Stressi ja sen käsittely lukiossa tai ammatillisessa oppilatoksessa

1. Stressi ja sen käsittely lukiossa tai ammatillisessa oppilatoksessa Psykologi Päivi-Marjatta Marjo

2. Stressin eri muodot • Optimaalinen stressi lisää hyvää suoritusta ja on tarpeellista lukiossakin • Haitallisessa, pitkittyneessä stressissä olennaista sen tunnistus ajoissa ja stressin hallinta

3. Stressin syitä lukiolaisella • Ulkoiset tekijät kuten kiireinen aikataulu • Omat tunteet ja tilanteiden tulkinnat • ”Oppimiskammot” (esim. matematiikkaan liittyen) • Tietoisuus tekemättömistä töistä ja tehtävistä • Kodin tai koulun sosiaaliset ongelmat • Kilpailun paine jatko-opintopaikkojen tavoittelussa

4. Stressin syitä lukiolaisella • Itsen tai muiden asettamat liian korkeat tavoitteet koulumenestykseen (ns. perfektionismi) • Hajautetut voimavarat (esim. työ opintojen ohella) • Elämänmuutokset (koulunvaihto, muutokset seurustelusuhteessa jne.) • Koettu uhan tunne ja turhautumat • Yo-kirjoitukset

5. Stressin ilmeneminen • Esim. ärtyneisyys muita opiskelijoita ja opettajia kohtaan • Keskittymiskyvyttömyys • Opiskelumotivaation lasku • Masennus • Psykosomaattiset vaivat • Noidankehämäiset piirteet

6. Stressin hallinta • Stressin aiheuttajien selvittäminen ja niiden vähentäminen mahdollisuuksien mukaan • Mielihyvää tuottavat harrastukset ja sosiaaliset suhteet • Kilpailu vain itsensä kanssa ja oman arvon asettaminen muuhunkin kuin koulumenestykseen • Liikunta ja rentoutumisharjoitukset

7. Stressin vaiheet • 1. Hälytysvaihe • Opiskelija tuntee itsensä kiireiseksi ja hermostuneeksi • Paniikin kaltainen ylivireystila stressihetkellä • 2. Vastustusvaihe • Paineet alkavat tuntua liian suurilta • Stressiä on enää vaikea hallita

8. Stressin vaiheet • 3. Stressin aiheuttajan poistaminen tai stressitila • Stressitilassa voidaan turvautua puolustusmekanismeihin pakonomaisella tavalla (esim. kieltää kokonaan opiskelun arvon tai syyttää vaikeuksistaan opettajaa tai olosuhteita)

9. Rentoutumisen merkitys • Rentoutumisen opettelusta on apua jännittäjälle. Kun opettelee rentoutumista riittävästi, voi rentoutua missä tahansa. Silloin kun osaa pitää kehonsa rentona, niin mielikin pysyy rentoutuneena • Jännittäjän kannattaa myös opetella hengittämään rauhallisesti. Usein, kun ihminen jännittää, hän hengittää pinnallisesti. Tästä tulee paha olo ja ihminen kuvittelee, että nyt on tapahtumassa jotain kauheaa

10. Rentoutumisharjoitus Mielikuvamatka tai mielikuvarentoutus Mielikuvamatkan tarkoituksena on kulkea tietä, joka liittyy jännittämisasiaan. Tietä voisi kutsua jännittämisen kanssa elämisen tai jännityksestä vapautumisen tieksi. • Istu alas ja ota mukava asento tuolissa. Aseta jalat tukevasti maahan ja kädet mukavasti syliin. Anna silmiesi sulkeutua. Voit pitää silmät myös auki, jos se tuntuu mukavammalta. Anna kehosi painua tuolia vasten. Jalat painuvat maahan. Tunne, miten maa vetää kehoa puoleensa. Tunne kädet mukavasti sylissä ja olkapäät alhaalla. Hengitä rauhallisesti ja tasaisesti. Luo eteesi mielikuva miellyttävästä tiestä. Tie voi olla ennestään tuttu tai se voi olla itse keksitty. Lähde kulkemaan tietä pitkin. Samalla, kun lähdet kulkemaan tietä pitkin, levollisuus ja rauhallisuus lisääntyvät ja mielikuva tiestä vahvistuu. Kun kuljet tietä pitkin, opit lisää itsestäsi. Jossakin kohtaa tien varressa on jotain merkityksellistä. Tulee sellainen tunne, että tässä kohtaa on jotain tärkeää - jotain siinä tien pientareella, jonka viereen tulee tarve pysähtyä. Pysähdy ja tutkaile. Sitten käänny ympäri ja lähde palaamaan takaisin siihen kohtaan, josta lähdit kulkemaan tielle. Jokaisella askeleella virkistyt. Jokaisella askeleella kaikki normaalit tuntemukset kehossa palautuvat. Uneliaisuus, velttous ja rentous häviävät. Kun palaat lähtökohtaan, avaa silmäsi ja ole virkeänä ja pirteänä siihen asti kunnes illalla menet nukkumaan rauhallista ja levollista unta.

11. Lähteitä ja lukemista • www.nyyti.fi • www.yths.fi • www.apua.info • www.ttl.fi • www.tukinet.fi