Yhteispäivystyksen projektiorganisaatio osana T-PRO-hanketta

1. T-sairaala – tulevaisuuden akuuttisairaala Yhteispäivystyksen kuntainfo syksy 2009

2. Yhteispäivystyksen projektiorganisaatio osana T-PRO-hanketta Toiminnallisen suunnittelun projektijohtaja Heikki Korvenranta Ohjausryhmä Pj. Aki Lindén Projektivastaavat Muutoshallinta Liisa Iire H.Mustikainen + Kirsi Kiviniemi Hankehallinta Heikki Korvenranta ja Helena Mustikainen Päivystys Eero Kitinoja Antti Alho Tilasuunnittelu ja hankinnat Lastenpäivystys Päivystys Tietojärjestelmätuki Kaarina Tanttu Esa Nahkala Organisaation ja johtamisen kehittäminen Satu Suhonen Kaj Työppönen Prosessien kehittäminen Kaarina Tanttu Antti Alho Päivystys Tiimi 1 Tiimi n Organisaatio- rakenne ja johtamis- järjestelmä Toiminnan ja talouden ohjaus Henkilöstö- suunnittelu Trauma Sydän Neuro Hoito- Linjat … n Päi- vys- tys Ensi- hoito Turun TK:n ak. toiminta Päivystys TYKS henkilöstö + Perusterveydenhuollon päivystyksen henkilöstö

3. Yhteispäivystysprojektin suunnittelun lähtökohta • Turun ja Turun ympäristökuntien 2000-luvun alussa esittämä toive sairaanhoitopiirille keskitetyn päivystyksen järjestämisestä • Turun periaatepäätös keskitetyn päivystystoimintansa siirtämisestä uuteen yhteispäivystykseen 24/7- periaatteella • Turun päätöksen mukana yhteispäivystykseen siirtyy Turun seudun terveyskeskusten keskitetty yöpäivystys • Sairaanhoitopiiri siirtää nykyisen ensiavun päivystyksensä uuteen yhteispäivystykseen • Keväästä 2008 alkaen yhteinen näkemys yhteispäivystyspalvelun järjestämisestä yhdistetyn organisaation alaisena, 4000 potilashoitoneliötä • Terveyskeskukset tekevät yksilölliset päätöksensä päivystyksensä siirrosta yhteispäivystykseen

4. Yhteispäivystyksen integraatio PwC Capturing Deal Value Metodologia ”Kahdesta eri raiteita kulkevasta yhdeksi rautaiseksi kokonaisuudeksi” SHP:n EA-pkl ja Turun Terveyskeskuksen keskitetty päivystys yhdistetään PwC

5. VSSHP:n päivystysjärjestelyt • Terveyskeskukset: • Turun TK – alueellinen yöpäivystys (325 000) • Terveyskeskusten omat ilta- ja viikonloppupäivystykset • Aluesairaalat: • yhteispäivystykset SAS, LAS, VSS • TYKS: • erikoissairaanhoidon päivystys • Tuleva yhteispäivystys: • väestöpohja 340.000 • -> aluesairaaloiden yhteispäivystykset säilyvät • -> terveyskeskukset tekevät yksilölliset päätökset siirtyvän terveyskeskuspäivystyksen osuudesta ja toisaalta omana palveluna tuotetusta päivystyksen osuudesta

6. Yhteispäivystyksen toimintojen kuvaus VAIHE 2 Hoidon päävastuu VAIHE 1 120 000 VAIHE 3 Sairaanhoitaja 12 000 Sairaanhoidon puhelinneuvonnan arvio 35% 42 000 Kotiin 100% 12 000 10% Kotiin 85% 70 200 Terveyskeskuksen Arvio 5% 6 000 Yleislääkäri 52 000 + 10 000 Geriatri 10 000 Psykiatri 2 000? Päihdelääkäri 4 000? 78 000 Päivystysosasto/srl 3% 2 340 TRIAGE 70% Jatkohoito: TK, muu srl 7% 5 460 Ei arviota tai ed. yhteydenottoa 40% 48 000 5% Kotiin 30% 9 000 Erikoislääkäri 30 000 20% Ensihoito 20% 24 000 Päivystysosasto 20% 6 000 Jatkohoito TK/muu srl 10% 3 000 Sairaala 40% 12 000

