630 likes | 881 Views
SUOMEN KAAVOITUS-JÄRJESTELMÄ. MATTI KAIJANSINKKO ARKKITEHTI. Kaavahierarkia Maankäytön suunnittelujärjestelmään kuuluvat maankäyttö ja rakennuslain (MRL) mukaisesti : - valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet - maakuntakaava - yleiskaava - asemakaava. www.ymparisto.fi
E N D
SUOMEN KAAVOITUS-JÄRJESTELMÄ MATTI KAIJANSINKKO ARKKITEHTI
Kaavahierarkia Maankäytön suunnittelujärjestelmään kuuluvat maankäyttö ja rakennuslain (MRL) mukaisesti : - valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet - maakuntakaava - yleiskaava - asemakaava.
www.ymparisto.fi • > maankäyttö ja rakentaminen • > maankäyttö- ja rakennuslaki > maankäyttö- ja rakennuslaki 2000-sarja • Opas 9 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden soveltaminen kaavoituksessa • Opas 5 Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista • Opas 10 Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset • Opas 7 Maakuntakaavan oikeusvaikutukset • Opas 13 Yleiskaavan sisältö ja esitystavat • Opas 11 Yleiskaavamerkinnät ja –määräykset • Opas 12 Asemakaavamerkinnät ja -määräykset
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet voivat maankäyttö- ja rakennuslain 22 §:n 2 momentin mukaan koskea asioita, joilla on • aluerakenteen, alueiden käytön taikka liikenne- tai energia-verkon kannalta kansainvälinen tai laajempi kuin maakunnallinen merkitys; • merkittävä vaikutus kansalliseen kulttuuri- tai luonnonperintöön; tai • valtakunnallisesti merkittävä vaikutus ekologiseen kestävyyteen, aluerakenteen taloudellisuuteen tai merkittävien ympäristö-haittojen välttämiseen.
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on ryhmitelty asiasisällön perusteella seuraaviin kokonaisuuksiin: • Toimiva aluerakenne • Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu • Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat • Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto • Helsingin seudun erityiskysymykset • Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet.
Maakuntakaavaa laadittaessa on kiinnitettävä erityisesti huomiota: - maakunnan tarkoituksenmukaiseen alue ja yhdyskuntarakenteeseen - alueiden käytön ekologiseen kestävyyteen - ympäristön ja talouden kannalta kestäviin liikenteen ja teknisen huollon järjestelyihin - vesi- ja maa-ainesvarojen kestävään käyttöön - maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin - maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen; sekä - virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyteen
Pyrittäessä maakuntakaavassa tarkoituksenmukaiseen alue- ja yhdyskuntarakenteeseen • on tarpeellista kiinnittää huomiota mm. seuraaviin asioihin: • - vastaavuus väestö- ja tuotantorakenteessa ennakoitujen kehitysarvioiden kanssa; • - olemassa olevien rakenteiden tehokas hyväksikäyttö; • eri toimintojen kuten työpaikkojen, palvelujen ja virkistysalueiden hyvä saatavuus ja • saavutettavuus; • - eri toimintojen välisten yhteystarpeiden tyydyttäminen; • - kaupunki- ja maaseutualueiden tasapainoinen kehittäminen ja niiden välinen vuorovaikutus; • - kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen edellytysten parantaminen; • - alueellisen työpaikkaomavaraisuuden lisääminen; • - onnettomuusriskien ja haitallisten terveysvaikutusten minimointi; • . • - olemassa olevan rakennetun ympäristön tarkoituksenmukainen käyttö ja muu huomioiminen • - luonnonvarojen kestävän käytön edistäminen.
Maakuntakaava on ohjeena yleiskaavan laatimiselle ja muuttamiselle. Yleiskaavan tarkoitus Kaavoituksen avulla suunnitellaan tulevaisuutta, ohjataan ympäristömuutoksia sekä säilytetään ympäristön arvokkaita ominaispiirteitä. Lähtökohtana kaavoitukselle on kunnan tarve kehittää yhdyskuntaa ja ratkaista todettuja ongelmia. Tavoitteena on varautuminen tulevaisuuden muutoksiin sekä edellytysten luominen tavoitellulle kehitykselle. Yleiskaavoitus ohjaa yhdyskuntarakenteen kehittymistä ja eri toimintojen yhteen-sovittamista. Se esittää tavoitellun kehityksen periaatteet ja alueiden käytön yleispiirteisesti. Yleiskaava osoittaa kunnan oman tahdon alueiden käytön järjestämiseksi sovittaen yhteen niitä paikallisia intressejä, joita alueiden käyttöön kohdistuu. Yleiskaavoituksen avulla sovitetaan myös maakuntakaavassa määriteltyjä valtakunnallisia ja maakunnallisia alueiden käytön tavoitteita kunnan omiin tavoitteisiin.
