Koulu- ja oppilashuoltohenkilöstön toimintamalli seksuaalista kaltoinkohtelua epäiltäessä Kysy neuvoa tarvittaessa • Esimieheltä • Neuvoa voit kysyä oppilaan nimeä mainitsematta myös: • Lastensuojelun neuvonnasta. Puhelinnumerot löytyvät linkistä: http://www.hel.fi/hki/sosv/fi/lastensuojelu/neuvonta • Poliisin seksuaalirikostutkinnan päivystyksestä, puh. 071 877 1612 (arkisin, klo 8–15), tutkinnanjohtajalta, puh. 071 877 5350 tai ryhmänjohtajalta, puh. 071 877 5372 (arkisin klo 8–16) • Lasten ja nuorten oikeuspsykiatrisesta osaamiskeskuksesta, puh. 050 428 7888 (arkisin klo 12–13) • Opetusviraston hallintolakimiehiltä, puh. 310 87180 tai 310 86628 (virka-aikaan) • Terveyskeskuksen hallintolakimieheltä, puh. 040 334 7591 (virka-aikaan). Kaarina Järvenpää

15. RIKOSILMOITUS SEKSUAALISESTA RIKOKSESTA Poliisia kannattaa konsultoida puhelimitse aina epäselvissä tilanteissa. Konsultaation voi tehdä asiakkaan nimeä mainitsematta. Kuka tahansa voi tehdä rikosilmoituksen sähköisesti www.poliisi.fi/rikosilmoitus tai käymällä henkilökohtaisesti poliisilaitoksella. Netissä ilmoittajan henkilöllisyys varmennetaan joko pankkitunnuksilla tai varmennekortilla. Kaarina Järvenpää

16. RIKOSILMOITUKSEN TEKEMINEN • Ensisijaisesti tapahtumapaikkakunnan poliisille • Akuutit ja kiireelliset tapaukset soita 112 tai käynti Pasilan poliisitalo 1, ilmoitusten vastaanotto (os. Helsingin poliisilaitos, Poliisitalo 1, Pasilanraitio 13, 00240 Helsinki) KONSULTOINTI HELSINGISSÄ: • Seksuaalirikostutkinnan päivystys puh. 071 877 1612 (arkisin 8-15) • Tutkinnanjohtaja puh. 071 877 5350 (n. 8-16) • Ryhmänjohtaja puh. 071 877 5372 (n. 8-16) Kirjeet: Helsingin poliisilaitos, RVÄ/seksuaalirikokset, PL 11, 00241 Helsinki Fax 071 877 5369 (ei tavoita poliisia yöllä eikä viikonloppuisin) Kaarina Järvenpää

17. Kirjallisessa rikosilmoituksessa tulisi olla seuraavat tiedot: Ilmoittaja • Titteli/virka/asema, Virasto • Suhde lapseen • Nimi, Puhelin, Sähköposti Uhri • Nimi, hetu ja ikä • Osoite/sijoituspaikka, Puhelin • Vanhemmat/huoltajat/edunvalvojan sijainen/sosiaalityöntekijä • em. yhteystiedot • Tiedossa oleva(t) epäilty ja mahdolliset todistajat tai muutoin asiaan liittyvät henkilöt yhteystietoineen Tapahtuma-aika ja paikka • Tarkka-aika/arvioitu tapahtuma-aikaväli • Kaupunki • Osoite Tapahtumakuvaus • Missä yhteydessä, miten ja kenen kertomana asia on tullut ilmoittajan tietoon. • Mitä on tapahtunut (mitä, missä, milloin, kuka, millä, miten, miksi) • Onko asia ollut jo aiemmin jonkin toisen viranomaisen hoidettavana Lomake löytyy: http://www.sosiaaliportti.fi/fi-FI/lastensuojelunkasikirja/tyoprosessi/seksuaalinenhyvaksikaytto/lapsiin_kohdistuneiden_seksuaalirikosepailyjen_ilmoitusvelvollisuus/ Kaarina Järvenpää

18. KIITOS MIELENKIINNOSTA! Kaarina Järvenpää, puh. 050- 310 5621 Kaarina.jarvenpaa@hel.fi Kaarina Järvenpää