7. Projektisuunnitelma – pääosa-alueet yhteispäivystyksen tilojen ja hankintojen sekä toiminnallisuuden suunnittelu osana T-PRO – hankkeen prosessien kehittämistä yhteispäivystyksen omistajuusmallien ja organisaation suunnittelu ja arviointi sekä henkilöstösuunnittelu osana T-PRO –hanketta ensihoitojärjestelyiden suunnittelu yhteistyössä sairaankuljetusprojektin (VEKSU) ja terveyskeskusten kanssa jatkohoitojärjestelyiden suunnittelu osana T-PRO – hankkeen prosessien kehittämistä ja hoitolinja-arkkitehtuuria huomioiden sairaalan ulkopuoliset yhteistyötahot 5) yhteispäivystyksen taloushallinnon suunnittelu osana T-PRO –hanketta tietojärjestelmien tarpeiden kartoittaminen yhteispäivystyksen tarpeista lähtien osana T-PRO – hankkeen tietojärjestelmätuen osioita

8. Yhteispäivystysprojektin valmiit tuotokset • Projektin organisoituminen ja yhteistyöverkoston luominen tärkeimpiin yhteistyökumppaneihin; kuntiin, terveyskeskuksiin, aluesairaaloiden yhteispäivystyksiin sekä sairaalan sisäisiin yhteistyökumppaneihin • Valmis tilasuunnitelma päivystysalueelle • Sydän-, trauma- ja vatsahoitolinjan sekä aivovammapotilaan hoidon päivystysprosessikuvaukset tehty • Hankintalistan määrittelyt valmiit • Yhteispäivystyksen tietojärjestelmätarpeet kartoitettu, priorisoitu sekä tehty jatkosuunnitelma • Lasten päivystyksen jatkosuunnitelma tehty, päivystysprosessityö käynnistynyt • Pienten operatiivisten erikoisalojen päivystyksen siirtosuunnitelma tehty

9. Yhteispäivystysprojektin pääpainopistealueet Syksy 2009 Informaatio kuntakierroksilla loka-marraskuussa, tavoitteena - a) kuntapäätökset siirtyvän perusterveydenhuollon osuudesta (marraskuu) b) päätös yhteispäivystyksen omistajuudesta (marraskuu) Päivystysprosessisuunnittelu lasten päivystyksen, geriatrisen päivystyksen, neuro- sekä medisiinisen hoitolinjan osalta Määritellä yhteispäivystyksen tietojärjestelmätarpeiden ratkaisut, seurata ja vaikuttaa kansallisiin ja valtakunnallisiin sairaankuljetuksen ja päivystysalueen IT- projekteihin omien asiantuntijoiden kautta Kahden erillisen päivystysyksikön ideologian, henkilöstön ja toiminnan integraatioprosessin käynnistäminen Henkilöstösuunnitelman valmistuminen ja henkilöstötyöryhmän käynnistäminen

10. Yhteispäivystysprojekti – keskeisten tavoitteiden aikataulu Tilasuunnittelu Organisointi Suunnittelu Toteutus Käyttöönotto Vaihe 1 5.11.07 – 29.2.08 Vaihe 2a 3.3 – 27.6.08 Vaihe 2b syksy 2008 Vaihe 3a Kevät 2009 Vaihe 3b Syksy 2009 Vaihe 4 2010 Vaihe 5 2011-2012

11. Yhteispäivystyksen omistajuusmallien vaihtoehdot Yhteispäivystys osana SHP:n organisaatiota Yhteispäivystys isäntäkunnan järjestämänä • Yhteispäivystys SHP:n ja • kuntien yhteisenä organisaationa Turku Muut kunnat Turku VSSHP Muut kunnat VSSHP ESH- ja PTH päivystys Yhteispäivystys Yhteispäivystys

12. Yhteispäivystys osana SHP:n organisaatiota, ehdotus toteutusmallista SHP-johtaja SHP-johto Tarkempi vastuujako ja johtosuhteet vielä määrittämättä Muut palvelut Sydänhoitolinja** Traumahoitolinja** Vatsahoitolinja** Neurohoitolinja** Medisiininen hoitol. Naisten ja lasten hl