Yleiskaavoitus on luonteeltaan moniarvoista. Sen yhteydessä joudutaan punnitsemaan keskenään ja sopeuttamaan toisiinsa erilaisia yhteiskunnallisia ja ympäristöllisiä arvoja ja tavoitteita. Yleiskaavan laatimisessa korostuu vuorovaikutus ja ratkaisujen vaikutusten arviointi. Yleiskaavoitus on toimintaa, jossa konkretisoidaan ja tuodaan julkisesti keskusteltavaksi kunnan alueiden käytön kehittämiseen liittyvät kysymykset ja niiden erilaiset ratkaisu-mahdollisuudet. Yleiskaava on moneen tilanteeseen soveltuva suunnitteluväline, jonka avulla voi ratkaista hyvinkin erilaisia alueidenkäyttöön liittyviä tarpeita. Yleiskaavoitus pohjautuu kestävän kehityksen ajattelutapaan. Se korostaa yleistä etua ja yhteisvastuuta. Kestävä kehitys merkitsee sosiaalisten, taloudellisten, kulttuuristen ja ekologisten näkökulmien yhdistämistä. Kestävä kehitys yleiskaavoitusta ohjaavana periaatteena vaikuttaa sekä suunnittelun sisältöön että sen menettelytapoihin.
Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: - yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; - olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; - asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; - mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; - mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; - kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; - ympäristöhaittojen vähentäminen; - rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; - virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys
HELSINGIN, ESPOON, VANTAAN JA KAUNIAISEN YLEISKAAVAT HELSINGIN MERKINNÖILLÄ
HERNESAAREN OSAYLEISKAAVALUONNOS JÄTKÄSAAREN OSAYLEISKAAVA
ASEMAKAAVA • www.ymparisto.fi • > maankäyttö ja rakentaminen • > maankäyttö- ja rakennuslaki > maankäyttö- ja rakennuslaki 2000-sarja • Asemakaavamerkinnät ja -määräykset
A s e m a k a a v o i t u s • Asemakaavassa määritellään alueen tuleva käyttö: mitä säilytetään, mitä saa rakentaa, mihin ja millä tavalla. • Kaavassa osoitetaan esimerkiksi rakennusten sijainti, koko ja käyttötarkoitus. • Asemakaava voi koskea kokonaista asuntoaluetta asuin- , työ- ja virkistys- alueineen tai joskus jopa vain yhtä tonttia. • Asemakaavan laatii kunta. • Ranta-alueiden rakentamista voidaan ohjata ranta-asemakaavalla, jonka laatii maanomistaja. • Asemakaavaan kuuluvat asemakaavakartta sekä kaavamerkinnät ja -määräykset. • Asemakaavaan liittyy selostus, jossa kerrotaan kaavan laatimisesta ja keskeisistä ominaisuuksista
A s e m a k a a v a n s i s ä l t ö v a a t i m u k s e t • Maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n mukaan asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. • Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä on vaalittava, eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. • Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita. • Jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon myös yleiskaavan sisältövaatimukset.
ASEMAKAAVAPROSESSIN ETENEMINEN HELSINGISSÄ KÄYNNISTYS . OHJELMOINTI . - TYÖOHJELMA - SUUNNITTELUN PERIAATTEET - OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, KIRJEET, TIEDOTTEET - YLEISÖTILAISUUS - OSALLISILTA MIELIPITEET ASEMAKAAVALUONNOS . - SUUNNITELMAT - HAVAINNEKUVA - ALUELEIKKAUKSET JA JULKISIVUT - AKSINOMETRIAT JA PERSPEKTIIVIKUVAT - PIENOISMALLI - ASEMAKAAVA-ASIAKIRJAT - ASEMAKAAVAKARTTA SELITYKSINEEN - SELOSTUSLUONNOS - NÄHTÄVILLÄOLO + YLEISÖTILAISUUS + OSALLISILTA MIELIPITEET - KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA HYVÄKSYY JA OHJEISTAA JATKOTYÖN POHJAKSI
ASEMAKAAVAEHDOTUS . - TARKENTUNEET SUUNNITELMAT JA ASEMAKAAVA-ASIAKIRJAT - KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA HYVÄKSYY - NÄHTÄVILLÄ - MAHDOLLISET MUISTUTUKSET - LAUSUNNOT MUILTA VIRANOMAISILTA JA OSALLISILTA VASTINEET ASEMAKAAVAEHDOTUKSESTA ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN . - MAHDOLLISET LAUSUNNOISTA JOHTUNEET MUUTOKSET SUUNNITELMIIN JA KAAVAAN KAUPUNGINHALLITUS . KAUPUNGINVALTUUSTO . ( HELSINGIN HALLINTO-OIKEUS ) . ( KORKEIN HALLINTO-OIKEUS ) . ASEMAKAAVA LAINVOIMAINEN .
