Akavan hallitusohjelmatavoitteet Tausta-aineisto

1. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopolitiikan tavoitteet 2011–2015Tutkimus saa maksaa – talous kasvaa Akavan hallitusohjelmatavoitteet Tausta-aineisto

2. Tutkimus- ja kehittämisinvestoinnit ovatedellytys työllisyyden nostolle Työllisyyden nostaminen edellyttää talouden kasvua, joka edellyttää > tuottavuuden kasvua, joka edellyttää > teknologian kehitystä ja uusien prosessien käyttöönottamista, joka edellyttää > investointeja tutkimus- ja kehittämistoimintaan (t & k) Lähde: Kiander, Chydenius 4/10

3. Tutkimus saa maksaa – talous kasvaa • Tutkimus- ja kehityspanostusten tulee olla vähintään neljä prosenttia bruttokansantuotteesta koko hallituskauden ajan. • Bruttokansantuotteen rajun laskun myötä saavutettiin 4 %:n taso vuoden 2009 loppupuolella, vaikka euromääräiset panostukset laskivat. • Nyt tarvitaan satoja miljoonia euroja, jotta pysyttäisiin samalla tasolla, kun bkt lähtee kasvuun. • Tavoite vaikuttaa myös EU:n 2020-strategiaan, jossa tavoitellaan 3 prosentin keskitasoa koko EU:ssa.

4. Tilanne t & k-toiminnassa • Suomen kokonaispanostukset tutkimus- ja kehitystoimintaan ovat noin 7 miljardia euroa, josta julkisen tuen ja korkeakoulujen osuus on yhteensä 2 mrd euroa. • Yritysten osuus on usean vuoden ajan kasvanut. • Taantumassa on vaarana, että yritykset pienentävät tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaansa, jolloin julkisen tuen merkitys korostuu. • Tutkimus- ja kehitystoiminnan tehtävissä työskentelee vajaat 80 000 henkilöä.

5. Parempaa tuottavuutta innovaatiopolitiikassa • ”Hyvännäköinen kone – mutta mitä se tuottaa?” • Hallintorajat ylittävää koordinaatiota rahoituksessa, ohjauksessa ja neuvonnassa tulee parantaa. • Tutkimus, kehitys ja innovaatiotoiminnan haasteena on Suomen heikko kansainvälistyminen. • Tarvitaan ratkaisuja yksilötasolla (verotus, kansainvälinen liikkuvuus). • Julkisten hankintojen laatukriteeriksi on otettava uudet innovaatiot • Julkisia hankintoja 27 miljardilla eurolla vuosittain (vertaa t & k –panostukset 2 mrd €).

6. Tutkimus, kehitys- ja innovaatiopolitiikan vahvuudet • Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopolitiikkaa on toteutettu pitkäjänteisesti ja järjestelmät ovat laadukkaita. • Väestön koulutustaso on hyvä; tutkimus –ja kehityshenkilöstöä saatavana runsaasti. • Tutkimus on suhteellisen korkealaatuista ja vaikuttavaa. • Julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteistyö on tiivistä. • Erikoistuminen osaamisintensiivisiin kasvualoihin on vaikuttanut siihen, että korkean osaamisen yritykset ovat pysyneet Suomessa. • Vahva arviointiperinne.

7. Tutkimus, kehitys- ja innovaatiopolitiikan haasteet 1/2 • Kansainvälistyminen • tutkijat, tutkimusorganisaatiot ja yritykset hankkivat parhaat kumppanit ja parhaan osaamisen sijaintiin katsomatta. • Suomen houkuttelevuus • ulkomaisen henkisen pääoman ja investointien saaminen Suomeen. • Tutkimuksen laatu ja vaikuttavuus • tutkijakoulutuksen kehittäminen ja aidon tutkijaurajärjestelmän perustaminen • liikkuvuuden lisääminen.

8. Tutkimus, kehitys- ja innovaatiopolitiikan haasteet 2/2 • Kansainvälisesti kilpailukykyisten infrastruktuurien luominen. • Hajanaisten voimavarojen kokoaminen ja priorisointi • Koulutuksen ja osaamisen tarkempi mitoitus • Koulutuksen tarvelähtöinen suuntaaminen • Liiketoiminta- ja markkinointiosaamisen yhdistäminen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan.

9. Tutkimus- ja kehittämismenot 4 prosenttiin bkt:sta Vuoonna 2009 päästiin lähelle 4%:n tavoitetta, vaikka euromääräiset panostukset laskivat. Vastaavasti nyt pitää panostaa paljon varoja, jotta pysytään 4%:n tasolla. *) Arvio Lähde: Tilastokeskus

10. Tutkimus- ja tuotekehityspanostusten oltava vähintään4 prosenttia bkt:sta koko hallituskauden ajan 4 prosentissa pysyminen vaatii satojen miljoonien panostuksia silloin, kun bkt kasvaa. Valtion tulee kasvattaa julkista rahoitusosuuttaan OECD-maiden keskitasolle (Suomi 24,8%, OECD 27,6%, EU-27 34,1%). Innovaatiojärjestelmän tuottavuutta tulee nostaa. Parannetaan innovaatiopolitiikan rahoituksen, ohjauksen ja neuvonnan hallintorajat ylittävää koordinaatiota. *) Arvio Lähde: Tilastokeskus 2010

11. Tutkimus- ja kehitystoiminnan käyttömenot 2004–2011 (milj. euroa) TIN, 2010, 2011

12. Tutkimushenkilöstön tulee saada keskittyä tutkimukseen . • Tutkimushenkilöstöä oli 79 500 henkilöä vuonna 2009 • 52 % yksityisellä sektorilla • 36 % korkeakouluissa • 12 % julkisella sektorilla • 34 % naisia, 66 % miehiä • 70 % tutkijoita ja tuotekehityshenkilöstöä • Yksityisellä sektorilla henkilöstön ja tutkimustyövuosien määrä pysyneet samalla tasolla koko 2000-luvun. • Julkisella sektorilla henkilöstö ja tutkimustyövuodet vähentyneet. • Korkeakouluissa henkilöstön määrä on kasvanut ,mutta tutkimustyövuosien määrä pienentynyt. Tilastokeskus 28.10.2010

13. T & k -henkilöstön ja tutkimustyövuosien määrän kehitys Tilastokeskus 28.10.2010

14. Julkinen rahoitusosuus tulee kasvattaa OECD-maiden keskitasolle T & k -menot OECD maissa 2008