PBL aineopettajakoulutuksessa Laaja-alainen opettajuus; erilaiset oppijat

1. PBL aineopettajakoulutuksessaLaaja-alainen opettajuus; erilaiset oppijat • Problem Based Learning • Ongelmaperustainen- ongelmalähtöinen oppiminen • Alettiin soveltaa lääketieteessä, jossa havaittiin, että opiskelijat eivät pysty soveltamaan teoreettista tietoa käytännön työssään • Päämääränä on teoriaopintojen ja käytännön yhdistäminen • Pbl:n taustalla vaikuttavat: • Tutkiva oppiminen • Yhteisöllinen oppiminen - ryhmän tuki • Jaettu asaintuntijuus- simuloidaan opettajanhuonetta ja sen monitieteisyyttä

2. PBL etenee tiettyjen vaiheiden kautta • Oppimisprosessi korostuu oppimissuoritusten sijaan • Omien tietojen ja taitojen jatkuva arviointi • Kommunikaatiotaitojen harjoittelu • Aidot ongelmat lähtökohtana • Opiskelijat työskentelevät n. 10 hengen ryhmissä. • PBL-tutoriaali koostuu kahdesta tutoristunnosta. • Istuntojen välillä opiskelijat etsivät tietoa omasta oppimistehtävästä, yksin tai pareittain

3. Roolit • Kunkin tutoristunnon alussa valitaan : • Puheenjohtaja • Johtaa puhetta • Vastaa aikataulusta • Antaa puheenvuoroja kaikille • Sihteeri • Kirjoittaa/kokoaa muistiinpanot, järjestelee ryhmän ohjeen mukaan ideat… • Tarkkailija/t • Hiljaisia jäseniä • Tarkkailija seuraa: koko ryhmän toimintaa, yhteisöllisyyttä, tasapuolisuutta keskustelun kuluessa, keskustelun sujumista ja eteenpäin menoa, uuden näkökulman tuomista, ryhmän tunnetiloja, roolien toteutumista, normirakennetta, motivoituneisuutta Tutor • Ryhmän toiminnan asiantuntija • Osallistuu keskusteluun vain, jos se on välttämätöntä (Konfliktitilanteissa tai kun keskustelu ei etene)

4. Ensimmäinen tutoristunto I. Lähtökohdan selventäminen, n. 10 min. • Lähtökohta: kuva, case, tarina, virike • Ei kysymysmuotoinen, mutta herättää kysymyksiä • Sama virike voi johtaa eri ryhmissä erilaisiin kysymyksenasetteluihin • Haasteellinen, mutta ei liian vaikea • On pohjana tutkimuskysymykselle • Annetun virikkeen pohjalta selvitetään käsitteet • Tutorilta voi kysyä vaikeita käsitteitä • Lähtökohta määritellään • Jokainen ryhmän jäsen määrittelee lähtökohdan yhdellä lauseella. (yht. n. 5 min.) • Ryhmäläiset tuovat esille: oman oppiaineen näkökulman, oman kokemushistoriansa, aikaisemmat opinnot (yhteys esim. kasvatuspsykologiaan) • Tutor ei saa ohjailla liikaa, johdattelee sopivaan suuntaan vain tarvittaessa

5. II. Aivoriihi, 10-20 min. • Mitä jo tiedän asiasta (aikaisemmat opinnot ja kokemukset jne.)? • jokainen miettii ensin hetken itsekseen ja kirjaa ajatukset paperille • ideat kerrotaan ja perustellaan vuoron perään • sihteeri kokoaa ideat sellaisenaan taululle tms. niin, että kaikki näkevät ne • ideoita ei kritisoida eikä analysoida • kun toisten ideoista syntyy itselle uusia ideoita, pyydetään puheenjohtajalta puheenvuoroa ja lisätään uusia ideoita yhteiselle taululle

6. III. Ideoiden ryhmittely, 20 min. • Muodostetaan ideoista ryhmiä • Merkitään eri värein tai symbolein • Jokainen opiskelija voi tässä vaiheessa korostaa itselleen tärkeitä ideoita samalla perustellen näkemyksiään muille • Lopulta syntyy 4-6 erilaista ryhmää • Ideoita ei vielä otsikoida tai nimetä

7. IV. Oppimistavoitteiden valinta,n. 20 min. • Syntyneet ryhmät nimetään. • Valitaan opiskelijaryhmän mielestä tärkein. Valitulle oppimistavoitteelle mietitään yhteinen nimittäjä, otsikko. • Valittu ongelma/lähtökohta muotoillaan 1-2 mahdollisimman konkreettiseksi kysymykseksi. Lopputuloksena on siis koko ryhmälle yhteinen oppimistehtävä. 4. Sovitaan, miten edetään. Esim. jokainen ryhmän jäsen tutkii oppimistehtävän tiettyä osa-aluetta. Istuntojen välillä voidaan käyttää myös workmatesia tai sähköpostia kommunikaatioväylänä.

