570 likes | 761 Views
UUTTA TUTKIMUSTIETOA VANKILUKUJEN KASVUN SYISTÄ JA TAUSTOISTA. Tapio Lappi-Seppälä 9.10.2006. TEEMOJA VANKILUVUN MUUTOKSISTA, SYISTÄ JA VAIKUTUKSISTA. Muutoksen suunta ja suuruus Muutoksen rakenne Vankiryhmät ja rikoslajit Muutoksen välittömät syyt Rangaistuskäytäntö
E N D
UUTTA TUTKIMUSTIETOA VANKILUKUJEN KASVUN SYISTÄ JA TAUSTOISTA Tapio Lappi-Seppälä 9.10.2006
TEEMOJA VANKILUVUN MUUTOKSISTA, SYISTÄ JA VAIKUTUKSISTA • Muutoksen suunta ja suuruus • Muutoksen rakenne Vankiryhmät ja rikoslajit • Muutoksen välittömät syyt Rangaistuskäytäntö Rikollisuustilanne • Kansainvälis- vertaileva näkökulma: Mitkä seikat selittävät vankilukujen eroja eri maissa ja niissä havaittavia muutoksia? Kansainväliset muutostekijät ja Suomen kriminaalipolitiikka • Muutosten kustannusvaikutuksia • Muutoksen rikollisuusvaikutuksia
IMuutoksen suunta ja suuruus vankeja lisää 40-50 % (1999-2005) vankilavuosia lisää 50 % (4000v -> 6000 v)
IIVANKILUKUMUUTOKSEN RAKENNE 1999-2005 RANGAISTUSVANGIT MUUTOS (OSUUS MUUTOKSESTA) HUUMEET + 42 % (20 %) VÄKIVALTA + 38 % (45 %) RATTIJUOPUMUS +30 % (12 %) OMAISUUS +20 % (15 %) KAIKKI VANGIT ULKOMAALAISET +90 % (10 %) SAKKOVANGIT +240 % (12 %)
Vankien lukumäärät eri vankiryhmissä 1999-2005 (1.10. ) 1999 2003 2005 Kasvu Osuus % % Kaikki 2361 3562 3995 +52 100 - rangaistusvangit 2106 2810 3123 +48 75 % - tutkintavangit 391 527 544 +40 11 % - sakkovangit 71 225 240 +238 12 % - ulkomaalaiset 151 296 290 +92 10 %
IIIMUUTOKSEN VÄLITTÖMÄT SYYT Rangaistuskäytännön ankaroituminen Rikollisuusmuutosten rooli?
Taustalla tuomiomuutokset • Aiempaa enemmän vankilatuomioita • 1998 6405 • 2004 8503 kasvu 33 % • Aiempaa useammin vankeutta • 1998 11 % • 2004 13 % kasvu 13 % • Aiempaa pidempiä vankeusrangaistuksia • 1998 7 kk • 2004 8 kk kasvu 11 % • Tuloksena tuomittujen vankilavuosien kasvu • 1998 4018 • 2004 6080 kasvu 51 %
Rikollisuusmuutokset? LUKUMÄÄRÄMUUTOKSET/LAATUMUUTOKSET • Poliisitilasto/Tuomiotilasto/Uhritutkimus LUKUMÄÄRÄMUUTOKSIA • Järjestäytynyt rikollisuus? • Talousrikokset: Muutos 1998-2004 = 1 vankilavuosi • Huumausainerikokset • Nousu 1990-luvulla; lasku 2001-> • Yleiskuva tietoon tulleesta vankilarikollisuudesta 1998-2005 • Henkirikokset ja yritykset, törkeä pahoinpitely, törkeä huumausainerikos, törkeä varkaus ja ryöstöt • Laskua 9 % (1500 tapausta) LAATUMUUTOKSIA? • Väkivaltarikokset • Pahoinpitelyrikosten teonpiirteet 1995-1999: ei muutoksia • Henkirikosten profiilimuutoksia 1998-2005 enemmän elinkautistuomioita murhista • Nuorten väkivaltakäyttäytyminen 1995-2004: ei muutoksia • Väestön uhrikokemukset 1980-2005: ei muutoksia vakavassa väkivallassa
Törkeän huumausainerikoksen keskirangaistukset ja tuomitut bruttovuodet
Törkeästä pahoinpitelystä tuomitut keskirangaistukset ja vankilavuodet 1998-2004
Pahoinpitelystä tuomitut keskirangaistukset ja vankilavuodet 1998-2004
Pahoinpitelystä ja törkeästä pahoinpitelystä tuomitut keskirangaistukset ja vankilavuodet 1998-2004
Törkeiden pahoinpitelyjen osuus tuomituista pahoinpitelyistä (pl. lievät)
Törkeästä rattijuopumuksesta tuomitut vankilarangaistukset (%) ja vankilavuodet 1998-2004