• Kaavamääräykset ovat keskeinen osa asemakaavaa. • Ne täsmentävät kaavan oikeudellisia vaikutuksia ja niiden avulla voidaan myös merkittävästi vaikuttaa ympäristön laatuun. • Maankäyttö- ja rakennuslaki korostaa vuorovaikutuksen ja vaikutusten arvioinnin merkitystä asemakaavan laatuun vaikuttavana tekijänä kaavaa laadittaessa ja toteutettaessa. • Maankäyttö- ja rakennuslain ohella myös muu lainsäädäntö, kuten rakennussuojelulaki, luonnonsuojelulaki ja ympäristönsuojelulaki, tuovat oman lisänsä siihen ympäristöön, jossa kaavatyö ja siihen liittyvä päätöksenteko sekä toteuttaminen tapahtuvat. • Maankäyttö- ja rakennuslailla pyritään selkeyttämään eri kaavatasojen tehtäviä ja roolia maankäytön ja rakentamisen ohjauksessa. • Maakuntakaavoitus keskittyy valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittäviin kysymyksiin, yleiskaava kunnan tai sen osa alueen maankäytön ohjaukseen ja asemakaava lähiympäristön suunnitteluun ja rakentamisen ohjaukseen. • Yleiskaavoituksen korostuva asema antaa mahdollisuuden painottaa asema- kaavoituksessa entistä läheisempää liittymistä lähiympäristön suunnitteluun, rakennushankkeiden toteuttamiseen tai ajankohtaisiin suojelutarpeisiin.
• Asemakaavassa esitetään kaavaan sisältyvien eri alueiden rajat ja käyttötarkoitus, rakentamisen määrä sekä rakennusten sijoitusta ja tarvittaessa rakentamistapaa koskevat periaatteet. • Kaavamerkinnät ja -määräykset kuuluvat asemakaavaan • Asemakaavamääräykset ovat julkisoikeudellisia määräyksiä, joilla säännellään julkisen vallan ja yksityisten välisiä oikeussuhteita. • Asemakaavamääräykset palvelevat asemakaavan tarkoitusta alueiden käytön ja rakentamisen ohjaajana. • Määräys, jonka antamisella on jokin muu peruste, on asemakaavaan kuulumaton. • Kaavamääräysten tulee siten liittyä rakentamiseen taikka rakennusten tai alueen käyttämiseen.
• Asemakaavassa ei yleensä määrätä katualueiden sisäisistä järjestelyistä. Nämä asiat kuuluvat katusuunnitelmaan. • Asemakaavassa voidaan kuitenkin antaa määräyksiä katualueen varaamisesta esimerkiksi jalankulkua, polkupyöräilyä, huoltoajoa tai joukkoliikennettä taikka muuta erityistä tarvetta varten. • Muitakin katualueen sisäistä järjestelyä koskevia määräyksiä voidaan kaavaan ottaa silloin, kun erityisen tärkeät kaupunkikuvalliset tai muut asemakaavan tarkoitukseen liittyvät syyt niin vaativat. • Tällaiset määräykset voivat koskea esimerkiksi puiden säilyttämistä tai istuttamista katualueella tai katupäällysteen laatua. • Koska kaavamääräyksillä on huomattavia oikeudellisia vaikutuksia, on niiden selvyyteen ja yksiselitteisyyteen kiinnitettävä erityistä huomiota. • Tavoitteena tulee olla, että oikeusvaikutukset voidaan määritellä ilman tulkintavaikeuksia. Selvyyden vaatimus edellyttää myös, että määräyksen vaikutukset maankäyttöön, ympäristöön ja rakentamiseen voidaan todeta riittävän täsmällisesti.
