Aluesuunnittelu ja kaavoitus maaseudulla

1. Aluesuunnittelu ja kaavoitus maaseudulla Maa- ja ympäristöpolitiikan koulutuspäivä 9.10.2012 Antti Saartenoja, kaavapäällikkö Etelä-Pohjanmaan liitto www.epliitto.fi

2. Rakenne • Mikä on maaseutu • Aluekehityksen suuntia maaseudulla • Maakunnallinen / valtakunnallinen suunnittelujärjestelmä • Maakuntakaava ja yleiskaava maaseudulla • Kyläkaavoituksesta

3. Maaseudun kolme ulottuvuutta Mistä me puhumme kun käytämme sanaa maaseutu? Määreitä: Asukastiheys Elinkeinojakauma Elämäntapa ”maalaisuus” luonnonläheisyys havaittu Maaseutu käsitteellistetty eletty

6. Kaupungin-maaseudun aluetypologia Suomi on laajan maaseudun ja pienten kaupunkien maa.

7. Joitakin aluekehityksen suuntia maaseudulla • Ilmastonmuutos – kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa • Bioenergia • Ruokaketjun hiilijalanjälki • Työvoiman eläköityminen • Maaseudun uusi kysyntä, markkinalähtöisyys • Ekosysteemipalvelut • Luonnonvarojen kasvava kysyntä • Vapaa-ajan palvelujen kysyntä • Ruuan maantiede • Kansallinen kilpailukyky- ja innovaatiopolitiikka

8. Miten aluesuunnittelulla ja kaavoituksella voidaan vastata maaseudun ajankohtaisiin kysymyksiin?

10. Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN LIITTO VASTAA

11. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja maaseutu • Maakunnan suunnittelussa on selvitettävä maaseudun alue- ja yhdyskuntarakenteen sekä kyläverkoston kehittämiseen liittyvät toimenpiteet, joilla edistetään olemassa olevien rakenteiden hyödyntämistä, palvelujen saatavuutta, maaseudun elinkeinotoiminnan monipuolistamista sekä ympäristöarvojen säilymistä. • Alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu- ja muita vapaa-ajan toimintoja suunnattava tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuuria • Maakuntakaavoituksessa on otettava huomioon turvetuotantoon soveltuvat suot ja sovitettava yhteen tuotanto- ja suojelutarpeet. Turpeenottoalueiksi varataan jo ojitettuja tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneita soita ja käytöstä poistettuja suopeltoja. • Ilman erityisiä perusteita ei hyviä ja yhtenäisiä peltoalueita tule ottaa taajamatoimintojen käyttöön eikä hyviä ja laajoja metsätalousalueita pirstoa muulla maankäytöllä..

12. Maakuntakaava ja maaseutu • Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen kehittämisen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tärkeitä alueita. • Aluevarauksia esitetään sillä tarkkuudella, mitä alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta tai useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteensovittamiseksi on tarpeen. • Esim. maaseudun kehittämisvyöhykkeiden määrittely tai kyläverkon osoittaminen • Maakuntakaava on maaseudulla usein ainut voimassa oleva maankäytön suunnitelma

13. Ote Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavasta

14. Ajankohtaisia maakuntakaavan teemoja • Tuulivoima • Kauppa, liikenne yhdyskuntarakenne • Turvetuotanto vs. soiden suojelu

15. Maakuntakaavan tuulivoima-alueet (luonnosvaihe)

16. Maaseutu kuntakaavoituksessa • Kunnat suunnittelevat ja hyväksyvät yleiskaavat • Yleiskaavalla suunnitellaan yhdyskuntien rakenteet ja maankäyttöä • Yleiskaavoilla osoitetaan maa-alueita eri käyttötarkoituksiin yleispiirteisellä tasolla kunnan alueella • Osoitetaan maata eri käyttötarkoituksiin kuten asumiselle, liikenteelle palveluille ja virkistykselle. • Voidaan laatia myös ohjaamaan maankäyttöä ja rakentamisen määrää jollekin kohdealueelle kuten rannoille ja kyläalueilla.

17. Kyläkaavoitus • 2009 tullut MRL:n muutos (44§ 2. mom) • Yleiskaava riittää kylissä, jossa rakentamisen paine ei ole suuri – rakennusluvat voidaan myöntää suoraan • Kyläyleiskaavan tulee perustua realistiseen väestöarvioon • Uuden asutuksen, matkailun ja muiden toimintojen on tuettava olemassa olevaa rakennetta • Hyviä metsä- ja peltoalueita ei tulisi pirstoa • Kotieläintuotannolle tulee varata riittävät alueet

18. Kyläyleiskaava… • Yleiskaava-alueen on muodostettava järkevä kokonaisuus • Kaavan on tuettava eheän, maaseutumaisen kyläkokonaisuuden syntyä • Kaavassa on osoitettava rakennuspaikkojen määrä ja likimääräinen sijainti • Maanomistajia on kohdeltava tasapuolisesti – kaikille halukkaille on osoitettava rakennuspaikkoja • Rakennusoikeus on osoitettava yhdenmukaisin periaattein • Kaikkien osallistuminen on tärkeää

19. Seinäjoki / Kouran kyläyleiskaava

20. Nostoja • Kaavoittajan maaseutukäsityksellä on merkitystä • Maaseudun suunnittelu ja kaavoittaminen on ennen muuta yhteistä sopimista oman kylän tulevaisuudesta • Paikalliset ratkaisut ovat samalla yhä tiukemmin osa globaaleja kysymyksiä (ilmasto, energia, ruoka) • Myös pienten kaavojen ja vähäisen rakentamisen tulee edistää yhteisiä ja yleisiä tavoitteita • Kaavoitus kannattaa aina

21. Lähteet Etelä-Pohjanmaan liitto (2005). Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava Jääskeläinen & Syrjänen (2010). Maankäyttö- ja rakennuslaki selityksineen. Sitra (2012). Miten maaseutu vastaa tulevaisuuden kysyntään? Ympäristöministeriö (2009). Kyläkaavoitus. Yleiskaava maaseuturakentamisen ohjaamisessa