230 likes | 406 Views
Bolognan prosessin kolmas sykli. 21 § Jatkokoulutuksen tavoitteena on.
E N D
21 § Jatkokoulutuksen tavoitteena on • perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä saavuttaa valmiudet tutkimusalansa piirissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa: • perehtyy hyvin oman alansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin; sekä • saavuttaa sellaisen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen
Tutkintojen laatu ensisijaista - Mitä tohtorikoulutuksella tavoitellaan? • korkeatasoiset tutkijanvalmiudet • itsenäinen tutkimusongelmien jäsentäminen • metodologinen valmius • tieteellisen kirjoittaminen
Tutkintojen laatu ensisijaista - Mitä tohtorikoulutuksella tavoitellaan? • korkeatasoiset tutkijanvalmiudet • itsenäinen tutkimusongelmien hahmottaminen ja jäsentäminen • metodologinen valmius • tieteellisen kirjoittamisen valmius • työelämävalmiutta • johtamista • projektinhallintaa • viestintää • yliopisto- • pedagogiikkaa
Bolognan prosessin 3. sykli HY:ssa- Konsistorin linjaukset 8.6.2006 • Linjaukset perustuvat Helsingin yliopiston strategisiin valintoihin, erityisesti tutkimuspainotteiseen profiiliin. Väitöskirja ja siihen liittyvä tutkimustyö ovat tohtorin tutkinnon laajin ja merkittävin osa • Linjauksissa tarkoitetaan jatko-opiskelulla kaikkea tohtorintutkintoon tähtäävää työskentelyä: väitöskirjatutkimusta ja siihen liittyvää tutkimustyötä ja seminaareja sekä muita tutkintoon sisältyviä opintoja
Jatkotutkinto • Tohtorin tutkinto on ensisijainen jatkotutkinto • voi suorittaa kokopäivätoimisesti neljässä vuodessa. • kokopäiväisesti tai osa-aikaisesti
Tohtorin tutkinto • Väitöskirja ja siihen liittyvä tutkimustyö. • Sen lisäksi siihen kuuluu 60-80 opintopisteen jatko-opinnot. • Lääketieteen, hammaslääketieteen ja eläinlääketieteen tohtorin tutkintoihin väitöskirjan lisäksi kuuluvat jatko-opinnot ovat laajuudeltaan 40-60 opintopistettä.
Oman tutkimustyön ja siihen kuuluvien tutkimusalan opintojen lisäksi • tieteenfilosofiaa, • tutkimusetiikkaa ja • kansainvälistä tieteellistä toimintaa • sekä yleisiä asiantuntijuuteen valmentavia osuuksia, joita voivat olla esimerkiksi • johtaminen, yliopistopedagogiikka, opetustehtävät, tieteellinen viestintä ja projektityöskentely.
Jatko-opiskelijavalintojen yleiset periaatteet • etukäteen päätetyt ja ilmoitetut valintakriteerit sekä systemaattinen opiskelijavalinta • Varmistetaan, että opiskelija voi saada oman väitöskirjansa aihepiiristä korkeatasoista ohjausta ja tukea. • Jatko-opiskelijavalinnan valmistelussa on suositeltavaa käyttää tiedekunta- tai laitostasolla toimivaa jatkokoulutustoimikuntaa tai muuta vastaavaa ryhmää
Arvosteluasteikot • PÄÄSÄÄNTÖ • Väitöskirja: approbatur – laudatur • Tiedekunta voi päättää, käytetäänkö sen sijasta 3-portaista arvosteluasteikkoa (kiittäen hyväksytty / hyväksytty / hylätty). • Muut opinnot • Asteikko: 1-5
Jatko-opiskelijan ohjaus ja henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) • yksi tai useampi ohjaaja. • opiskelijan tukena on lisäksi seurantaryhmä. • alkuvaiheen ohjaukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. • Opiskelijan integroitumista tiedeyhteisöön tulee tukea • Kaikki tekevät henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS): tutkimussuunnitelma sekä suunnitelman opintojen etenemisestä. • Suunnitelmaa päivitetään yhdessä ohjaajan kanssa koko jatkokoulutuksen ajan.
