Kommunikaatio ja suunnittelu KL 24.11.2004

1. Kommunikaatio ja suunnittelu KL 24.11.2004

2. Kommunikatiivinen suunnittelu • poliittisena ohjelmana • suora ja edustuksellinen demokratia • uudenlaiset hallintakäytännöt (governance) • valtaistaminen (empowerment) • uudenlaisena suunnittelukäytäntönä • kommunikaatiomenetelmien hallinta • vuorovaikutusprosessien hallinta • suunnittelun uutena refleksiivisyytenä • suunnitteluprofession uusi identiteetti • uudet vuorovaikutusammattilaiset

3. Kommunikatiivisen suunnittelun teoriataustaa • Advocacy planning (Davidoff 1965) • suunnittelu muistuttamaan oikeudenkäyntiä, eri näkökulmat ja intressit yhden totuuden sijasta • suunnittelija asianajajana • Transaktiivinen suunnittelu (Friedmann 1973) • suunnittelijan ja toimijan tieto eroavat toisistaan • Kommunikatiivisen toiminnan teoria (Habermas 1984) • Kommunikatiivisen suunnittelun teoriat (John Forester, Tore Sager, Patsy Healey)

4. Habermasin teoriatausta • Kriittisen teorian perinne • Erilaiset rationaalisuuskäsitteet (Weber) • Habermasin anti kommunikatiiviselle suunnitteluteorialle • Kritiikki

5. Perinteinen ja kriittinen teoria • Voiko yhteiskuntatiede olla kriittistä? • Marxin käsitys sosiaalisesta rationaalisuudesta: tuotannon paradigma • Autonomisen epistemologisen ja moraalisubjektin ja saksalaisen idealismin yliyksilöllisen toimijan kieltäminen Karl Marx 1818-1883

6. Perinteinen ja kriittinen teoria • ”Autonomy, creativity, self-expression and freedom can only relate to real possibilities whose realisation depends on the individuals’ control over their social life processes” (Roderick) Karl Marx 1818-1883

7. Frankfurtin koulukunta • Vallankumousten epäonnistuminen ja 1900-luvun totalitarismit taustalla • Weberin rationaalisuuskäsitykset ja modernisaation rautahäkki: merkityksen ja vapauden häviäminen Max Horkheimer 1895-1973

8. Frankfurtin koulukunta • Marxilaisen kritiikin keskittäminen sen sosiaaliseen ja kulttuuridimensioon • Instrumentaalisen järjen kritiikki • Idealistisen filosofian tieteellisestä kritiikistä skientismin immanenttiin kritiikkiin Herbert Marcuse 1898-1979

9. Frankfurtin koulukunta • ”Valistuksen dialektiikka” 1947 • Modernissa ajassa tietämättömän pelko on korvautunut laskemattoman pelolla • Kulttuuri kulkee väistämättä kohti luonnon, yhteiskunnan ja ihmisen totaalista hallintaa • Estetiikka viimeisenä oljenkortena Theodor Adorno 1903-1969

10. Habermas • ”Julkisuuden rakennemuutos” 1962 • Miten julkisuus syntyi historiallisesti? • Porvarillinen julkisuus valtiovaltaa haastavana voimana: keskusteleva julkiso (Publikum) ja yleisö syntyvät • Julkisuuden ideaali ja sen toteutuminen etääntyvät kuitenkin toisistaan Jürgen Habermas 1929-

11. Habermas • ”Tieto ja intressit” 1962 • Tekninen intressi: työ, tuotanto ja niitä tukevat empiiris-analyyttiset tieteet • Praktinen intressi: interaktio ja tulkinta, humanistiset ja kulttuuritieteet (suunnittelutieteet?) • Vapautusintressi: valta, valtaistaminen ja vapautus: kriittiset yhhteiskuntatieteet Jürgen Habermas 1929-

12. Habermas • ”Kommunikatiivisen toiminnan teoria” 1981 • Kommunikatiivinen käänne Habermasin filosofiassa • Descartesin tietoisuusfilosofian hylkääminen • Rationaalisuuskäsitteen rekonstruktio • Negatiivisesta positiiviseen kritiikkiin Jürgen Habermas 1929-

13. Toiminnan tyypit

14. Kritiikkiä • Siirtymä Marxin tuotanon paradigmasta kommunikaation paradigmaan ehkä liioiteltu: Habermasilla utopismin piirteitä • Tarkat dikotomiat (Instrumentaalinen/kommunikatiivinen) eivät vastaa todellisen toiminnan kompleksista luonnetta • Habermasin valtakäsitettä on pidetty puutteellisena; kriittisen tradition olemus menetetään • Paluu transsendenttiin krtiikkiin (Kant), jolloin immanentin kritiikin potentiaali menetetään

15. Kommunikatiivisen suunnittelun teesejä • Tieto ja suunnittelun roolit (”asiantuntija”, ”maallikko”) sosiaalisesti rakennettuja • Kommunikaation muodot vaihtelevat, ei ole ”oikeata” tapaa puhua, kuvata ja ilmaista itseään • Ei erillisiä yksilöitä intresseineen vaan poliittinen yhteisö, joka rakentaa tavoitteensa ja toimintansa kommunikaation kautta • Ei (välttämättä) myöskään ”yleistahtoa” tai ”yleistä etua” vaan vain yhteinen tila • Valtaa käytetään myös kommunikaation kautta

16. Kommunikatiivisen suunnittelun pulmia • Mikä on asiantuntijan ja suunnittelijan rooli, jos asiantuntemus on vain yksi tietojärjestelmä ja toimintaperspektiivi toisten joukossa? • Jos ei ole ”oikeata” tapaa kommunikoida, kuinka vuorovaikutusta voidaan kehittää? • Millaisilla foorumeilla ja areenoilla lukemattomat osalliset voivat kohdata? • Onko yhteistyölle tai konsensukselle edellytyksiä, vai onko aina kyse hegemoniasta tai konfliktista?