8. V Oppimistarpeet, n.20 min • Mietitään yhdessä oppimistehtävää koskevat epäselvät asiat • Mitä oikeastaan pitäisi oppia? • Mistä löytyisi oleellista tietoa? • Tutor voi kertoa mahdollisista tietolähteistä tai jakaa sopivaa materiaalia.

9. VI. Arviointi, n. 20-30 min. • Tarkkailija antaa palautteen: • Muut eivät saa kommentoida. • Koko ryhmän toiminnasta • Jokaisesta opiskelijasta erikseen • Viimeisenä tutorille • Jokainen opiskelija kommentoi sekä ryhmän että omaa työskentelyään. • Lopuksi tutorin palaute istunnosta

10. VII. Itsenäinen opiskelu • Erittäin tärkeä vaihe. Seuraavaan tutoristuntoon ei saa tulla valmistautumattomana! • Jokaisen tuotos voi olla ”itsensä näköinen”

11. Toinen tutoristunto • Etenee vaiheittain kuten ensimmäinen istunto, tilanteen mukaan soveltaen. • Roolit vaihtuvat • Tuotosten esittely • Muodostetaan yhteenveto, suunnitellaan synteesi tuotosten ja kommenttien pohjalta. Siis käytäntö ja teoria yhdistetään. • Lopputuotos voi olla visualisointi, käsitekartta, kirjallinen esitys tms. Tehtävän luonne ohjaa lopputuotoksen muodon valinnassa. Tuotos voi olla valmiina jo toisen istunnon lopussa. • Tuotokset kootaan esim. harjoittelijoiden huoneeseen. • Lopuksi puheenjohtajan johdolla arviointikierros toisesta istunnosta ja koko tutoriaalista.

12. Tutorin muistio • Tutor • on ryhmän toiminnan asiantuntija. Ei siis välttämättä sisältöasiantuntija. • ohjaa ja auttaa opiskelijoita näkemään aihetta eri näkökulmista. • puuttuu keskusteluun vain jos syntyy konflikti tai keskustelu ei etene. • ohjaa tarkkailijaa palautteen antamisessa. Mahdolliset loukkaavat, negatiiviset palautteet on käsiteltävä heti. • Istunnon arvioinnin lopussa (VI. Arviointi) oleva tutorin palaute on mahdollisimman positiivista. • osallistuu tutoriaalin jälkeen palautekeskusteluun maililistalla pbltutorit@utu.fi. Vaihdetaan kokemuksia ja näkemyksiä.

13. Tutorin muistio • Tutor voi varautua istuntoon tuomalla mukanaan paksuja liituvärejä, tusseja, A4-papereita etc. (esim. hylättyjä kopioita paperinkeräyslaatikoista!) aivoriihivaihetta varten. Tietysti myös liitutaulun/piirtoheittiomen käyttö ovat ok. • Tutoristunnon alussa uuden tutorin ja opskelijoiden lyhyt esittely oppiaineittain. • Nimilappujen käyttö toimii! • Perustelluista syistä opiskelija voi olla poissa istunnosta (esim. sairaus; tutor hyväksyy/hylkää poissaoloselvityksen). Jos tutorin mielestä opiskelijan on sýytä suorittaa lisätehtäviä poissaolon vuoksi, niin tutor miettii ao. tehtävän sisällön ja muodon. Jos poissaolo on ensimmäisestä istunnosta, niin ao. opiskelija tietysti selvittää ja suorittaa muiden jäsenten avulla oppimistehtävän. Opiskelijoista, jotka eivät ole olleet kummassakaan istunnossa pitää neuvotella erikseen esim. Heli Ketovuoren (erityispedagogiikan lehtori), Annika Hongiston tai allekirjoittaneen kanssa • Tutoristunnossa voi olla mukana myös ns. hiljainen tutor, joka on oppimassa metodin käyttöä. Hiljaiseksi tutoriksi kannattaa mennä erityisesti, jos ei ollut mukana koulutuksissa.

14. Tarkkailijan ohjeet • Tarkkailija seuraa • koko ryhmän toimintaa, yhteisöllisyyttä, tasapuolisuutta keskustelun kuluessa. • keskustelun sujumista, eteenpäin menoa • ryhmän tunnetiloja • roolien toteutumista • normirakennetta • motivoituneisuutta • Tarkkailijan palaute: • Koko ryhmän toiminnasta • Jokaiselle opiskelijalle erikseen • Viimeisenä tutorille • Ryhmän jäsenten palaute ryhmän ja omasta toiminnastaan • Tutorin palaute ryhmän ja jäsenten toiminnasta.