• Yleisperiaatteena on, että kaavamääräysasetuksen mukaista asemakaava- merkintää käytetään asemakaavoissa aina ensisijaisesti. Jos kuitenkin käy niin, ettei tarkoitukseen soveltuvaa merkintää löydy asemakaavamerkinnöistä, voidaan käyttää muitakin merkintöjä. • Tarpeellinen merkintä voidaan lainata yleiskaavan, joskus myös maakunta- kaavan puolelta. • Kaavamääräysten esitystavat ovat jaettavissa kahteen pääryhmään, joita voidaan kutsua yleismääräysjärjestelmäksi ja indeksimääräysjärjestelmäksi. • Yleismääräyksiä ovat tällöin määräykset, jotka koskevat koko kaavan aluetta tai ainakin sen useita osa-alueita. Jos yleismääräys koskee vain tiettyjä kortteleita, määräyksessä mainitaan, mihin käyttötarkoitukseen varattuja kortteleita se koskee tai mainitaan korttelin numero.
• Kaavamääräyksillä on keskeinen merkitys toteutettaessa asemakaavoituksen tavoitetta säilyttää luonnon ja rakennetun ympäristön arvot. • Myös suojelumääräyksiä voidaan antaa silloin, kun aluetta tai rakennusta on maiseman, luonnonarvojen, rakennetun ympäristön, kulttuurihistoriallisten arvojen tai muiden erityisten ympäristöarvojen vuoksi suojeltava. • Suojelumääräysten tulee olla maanomistajille kohtuullisia. • Asemakaavaan voidaan kuitenkin kohtuullisuusvaatimuksen estämättä ottaa tarpeelliset määräykset rakennussuojelulaissa tarkoitetun kohteen suojelemiseksi. • Tässä tapauksessa maanomistajalle voidaan siis antaa kohtuuttomiakin suojelumääräyksiä. • Rakennusten suojelu toteutetaan asemakaava-alueella pääsääntöisesti asemakaavalla. • Luonnonarvojen suojelua toteutetaan kaavoituksen lisäksi luonnonsuojelulailla.
• Asemakaava esitetään pohjakartalle mittakaavassa 1:2000 tai suuremmassa mittakaavassa, jos kaavan tarkoitus tai sisältö sitä edellyttää. (Helsingissä aina 1:1000) • Asemakaavakarttaan kuuluvat tunnistetiedot, jotka laaditaan yhteneviksi kaavaselostuksen tunnistetietojen kanssa. • Kaavakartalla esitetään olennaiset tiedot kuten – alueen nimi, kunta, kunnanosa, kortteli, tilojen nimet ja numerot – kaavan mahdollinen nimi ja numero – asemakaava / asemakaavan muutos – tonttijaon sisältyminen asemakaavaan ja sen sitovuus – kaavan hyväksymispäivämäärä ja hyväksyvä toimielin, kun se on hyväksytty kunnassa
• Vahvalla viivalla piirretään mm. kaava-alueen, kaupunginosien, korttelien, korttelinosien sekä katu- ja puistoalueiden rajat. • Ohuella viivalla piirretään mm. eri kaavamääräysten alaisten alueen osien rajat, rakennusalat ja viivasymbolit. Haluttaessa voidaan tätäkin ohuempaa viivaa käyttää viivasymbolien piirtämisessä. • Isolla kirjaimella tai numerolla merkitään mm. korttelialueiden käyttö- tarkoitukset (suuraakkosin) ja korttelien numerot. • Pienellä kirjaimella tai numerolla merkitään mm. kerrosalan määrä, kerrosluvut, korkeusasemat ja kirjainsymbolit (pienaakkosin). • Värit helpottavat kaavakartan ja -merkintöjen tulkintaa. • Kaavakartan havainnollisuutta voidaan lisätä käyttämällä saman värisävyn tummuuseroja. • Rakennusalat voidaan esittää korttelialueen väriä tummemmalla tai esimerkiksi asuntoalueella olevien korkeiden kerrostalojen rakennusalat muita rakennusaloja tummemmalla sävyllä.
Pelkän A-merkinnän käyttäminen tulee kysymykseen silloin, kun kaavassa ei katsota tarpeelliseksi ottaa kantaa talotyyppiin tai halutaan tehdä mahdolliseksi olemassa olevien lisäksi eri talotyyppien rakentaminen samalle korttelialueelle. Tällöin saattaa olla tarpeen kerrosluvun, kerrosalan ja rakennusalan osoittamisen lisäksi luonnehtia tarkoitettua rakennustapaa kaavamääräyksellä. A-merkintä sopii käytettäväksi myös vanhoilla säilytettävillä alueilla silloin, kun talotyypit eivät noudata AK-, AP-, AR- tai AO-jakoa. Asuinkerrostalojen korttelialue. Asuntolarakennusten korttelialue. Asuntolarakennusten merkintää voidaan käyttää, kun kysymys ei ole tavanomaiseen rinnastettavasta asumisesta ja asuntolaluonne halutaan ilmaista. Asuntola on usein tarkoitettu suhteellisen lyhytaikaiseen itsenäiseen asumiseen, johon lisäksi liittyy tavanomaista asumista enemmän yhteistiloja. Asuinpientalojen korttelialue. Alueella on ja/tai sille voidaan rakentaa rivitaloja, kytkettyjä pientaloja ja erillisiä pientaloja asumistarkoituksiin. Rakentaminen saattaa kuitenkin vaatia tarkempia määräyksiä esimerkiksi rakennusten koosta ja rakennusaloista. Tilanteen mukaan voidaan merkintää täsmentää esimerkiksi vanhan omakotialueen täydennysrakentamisen ohjauksessa.
Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue. Alueelle on ja/tai sille voidaan rakentaa rivitaloja ja esimerkiksi autokatoksin tai varastoin toisiinsa kytkettyjä pientaloja asumistarkoituksiin. Erillispientalojen korttelialue. Alueella on ja/tai sille voidaan rakentaa yksi- tai kaksiasuntoisia pientaloja (omakotitaloja) asumistarkoituksiin. Kaavamääräyksellä voidaan määrätä mikäli halutaan, että kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa vain yhden asuinrakennuksen. Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Ellei käyttötarkoituksien suhdetta ole rajattu lisämääräyksellä, alueella voi olla asuinrakennuksia, liike- ja/tai toimistorakennuksia sekä yhdistettyjä asuin-, liike- ja toimistorakennuksia. Asumista ja liiketilaa varten varattavan kerrosalan keskinäisestä suhteesta on yleensä tarpeen määrätä kaavamääräyksellä tai merkinnällä, joka osoittaa, kuinka suuri osa korttelialueelle tai rakennusalalle sallitusta kerrosalasta on varattava tai saadaan varata asuntoja, liiketilaa tai toimistotilaa varten. Myös asuntojen tai liiketilan sijoittamisesta esimerkiksi eri kerroksiin voidaan määrätä kaavamääräyksellä. Merkintä sallii sekä kerrostalojen että muiden talotyyppien rakentamisen. Talotyyppiä voidaan ohjata muun muassa kerrosluvun osoittamisella.
Yleisten rakennusten korttelialue. Alueelle voidaan rakentaa julkisen hallinnon ja julkisten palvelujen rakennuksia. Merkintää käytetään silloin, kun ei ole tarpeen tai mahdollista osoittaa korttelialueen käyttötarkoitusta tarkemmin. Merkintää voidaan käyttää myös silloin, kun haluttua yleisten rakennusten käyttötarkoitusta varten ei ole olemassa omaa merkintää. Tällöin merkintään liitetään käyttötarkoitusta täsmentävä kaavamääräys. Julkisten lähipalvelurakennusten korttelialue. Alueelle voidaan rakentaa lähinnä päivittäisessä käytössä olevia ja asuntojen välittömässä läheisyydessä sijaitsevia palvelurakennuksia. Näitä ovat mm. terveysasema, neuvola, peruskoulun ala-aste, lasten päiväkoti sekä kirjasto- ja kokoontumistilat. Käyttötarkoitusta voidaan tarvittaessa täsmentää kaavamääräyksellä. Hallinto- ja virastorakennusten korttelialue. Alueelle voidaan rakentaa julkista hallintoa varten tarkoitettuja virasto-, toimisto- yms. rakennuksia. Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. Alueelle voidaan rakentaa kouluja ja muita oppilaitoksia. Käyttötarkoitusta voidaan tarvittaessa täsmentää kaavamääräyksellä osoittamalla tietty alue esimerkiksi peruskoulun ala-astetta tai korkeakoulutoimintaa varten. YS = Sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten ka. YY = Kulttuuritoimintaa palvelevien rakennusten ka. YM = Museorakennusten ka. YK = Kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten ka. YU = Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten ka.