IVKANSAINVÄLISET MUUTOSTRENDIT Mikä on muutosten suunta Mistä muutokset kertovat Miten kv-selitystekijät ”istuvat” Suomen oloihin
Vankilukuerojen ja muutosten taustatekijöitä • 1. Rikollisuuserot ja rikollisuusmuutokset • Ei systemaattista yhteyttä • 2. Rikospelot ja turvattomuus • Pelot yhteydessä korkeisiin vankilukuihin • 3. Yleisön asenteet ja vaatimukset • Väestön punitiivisuus yhteydessä vankilukuihin • 4. Hyvinvointi ja tasa-arvo • Sosiaalinen tasa-arvo -> vähemmän vankeja • Hyvinvointipalvelut -> vähemmän vankeja • 5. Luottamus ja sosiaalinen pääoma • Luottamus oikeusjärjestykseen -> vähemmän vankeja • Luottamus ihmisiin -> vähemmän vankeja • 6. Demokratiamalli • Konsensus ja kompromissit -> vähemmän vankeja • Konfliktit ja enemmistödemokratia -> enemmän vankeja • 7. Hyvinvointiregiimit • Pohjoismainen hyvinvointivaltio _-> vähemmän vankeja • Anglosaksinen liberalistinen malli -> enemmän vankeja
Yleisön rangaistusvaatimukset ja vankiluku osittaisessa yhteydessä
Oikeaksi koettu vankeuden pituus ja vankiluvut läheisessä yhteydessä
Sosiaalimenojen suhteellisen osuuden kasvaessa vankiluvut laskevat
Vahva luottamus oikeuslaitokseen ja yhteydessä alhaisiin vankilukuihin
Luottamus ihmisiin on myös yhteydessä alhaisiin vankilukuihin
Lievää rangaistustasoa käyttävän yhteiskunnan tunnusmerkkejä • sosiaalinen ja taloudellinen tasa-arvo • vahva hyvinvointivaltio • luottamus instituutioiden ja ihmisiin (sosiaalinen pääoma) • koettu turvallisuus (ja tyytyväisyys elämään) • konsensus-demokratia, neuvottelut ja kompromissit • maltillinen media • rikollisuudella matala poliittinen profiili
Lievää rangaistustasoa käyttävän yhteiskunnan tunnusmerkkejä: MIKSI? • sosiaalinen ja taloudellinen tasa-arvo • sosiaalisen etäisyyden merkitys: solidaarisuus ja yhteisvastuu • vahva vauras hyvinvointivaltio • Mahdollisuus viisaampiin ratkaisuihin • Vähemmän väestöryhmien välisiä jännitteitä • Vähemmän tilaa ja mahdollisuuksia ääriryhmille • luottamus instituutioiden • Legitimiteetti: Vähemmän poliittista tarvetta symbolisiin näyttöihin • Luottamus ihmisiin (sosiaalinen pääoma) • Vähemmän pelkoja • Vahvemmat sosiaaliset verkostot (ja tehokkaampi epävirallinen kontrolli) • konsensus-demokratia, neuvottelut ja kompromissit • Vähemmän vastakkainasetteluja –> vähemmän kriisipuhetta • Vähemmän tarvetta näyttäviin politiikkakäännöksiin • Harkitsevat ja aikaa vievät valmisteluprosessit: ei pikaratkaisuja • maltillinen media • rikollisuudella matala poliittinen profiili
SUOMI JA KRIMINAALIPOLITIIKAN MUUTOKSEN RAKENTEELLIS- KULTTUURISET SYYT RAKENNE JA ARVOMUUTOS? POLITIIKKAMUUTOS? PAIKALLISET OLOSUHTEET?
Alenevat sosiaalimenot – kohoavat vankiluvut Hollanti ja Anglosaksiset maat
VMUUTOKSEN KUSTANNUSVAIKUTUKSIA Vankilan kustannukset Rangaistuskäytännön hinta?
Kokonaismuutoksen laskennalliset vuositason kustannusvaikutukset 1998 ja 2004 (kahden vuoden erotus) • Lisävuosien määrä 2000 vuotta • Vankilavuoden hinta 41 500 euroa • Kokonaishinta 83 milj. • - ehd.vap. vähennys 33 milj. • Laskennallinen lisähinta 50 milj. • Käytännön ankaroitumisen osuus n. 2/3 = 33 M€