200 likes | 312 Views
Kirjastojärjestelmät nyt – yritys hahmotukseksi. Keskuskirjastokokous 12.3.2008 Tuula Haavisto kirjastoimenjohtaja, Tampere. Muistakaamme perusasiat. Kirjastojärjestelmä on kirjaston ydinasia kokoelman, osaamisen ja tilojen lisäksi oltava hyvä ja suorituskykyinen
E N D
Kirjastojärjestelmät nyt – yritys hahmotukseksi Keskuskirjastokokous 12.3.2008 Tuula Haavisto kirjastoimenjohtaja, Tampere
Muistakaamme perusasiat • Kirjastojärjestelmä on kirjaston ydinasia kokoelman, osaamisen ja tilojen lisäksi oltava hyvä ja suorituskykyinen • Mm. tietosuojakysymykset tärkeitä • Järjestelmän kylkeen voidaan rakentaa myös muita palveluita, joissa sen tietovarantoja hyödynnetään • Suomen yleisissä kirjastoissa vuosittain yli 100 milj. lainaa, rekisteröityjä lainaajia oli v. 2006 2 266 000 • Olennainen kirjastojen työkalu: esim. Tampereella ylivoimainen osa kaikista tiedonhauista tehdään PIKI-tietokannasta
Suuria muutoksia • kansainvälinen tiedontallennusformaatti muuttumassa MARC21:ksi, iso ja pakollinen muutos, vetäjänä Suomessa Kansalliskirjasto, laskettu aika yleisissä kirjastoissa 2011 • kirjastojärjestelmiin tulossa vuorovaikutuksellisia palveluita (web 2.0, library 2.0); edellyttävät järjestelmiltä nykyistä avoimempia rajapintoja eli yhteistyökykyä muiden verkkopalvelujen kanssa • suunta kohti (yleisten) kirjastojen yhteistä, kansallista aineistohakujärjestelmää (Suomi on tässä jälkijunassa)
Järjestelmän omistajamuutos • tammikuusta 2008 kaksi isointa suomalaista järjestelmätoimittajaa yhdistettiin ruotsalaisomistukseen – Axiell AB:n tytäryhtiöksi Ab Axiell Kirjastot Oy:ksi • PallasPro-ohjelma toimiva mutta elinkaarensa loppupäässä, toinen suomalainen Origo modernimpi mutta ’pieni’ • Suomessa nyt kolme merkittävää järjestelmä-toimittajaa: Axiell, pääkaupunkiseudun Innovative, tieteellisten kirjastojen Ex Libris (Voyager ja Aleph); näillä yhteensä seitsemän järjestelmää • tieteellisissä kirjastoissa edelleen eri vaateet
Axiellista vielä • Axiell tähtää yhteispohjoismaisiin järjestelmäratkaisuihin • maailman kuudenneksi isoin kirjastojärj.toimittaja, hakee laajentumista Pohjoismaiden ulkopuolelle • yhtiöllä eri maissa yht. 5 järjestelmää, Suomessa nyt PallasPro, Origo ja Libra (lisäksi DDE Libra, BookIT) • Sulautuminen sujunut Suomessa positiivisesti, nyt kotimainen osaaminen on yhdessä korissa • Axiellin ainoa tuotekehitysosasto tulee Suomeen • Axiellin markkinaosuudet yleisissä kirjastoissa, arvio: ·Suomessa laskutavasta riippuen 80%-95% ·Tanskassa väh. 70 % ·Ruotsissa arviolta 70-80 %
Markkinoista ja kilpailusta • Markkinat kansainväliset, kattavat kaikki kirjasto-tyypit (esim. kilpailuasiamiehen näkökulmasta) • Mielenkiintoista: myös oppilaitosten järjestel-missä hyvin identtinen tilanne; nykyjärjestelmät elinkaaren lopussa, ei uutta ostettavaa • hyvä juttu kuntien päättäjien mukaan saamiseksi • Suomella toiveita, jotka eivät ole kv. toimijoille mielenkiintoista bisnestä: kieli, isot volyymit, kehittyneet vaatimukset, (oma koulujärjestelmä) • Laadukkaan järjestelmän laatiminen ja ylläpito nykyaikana todella vaativaa
nykyisellään ei voi jatkaa montaa vuotta, kirjastojärjestelmä muuttuu joka tapauksessa, …mutta milloin? …ja mitä kaikkea voisimme siinä samalla saavuttaa?