13. Eri omistajuusmallien aiheuttamat ongelmat, ratkaisut ongelmiin ja seurausten arviointi • SHP-omistajuus • - ratkaistava ongelma: kuntien vaikutusmahdollisuuksien säilyttäminen erityisesti perusterveydenhuoltotasoisten käyntien osalta • - ratkaisu: asiantuntijoista koostuva ohjausryhmä, toiminnan läpinäkyvyys, laatukriteerien asettaminen seuraamuksineen • - seuraus: päivystystoiminta on kuntien ohjaamaa ja yleislääkäritoiminnan osalta ohjeistamaa • Yhteisomistajuus • - ratkaistavat ongelmat: 1)oman potilasrekisterin ylläpitäminen, 2)shp:n ja tk:n sairaskertomuksien käyttö erillisellä potilaan suostumuksen hallinnalla, 3)ensihoidon ja sairaankuljetuksen kuntayhtymä ei yhtenevä yhteispäivystyskuntayhtymän kanssa, 4)päivystysosastojen kustannustaloudellisen hyödyn osoittaminen vaikeaa, koska päivystysosastojen toiminta on erikoissairaanhoidon osastoilta siirtyvää toimintaa ja sijaitsisi eri organisaatiossa • - ratkaisut: 1)oma potilasrekisteri, 2)potilaan suostumuksen hallinta tiedon siirtoon, 3)ensihoidolle perustettava oma kuntayhtymänsä, 4)päivystysosastot siirretään hoitolinjoille/erikoissairaanhoitoon • - seuraukset: 1)yksi potilasrekisteri lisää olemassa oleviin, 2)erillinen suostumuskäytäntö vie resursseja ja aikaa, 3)ensihoito/sairaankuljetus muodostuu yhteispäivystystä laajemmasta kuntayhtymästä, tarve kaksinkertaiselle poliittisesti valitulle organisaatiolle jo olemassa olevien lisäksi, 4)päivystysosastoja ei voida käyttää tehokkaasti polikliinisen seurannan jatkona, koska sijaitsevat eri organisaatiossa, vaan päivystyksen hoitoyksiköt ruuhkautuvat seurattavista potilaista. • Isäntäkuntamalli • - alueella ei kuntaa, jolla olisi resurssit, osaaminen tai uskottavuutta yhteispäivystyksen isäntäkunnaksi • Työryhmän yksimielinen näkemys omistajuusmalliksi oli sairaanhoitopiirin omistajuus. Yhteispäivystyksen ohjausryhmän käsittelyssä päädyttiin ratkaisuun, jonka mukaan kunnat keskustelevat keskenään vaihtoehtoisista omistajuusmalleista ja asia otetaan ohjausryhmän keskusteluun 2 kk kuluttua.

14. Terveyskeskuskäyntiä korvaavan päivystyskäynnin kustannus yhteispäivystyksessä – nykytilan kuvaus Yhteispäivystyskuntien oman perusterveydenhuollon päivystyksen järjestämiskustannukset: 8 555 451 € / vuosi Yhteispäivystyskuntien siirtyvän ajan perusterveydenhuollon päivystyksen järjestämiskustannukset omana toimintana: 5 277 596 € / vuosi Siirtyvät käynnit: 87 189 käyntiä

15. Yhteispäivystyksen tuotteistus – ratkaisu päällekkäisen laskutuksen poistamiselle • Päällekkäisen laskutuksen (TK-päivystys lähettää EA-pkl:lle potilaan) pois jääminen tuo suoraa • säästöä terveyskeskuksille n. 8.000-10.000 käynnistä / vuosi, Turun TK:n osuus n. 4.000-6.000 • käyntiä / vuosi. • Yhteispäivystyksen hoitokustannuksia alentavasti vaikuttavat: • keskittämisetu, perustasopainotteisuus, synergiaetu, osaamisen taso, tutkimusmahdollisuus 24 h • Tuotteistuksen ajatus, laskutetaan vaativimman hoidon tason mukaan. • 1.Sairaanhoitajan itsenäinen hoito (pienet haavat, lievät infektiot jne, peruskokeet) • 2. Yleislääkärin peruskäynti (sis. peruskokeet ja pienet toimenpiteet) • 3. Yleislääkärin laaja käynti (sis. kuvantamisen ja laboratoriokokeet, toimenpiteet) • 4. Yleislääkärin tutkimus, hoito ja seuranta (sis. em. lisäksi seurannan ja lääkehoidon) • 5. Erikoislääkärin peruskäynti (sis. lab, kuvantamisen, seurannan, lääkehoidon ja pienet toimenpiteet) • 6. Erikoislääkärin vaativa hoito (em. lisäksi vaativa hoito, vaativat toimenpiteet) • 7. Erikoislääkärin erityisen vaativa hoito (erityisen vaativat toimenpiteet, useiden eri erikoisalojen tarve) • 8. Päivystysosastoseuranta (seuranta alle 12 h, erillinen laskutus vaativista toimenpiteistä?) • 9. Päivystysosastohoito (vuorokausimaksu, erillinen laskutus vaativista tp.)