Keskustatoimintojen korttelialue. Merkintä voi sisältää muun muassa palvelu- ja liikerakentamista sekä hallintoa ja asumista. Nämä ilmaistaan kaavassa rakennusalan, kerrosalan sekä mahdollisten rakennustapaa koskevien ja muiden tarpeellisten määräysten avulla. Keskustatoimintojen alue vaatii yleensä aina tarkkaa suunnittelua, toteuttamista ja myös määrätietoista ohjausta sekä esimerkiksi paikallisiin ominaisuuksiin ja tavoitteisiin perustuvia asemakaavamääräyksiä. Sen vuoksi keskusta-alueiden asemakaavassa on yleensä syytä ohjata maankäyttöä C-merkintää täsmällisemmin. Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Alue on tarkoitettu liike- ja/tai toimistorakennuksia varten. Kaavamääräyksellä voidaan tarkemmin säännellä myymälä- ja toimistotilojen suhdetta. Toimitilarakennusten korttelialue. Alueelle voidaan rakentaa toimistorakennuksia sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia teollisuus- ja varastorakennuksia tai niiden yhdistelmiä. Toimitilarakennusten korttelialueelle voi sijoittua myös palvelun toimitiloja, jos ne luonteeltaan sopivat muun toiminnan yhteyteen. Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue. Alueella on tai sille voidaan rakentaa teollisuustiloja kuten tehtaita, teollisuushalleja ja korjaamoja niihin liittyvine varasto- ja muine aputiloineen sekä varastorakennuksia. Kaavamääräyksellä voidaan rajoittaa alueelle sijoittuvien toimintojen sallittuja ympäristövaikutuksia.
Virkistysalue. Merkintä on tarkoitettu yleismerkinnäksi sellaisille ulkoilu- ja virkistysalueille, joiden käyttöä ei voida tai ei ole tarpeen määritellä tarkemmin. Virkistysalueiden käyttötarkoitus on kuitenkin yleensä yksilöitävä tarkemmin käyttämällä muita V-luokan merkintöjä. Puisto. Merkinnällä osoitetaan sellaiset virkistysalueet, jotka on rakennettu tai on tarkoitus rakentaa puistomaisiksi. Merkintään voidaan liittää määräyksiä puuston säilyttämisestä ja istuttamisesta. Lähivirkistysalue. Merkinnällä osoitetaan virkistys- ja ulkoilukäyttöön tarkoitetut, lähinnä taajamarakenteen sisäiset tai siihen välittömästi liittyvät alueet, joita ei ole tarkoitus rakentaa varsinaisiksi puistoiksi. Alueelle rakentamista koskevat edellä puiston osalta esitetyt periaatteet. Leikkipuisto. Merkinnällä osoitetaan leikkikentät, leikkipuistot, pienehköt pallokentät ja muut vastaavat alueet. Sisäleikkitiloja, alueen huoltoa tai muuta leikkipuiston toimintaa palvelevat rakennukset osoitetaan rakennusaloin tai joissakin tapauksissa kaavamääräyksin. Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue. Merkinnällä osoitetaan urheilu- ja virkistys-palvelujen alueet, kuten urheilu- ja palloilualueet ja hiihtokeskukset sekä virkistys- ja vapaa-aikakeskusten alueet. Uimaranta-alue. Merkinnällä osoitetaan uimaranta-alueet. Uimarannan käyttöä palvelevia pieniä kioskeja, pukusuojia tai vastaavia kevyitä rakennelmia alueelle voidaan rakentaa ilman erillistä kaavamääräystä.
Liikennealue. Merkintä on tarkoitettu liikennealueiden yleismerkinnäksi. Liikennealue on asemakaavassa kuitenkin yleensä varattava tiettyä liikennemuotoa varten käyttämällä liikennealueen alaluokkien merkintöjä. Yleisen tien alue. Yleisten teiden liikennealueita voidaan osoittaa valta-, kanta- ja seututeitä sekä niitä yhdistäviä ja niiden jatkeena olevia teitä varten, jotka palvelevat pääasiallisesti muuta kuin paikallista liikennettä. Satama-alue. Merkinnällä osoitetaan satama-alueet ja niihin liittyvät terminaali-, varasto- ym. rakennusten vaatimat alueet. Rakentamisesta määrätään tarpeen mukaan kaavassa. Venesatama/venevalkama. Merkinnällä osoitetaan venesatamia tai venevalkamia ja näihin liittyviä rakennelmia varten varattavat alueet. Alueen luonteesta riippuen kaavassa käytetään joko venesataman tai venevalkaman nimitystä. Myös vesilentoliikennettä varten varattavat alueet voidaan osoittaa LV-merkinnällä, johon liitetään kaavamääräys alueen käyttämisestä vesilentoliikennettä varten. LR = Rautatiealue LL = Lentokenttäalue LK = Kanava-alue LP = Yleinen pysäköintialue
Autopaikkojen korttelialue. Merkinnällä osoitetaan korttelialueiden pysäköintitarvetta varten varattavien autopaikkojen korttelialueet. Kaavamääräyksellä tai -merkinnällä osoitetaan, minkä korttelien autopaikoille alue on varattu. Vesialue. Asemakaavassa osoitetaan ne yleiset tai yksityiset tarkoitukset, joihin vesialueet on aiottu käytettäväksi. Käytännössä on toisinaan esiintynyt epätietoisuutta siitä, milloin vesialueena oleva alue osoitetaan kaavassa vesialueeksi ja milloin korttelialueeksi tai käyttötarkoituksen mukaan muuksi alueeksi (esimerkiksi puistoalueeksi). Asia on ratkaistava sen mukaan, onko alue tarkoitettu säilytettäväksi vesialueena vai onko se tarkoitettu täytettäväksi. Alue, joka on tarkoitettu säilytettäväksi vesialueena, osoitetaan kaavassakin vesialueeksi. Mikäli kaavan laatimisen yhteydessä on tarpeen varata vesialuetta muuhun käyttöön, se osoitetaan asemakaavassa aiotun käyttötarkoituksen mukaisesti.