Vaihtoehtoja ei juuri nyt ole liiaksi asti… • Axiellilta menee vuosia ennen kuin tarjolla on ’uusi’ kokonaispaketti • pyrkiikin myymään sen pala palalta, se on järjestelmätuottajan intressissä • suomalaisilla MERKITTÄVÄT mahdollisuudet vaikuttaa siihen, mitä Axiell tarjoaa Suomeen • Innovativen Millennium (Helmet) on toimiva, ’valmis’ järjestelmä • Ongelmat ratkaistaan aina heti ja hyvin • Uutta ei kuitenkaan kehitetä, ei varsinkaan jos se kiinnosta amerikkalaisia käyttäjiä (verkkomaksut) • israelilainen Aleph on mainittu, suuntautunut yliopistokirjastoi´hin (saman toimittajan kuin Voyager) • … ja aivan uutta, suomalaista järjestelmääkin on esitetty
Ratkaisuja hidastavia tekijöitä • tällä hetkellä ei siis ole mitä kilpailuttaa (Axiellin sortimentti sekalainen, kansainvälisissä ei tarpeeksi valikoimaa) • puuttuvat kirjastokentän strategiset päätökset ja kuntien tuki sille, mihin valtakunnallisesti tähdätään (esim. yhteisluettelo), eivät synny ihan heti • Axiell tänä vuonna työllistetty kuntaliitosten aiheuttamien konvertointien ja toimintojen yhdistämisen kanssa • Helmet-järjestelmä parhaassa tuotantovaiheessaan, pääkaupunkiseudulla ei ole uusintatarvetta vuosiin • Vaikuttaa mahdollisiin valtakunnallisiin hankkeisiin kuten yhteisluetteloon 3-5 vuotta selvittää, mitä ITSE haluamme ja pohjustaa sen hankinta
Yksittäisen kunnan tai kimpan kannalta • nykysysteemi toimii, uuttakin kehitetään (Axiellilla lähinnä ’järjestelmäriippumattomia’ vuorovaikut. palveluita / Arena) • pääkaupunkiseudulla rauha maassa, mutta uusi tilanne virittää mietintää sielläkin • ratkaisua ei voi tehdä kukaan toimija yksin • Tampereella kirjaston johtoryhmä on asettanut tavoitteeksi: • kansallinen / mahdollisimman monen yleisen kirjaston yhteinen aineistotietokanta / hakumahdollisuus • haetaan aktiivisesti vaihtoehtoa kirjastojärjestelmän toimittajan monopoliasemalle • käyttäjien eli kirjastojen liiketaloudellista ymmärrystä ja ostajaosaamista on parannettava • pyritään turvaamaan kehittämisyhteistyö järjestelmän toimittajan ja käyttäjien välillä nykyisten mallien mukaisesti
Kohti yhden luukun palvelua eli yhteisluettelosta • Ainakin kaksi tapaa toteuttaa (Maija Kanervan mukaan, ks. lisää Kansalliskirjasto 4/2007*): 1) eri kirjastojen omista tietokannoista eräajoilla tms. koottava tietokanta/nimekerekisteri • hiukan Mandan tyyppinen kanta, vain saatavuustietojen tarkistuksiin • mahdollisesti tietueiden poimintaa omaan kirjaston tietokantaan 2) tieteellisten ja/tai yleisten kirjastojen yhteinen tosiaikainen aineistotietokanta • Paljon ratkaistavia kysymyksiä, mutta päämäärän saavuttaminen olisi kaiken sen vaivan arvoinen! *www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/kklehti/42007/minullaonunelma.html
Pyrstö irtos, nokka tarttui… eli monopoliaseman välttämisestä • Monopolit pakkaavat rahastamaan, se on talouselämän peruslainalaisuuksia • Hankala tapaus, mitä oikeasti voi tehdä? • Jos meillä olisi yksi yhteinen luettelo yhdellä kirjastojärjestelmällä toteutettuna, vain ajoittainen kilpailutus pitäisi monopoliaseman kurissa • Oltava mitä kilpailuttaa, tässä kohden tulevaisuus on tietymättömissä
Ostajaosaamisen lisäämisestä • kirjastoilla tapana kysyä järjestelmäasioissa liian herkästi neuvoa järjestelmätoimittajilta, joilla – med all respekt – on markkinointiketunhäntä kainalossa; sekin on markkinatalouden lainalaisuus • oma järjestelmäosaaminen puutteellista politiikkatasolla – mitä oikein haluamme, miten aiomme sen saada • esimerkki: onko työn alla oleviin kirjailija- ja kaunokirjallisuus-tietokantojen laatimiseen liitetty tarpeeksi selvästi ehto, että niillä pitää ehdottomasti olla kytkentä KAIKKIIN nykyisiin kirjastojärjestelmiin (vältytään moninkertaiselta ylläpidolta) • jatkossa tarvittaneen kuntien suostumus varsin isoihin yhteishankkeisiin, siinäkin politiikkaosaaminen tarpeen