Asiantuntijan tieto • asiantuntijan tieto on organisoitunutta sellaisella tavalla, joka on relevanttia ongelman ratkaisussa • asiantuntijan tietorakenteet ovat hierarkkisesti organisoituneita ja syvällisiä käsitteellisellä tasolla • Rationaalista tietoa: • periaatteet, säännöt, mallit • tieteellisen teorioiden ja tekniikoiden soveltamista ongelmiin
Schön: pelkkä rationaalinen tieto ei riitä • Asiantuntijat ovat tekemisessä erityisongelmien kanssa, • ainutlaatuisia • epävarmuutta sisältäviä • kompleksisia tilanteita • sisältävät arvoristiriitoja • Asiantuntija oppii koko ajan kokemuksen kautta ja erityisesti kokemuksen reflektiosta • Reflective practices – osa asiantuntijuuden hankkimista ja kehittymistä
Davenport & Prusak 1998 • Codified knowledge – kodifioitu tieto – organisoitua, julkilausuttavaa, siirrettävää, kielellisesti ilmaistavaa • kodifioitu tieto on vain osa asiantuntijan tietoa – syvää asiantuntemusta on vaikea, joskus jopa mahdotonta ilmaista eksplisiittisessä muodossa • Tarvitaan ”hiljaista tietoa” – Tacit knowledge • siirtyy sosialisaation kautta • roolimallit • eksperttien seuraaminen • ”hyvät tarinat”
Jaettu asiantuntijuus(Pirita Seitamaa-Hakkarainen, Kai Hakkarainen) • tehtäväprosessin osatekijät voidaan jakaa yhteisön jäsenten kesken, • nojaudutaan koko yhteisön älyllisiin voimavaroihin, • asiantuntemuksen jakaminen synnyttää uutta tietoa ja ymmärrystä, johon kukaan ei pystyisi yksinään, • kaikilla on yhteinen vastuu koko yhteisön onnistumisesta, • oppijoilla on vuorovaikutusta myös asiantuntijakulttuurien kanssa.
Asiantuntijoiden johtaminen • Asiantuntijoiden johtaminen on vaikeaa, koska he eivät tiedä mitä kaikkea he tietävät ja osaavat (Tacit knowledge) • He eivät halua luovuttaa tietoaan muille
U. Isopahkala-Bouret: Asiantuntijuuden elementit Tietoa Tietoa Itseluottamus /confidence E Kyky toimia E = Expertice
Asiantuntijuus • Ilman tietoa on mahdoton olla asiantuntia • Kyky toimia edellyttää tietoa ja itseluottamusta/varmuutta • Itseluottamukseen kuuluu myös sosiaalisen luottamuksen saavuttaminen (muutkin luottavat) • Itseensä luottava ei pelkää olla kontaktissa muiden asiantuntijoiden kanssa ja pyytää apua • Asiantuntijuuteen kuuluu kyky oppia koko ajan uutta, myös itsestä
MIT – New Initiatives and Programs in Teaching and Learning (2006) • Holistic Experience: Promote and model a holistic view of students experiences with focus on leadership and confidence building • From Teaching to Learning: Champion a shift in education from Teaching to Learning • Global Education: Enable global education fro scientists and engineers • Diversity: Demonstrate diversity as a means of enhancing academic excellence
Ohjaus asiantuntijuuteen tutkinnoissa • Mahdollisuus kasvaa • tiedoissa -> kyky hankkia uutta tietoa -> tutkiva oppimien • taidoissa -> metataidot • itseluottamuksessa ja sosiaalisen luottamuksen saavuttamisessa -> rooli ja identiteetti • asiantuntemuksen jakamisessa -> • oman toiminnan reflektiivisessä tarkastelussa ja itseohjautuvuudessa • hiljaisen tiedon oppimisessa
Asiantuntijuuden kehittymisen ehtoja • ei tapahdu suoraviivaisesti • liittyy oleellisesti kulttuurisiin tekijöihin • opiskeluaikana luodaan perusta
Asiantuntijana kasvaminen • Pitkä prosessi • Oman asiantuntijuus rakentuu yksilöllisiä polkuja pitkin • Kertomus omasta asiantuntijuuden rakentumisesta on merkittävää • Eri työtehtävät ja siirtymiset uusiin tehtäviin tuovat tarpeen uudistaa omaa rooliaan asiantuntijana • mentorointi