Kerrosalan osoittamiseen käytetään seuraavia merkintäasetuksen mukaisia ilmaisutapoja: Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin/rakennuspaikan pinta-alaan. Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. Kerrosalaa käytetään rakennusoikeuden mittana. Kerrosalaa on vain rakennuksessa. Rakennuksena ei pidetä kooltaan vähäisiä ja kevytrakenteisia rakennelmia tai pienehköjä laitoksia, jollei niillä ole erityisiä maankäytöllisiä tai ympäristöllisiä vaikutuksia. Luku osoittaa neliömetreinä, kuinka suuren osan rakennuksen alimmasta kerroksesta (I) saa kerrosalaneliömetreinä ilmoitetun kerrosalan lisäksi käyttää asukkaiden yhteistiloihin. Luku osoittaa, kuinka suuri osa rakennuksen alimmasta kerroksesta (I) tulee käyttää päiväkodin tiloiksi. Merkinnässä 1600 pk 50 % I nuolella kerrosalamäärään yhdistetty luku ilmaisee, että päiväkodin osuus rakennuksen kerrosalasta sisältyy tontin kerrosalaan. Lukusarja, jossa ensimmäinen luku ilmoittaa asuntokerrosalan neliömetrimäärän ja toinen luku myymälätilaksi varattavan kerrosalan neliömäärän.
Rakennusten korkeus voidaan kaavassa määrätä seuraavilla kaavamerkintäasetuksen mukaisilla merkinnöillä: Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Rakennuksen vesikaton ylimmän kohdan korkeusasema. Rakennuksen julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan ylin korkeusasema. Korkeusasema tarkoittaa korkeutta merenpinnasta. Rakennuksen julkisivun enimmäiskorkeus metreinä. Nuoli edellä esitetyissä kahdessa merkinnässä osoittaa rakennuksen sen sivun, jota merkintä koskee. Rakennuksen kerroslukua osoittava merkintä tarkoittaa suurinta sallittua kerroslukua. Vähemmänkin kerroksia saa rakentaa, ellei kerroslukua erikseen ole määrätty ehdottomasti noudatettavaksi. Ehdottomasti noudatettava kerrosluku voidaan osoittaa kaavamerkintäasetuksen mukaisella merkinnällä: Asuin- ja liikerakennuksissa voidaan suositeltavana korkeuden määrittelytapana pitää kerrosluvun osoittamista.
Murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa ullakon tasolla käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Sulkeissa oleva murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa rakennuksen ylimmässä kerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Murtoluku roomalaisen numeron edessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa kellarikerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Sulkeissa oleva murtoluku roomalaisen numeron edessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Alleviivattu roomalainen luku osoittaa ehdottomasti käytettävän kerrosluvun. Rakennuksen ensimmäisen kerroksen kerrosala saa olla enintään x % toisen kerroksen kerrosalasta. Murtoluku roomalaisen numeron edessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen toisen kerroksen alasta saa rakennuksen ensimmäisessä rinteeseen sijoittuvassa kerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan toisen kerroksen alasta saa ullakon tasolla käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi.
Rakennusala. Rakennusala, jolle saa sijoittaa lasten päiväkodin. Rakennusala, jolle saa sijoittaa myymälän. Auton säilytyspaikan rakennusala. Nuoli osoittaa rakennusalan sen sivun, johon rakennus on rakennettava kiinni. Rakennuksen harjansuuntaa osoittava viiva. Merkintä osoittaa rakennusalan sivun, jonka puoleiseen rakennuksen seinään ei saa sijoittaa ikkunoita.
Rakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää puuta. Rakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää punatiiltä. Julkisivujen pääasiallisena materiaalina tulee käyttää peittomaalattua puuta ja katemateriaalina kattotiiltä. Julkisivujen yhtenäinen pituus saa olla enintään 25 metriä. Rakennuksissa on käytettävä harjakattoa. Kattokaltevuuden tulee olla 20-30 astetta. Kattokaltevuus. Suojeltava alueen osa. Alueella olevien rakennusten ja piha-alueiden kulttuurihistorialliset / rakennustaiteelliset/kaupunkikuvan kannalta arvokkaat ominaispiirteet tulee säilyttää. Rakennusten julkisivukorjauksia tehtäessä tulee käyttää alkuperäisiä tai niitä vastaavia materiaaleja. Piha-alueiden istutusten tulee olla alueen ominaispiirteisiin soveltuvia. Suojeltava rakennus. Historiallisesti/kulttuurihistoriallisesti/rakennustaiteellisesti / kaupunki- tai kyläkuvan kannalta arvokas rakennus/rakennuksen osa, jonka ominaispiirteet tulee korjaus- ja muutostöissä säilyttää. Erityisesti julkisivu-korjauksissa tulee käyttää alkuperäisiä tai niitä vastaavia materiaaleja.
Leikki- ja oleskelualueeksi varattu alueen osa. Tontteja ei saa aidata niin, että tämän alueen yhteiselle käytölle aiheutuu haittaa. Kullakin asunnolla tulee olla oma aidalla tai istutuksin näkösuojattu yhtenäinen piha-alue, jonka pinta-ala on vähintään 60 m2. Piha-alueelle tulee olla kulkuyhteys myös ulkokautta. Ensimmäisen kerroksen asunnoilla tulee olla oma aidalla tai istutuksin suojattu piha-alue, jonka pinta-ala on vähintään 20 m2. Istutettava alueen osa. Tonttien välisille rajoille tulee istuttaa pensasaita. Istutettava puurivi. Pysäköintialueella on autopaikkojen väliin istutettava vähintään yksi puu viittä autopaikkaa kohti.
Katu. Katuaukio/tori. Jalankululle varattu katu/tie. Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu/tie. Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu/tie, jolla huoltoajo on sallittu. Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu/tie, jolla tontille/rakennuspaikalle ajo on sallittu. Joukkoliikenteelle varattu katu/tie. Pihakatu. Hidaskatu. Ulkoilureitti. Rakennukseen jätettävä kulkuaukko. Ajoyhteys.
Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. Eritasoristeys. Kadun tai liikennealueen alittava kevyen liikenteen yhteys. Kadun tai liikennealueen ylittävä kevyen liikenteen yhteys. Uloke. Merkintä osoittaa, kuinka monta kerrosneliömetriä kohti on rakennettava yksi autopaikka. Merkintä osoittaa, kuinka monta autopaikkaa asuntoa kohti on rakennettava. Autopaikkoja on rakennettava yksi kutakin kerrosalan 85 m2 kohti. Autopaikkoja on rakennettava yksi kutakin asuntoa kohti. Tontille saadaan varata enintään 10 autopaikkaa. Auton säilytyspaikan rakennusala. Pysäköimispaikka.
Korttelialueiden pysäköintitarvetta varten varattava autopaikkojen korttelialue osoitetaan seuraavasti: Autopaikkojen korttelialue. Yleiseen pysäköintiin varattu alue, joka on tarkoitettu yksinomaan pysäköintiä varten, sekä yleiseen pysäköintiin tarkoitetuille pysäköintilaitoksille varattavat korttelialueet voidaan osoittaa kaavamerkintäasetuksen mukaisilla merkinnöillä. Yleinen pysäköintialue. Yleisten pysäköintilaitosten korttelialue. Osoitettaessa autopaikat asianomaisen tontin ulkopuolelta kaavaan tulee merkitä, mihin paikat on tarkoitus sijoittaa. Maanpinnan likimääräinen korkeusasema. Merkintä osoittaa rakennusalan sivun, jonka puoleisten rakennuksen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään 00 dBA.
3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Punainen HUOM. VIIVA YHTYY ITSEENSÄ ELI KIERTÄÄ KAAVA-ALUEEN Kaupungin- tai kunnanosan raja. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Osa-alueen raja. Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja. Poikkiviiva osoittaa rajan sen puolen, johon merkintä kohdistuu. Sitovan tonttijaon mukaisen tontin raja ja numero. Ohjeellinen tontin/rakennuspaikan raja. Risti merkinnän päällä osoittaa merkinnän poistamista.
Kaupungin- tai kunnanosan numero. Kaupungin- tai kunnanosan nimi. Korttelin numero. Ohjeellisen tontin/rakennuspaikan numero. Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi. Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin/rakennuspaikan pinta-alaan. Maanalainen tila. Maanalaisiin tiloihin johtava ajoluiska. Valokatteinen tila.