Muuta huomattavaa • joissain kirjastoissa vielä järjestelmiä, jotka eivät noudata standardeja • pienet, yksin toimivat kirjastot pahimmassa pulassa? • Jos luetteloita yhdistellään, jokianen osallistuja sekä menettää että voittaa jotain • Pienet, hyvin avatut aineistot jossain yksittäisluettelossa (kuinka hyvin ovat nyt hyödynnettävissä)? • Tekemisen tapa voi olla muualla erilainen…
Samaan aikaan toisaalla • Kansalliskirjasto (Kansalliskirjaston tietohallintostrategia 2008 – 2012, päivätty 18.1.2008) esittää kansallista yhteisluetteloa • edellytys: ”Uusien järjestelmien rakentaminen ja kirjastojen muu tietohallinnon alan yhteistyö voidaan organisoida tehokkaasti vain jos yhteisten IT-asioiden nykyinen, ohjelmisto- ja kirjastosektorikohtaisiin konsortioihin perustuva päätöksentekojärjestelmä yhtenäistetään. Tavoitteeksi tulee asettaa yksi yhteinen konsortio, jonka avulla kirjastojen verkostomaisen yhteistyön tehokkuus voidaan maksimoida.” (s. 3) • ohjelmahankintaa tätä varten esitetään jo vuodelle 2008 • asiasta ei kuitenkaan ole käyty keskustelua yl.kirjastojen kanssa
Samaan aikaan toisaalla 2 • www.bibliotek.se (tiet. LIBRIS ja yleisten BURK) • www.bibliotek.dk (yleiset ja tieteelliset) • www.bibliotheek.nl (yleiset) • www.cobiss.si, Slovenia (yleiset ja tieteelliset, sama järjestelmä) • on se siis mahdollista… • ja kaipaa lisäksi tuekseen vahvan logistiikan, yhteisluettelo panee materiaalin vinhaan kiertoon
Keillä on asiassa intressejä • kirjastoilla, jotka haluavat tarjota hyvät palvelut • Helsingin kaupunginkirjastolla yleisten kirjastojen keskuskirjastona • Kansalliskirjastolla, joka on tehnyt tilannetta sivuavia esityksiä, ennen kaikkea kansallisesta yhteisluettelosta • kunnilla, jotka joutuvat maksamaan koko lystin Kuntaliitolla • OPM:lla, joka suosii ajatusta yhdestä hakujärjestelmästä ja joka maksaa suuren osan MARC21-siirtymästä ja mahdollisesti muistakin muutoksista • järjestelmätoimittajilla, jotka haluavat myydä tuotteitaan
Kunnon järjestelmä Kirjastot tarvitsevat kirjastojärjestelmän, joka • hoitaa perustoiminnot asiallisesti • osaa vuorovaikutuksellisuuden (library 2.0) • toteuttaa uskottavasti siirtymän MARC21-formaattiin • hoitaa hankinnan edellyttämät liittymät kuntien omiin esim. järjestelmiin (esim. reskontra) • on rajapinnoiltaan avoin eli yhdistettävissä muihin verkon palveluihin ja tietysti muiden kirjastojen/kirjastoryhmien tuottamiin palveluihin
Ne 3-5 vuotta eli mitä seuraavaksi? • keskitytään selvittämään, mitä itse haluamme ja tarvitsemme • Järjestelmäominaisuudet – pohjustusta on niin PallasPro kuin myös Origo -käyttäjäryhmistä ja Helmet-kokemuksista • Yhteisluettelo – kuinka laajasti? Tämä vaikuttaa järjestelmähankintaan olennaisesti • Jos haetaan maanlaajuista ratkaisua, on toimittava maanlaajuisesti suhteessa kuntiin ja järjestelmätoimittajiin • Jos toimitaan pienemmissä kimpoissa, millainen jako? Miten silloin rakennetaan yhteinen hakujärjestelmä? • sitten selvitetään, mikä järjestelmä vastaa vaatimuksiin • työkaluiksi tähän käyvät aluksi Yleisten kirjastojen neuvoston tekeillä oleva strategia ja sen pohjalta päivitettävä yleisten kirjastojen verkkostrategia, sittemmin kilpailutus / kilpailutukset (tai muu hankintatapa?)