16. Terveyskeskuskäyntiä korvaavan päivystyskäynnin kustannusarvio yhteispäivystyksessäEi virallinen laskelma kustannuksista, vaan laskelma, joka osoittaa keskittämisen kannattavaksi! • Vaihtoehto 1. • Laskettu päivystyksen siirtyvän osan kustannuksina. Kaikki kuntien kustannukset yhteen laskettuna = 5 277 596 € , • jaettuna siirtyvillä käynneillä = 87 189 . • Esimerkiksi: Sairaanhoitajan vastaanottokäynti 32,40 € • Lääkärin vastaanottokäynti keskiarvo 64,80 € • Vaihtoehto 2. • Laskettu kokonaisuutena Turun keskitetyn päivystyksen ja yöpäivystyksen kustannusten mukaan, suhteutettuna siirtyville • käynneille. 4 853 897 €, säästö 423 698 € kokonaisuutena! Huom! vuokrakustannukset suhteessa suuremmat? • Esimerkiksi: Sairaanhoitajan vastaanottokäynti 29,80 € • Lääkärin vastaanottokäynti keskiarvo 59,60 € • Vaihtoehto 3. • Laskettu kokonaisuutena Turun keskitetyn päivystyksen kustannusten mukaan, suhteutettuna siirtyville • käynneille. 4 519 155 €, säästö 750 000 € kokonaisuutena. Huom! vuokrakustannukset suhteessa suuremmat? • Esimerkiksi: Sairaanhoitajan vastaanottokäynti 27,73 € • Lääkärin vastaanottokäynti keskiarvo 55,46 € • Yhteispäivystyksen terveyskeskuskäyntiä korvaavan lääkärikäynnin kustannus on • esimerkeissä keskiarvona n. 55 – 65 € / käynti, HUOM! ei eriteltynä perus- ja laaja käynti eikä • tutkimus-hoito-seuranta- käyntiä. Käynnit tulee tuotteistaa. Realistisin on vaihtoehto n:o 2.

17. Mitkä tekijät alentavat keskittämisen lisäksi kustannuksia? • - Nykyistä suurempi osa potilaista hoidetaan yleislääkärin vastaanotolla. Sen mahdollistavat konsultaatio- ja kuvantamismahdollisuudet 24/7 sekä suunniteltu työnjako ja sujuvat prosessit • Potilas pyritään hoitamaan kerralla valmiiksi, jolloin seuraavan arkipäivän uusintakäynnin tarve jää pois, kyse on yleensä tk:n omasta resurssisäästöstä sekä nykyistä paremmasta asiakaslähtöisyydestä • Suunniteltu jatkohoitoprosessi ja potilaan palautuminen perusterveydenhuoltoon, jatkohoitoon on resurssoitava riittävästi • Terveyskeskuksissa säästyy jatkossa nykyisin päivystävän henkilöstön työaika aktiivikorvauksen jäädessä pois. Ko. työaika voidaan käyttää omaan päiväaikaiseen toimintaan, esim. ennaltaehkäisyyn tai päivystysaikojen lisäämiseen • Hoidon keskittyminen entistä enemmän päivystysalueelle, vuodeosastoilta päivystysosastoille, jolloin hoitopäivien lukumäärät vähenevät n. 50% tältä osin • Erikoissairaanhoidon kävijämäärän väheneminen oikealla työnjaolla ja potilaan jatkohoito-ongelman ratkaisemisella. Yleislääkäri vastaa jatkohoidosta, erikoisalalääkärin hoitoon ainoastaan mikäli sairauden vaikeusaste sitä edellyttää. • Säästö kaksinkertaisen laskutuksen jäädessä pois. Tällä hetkellä lasku sekä perusterveydenhuollosta että erikoissairaanhoidosta potilaan siirtyessä yleislääkäriltä erikoisalalääkärin hoitovastuulle

18. Mitkä muut tekijät puoltavat päivystyksen keskittämistä? • Päivystävän henkilökunnan työturvallisuus edellyttää asianmukaista vartiointipalvelua -> keskittäminen vähentää useasta päivystyspisteestä aiheutuvia vartiointikustannuksia • Päivystysosaamisen keskittäminen, koulutusmahdollisuuksien paraneminen -> osaava päivystyshenkilökunta vähentää päivystyshoidon kustannuksia • Työmotivaatio perustyöhön terveyskeskuksissa paranee, kun päivystysrasite poistuu/vähenee -> rekrytointi helpottuu -> päivystystyö siitä kiinnostuneille ja siihen sopiville

19. Mitkä negatiiviset vaikutukset? • Potilaiden pidemmät kulkumatkat päivystyspisteeseen, toisaalta ohjaa päivystyskäyntejä päiväaikaiseen lähipalveluun tarkoituksenmukaisesti • Sairaankuljetuksen pidemmät kuljetusmatkat päivystyspisteeseen, joskin Turun perusterveydenhuollon päivystyksen/alueellisen yöpäivystyksen ja ensiavun väliset siirtokuljetukset jäävät pois • Yleislääkärin vaativan käynnin käyntikustannusten nousu laajojen tutkimusmahdollisuuksien johdosta, toisaalta hoidon päävastuuta ei tarvitse siirtää näissä tapauksissa erikoisalapäivystäjälle