K o m p a s s i - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia ty ö markkinoita

1. K o m p a s s i - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita

2. ESIMIESKOULUTUS 9.9.2010 TYÖELÄKEKUNTOUTUS TYÖHÖN PALUUN TUKENA Kuntoutussuunnittelija Jonna Lahtinen Kompassi-projekti

3. Työeläkekuntoutus osana työeläkevakuuttajien lakisääteistä toimintaa Työeläkevakuuttajan tehtävänä on työeläkevarojen turvaaminen Tärkeää, että ihmiset pysyvät työkykyisinä mahdollisimman lähelle eläkeikää Lakisääteisessä työeläke- järjestelmässä voidaan järjestää ja kustantaa toimenpiteitä, jotka auttavat sairastuneita työntekijöitä jatkamaan työssään Työnantaja ja työeläkejärjestelmä säästävät eläkemenoissa Työntekijän osaaminen paranee ja hän voi löytää terveydentilalleen sopivamman työn tai ammatin Työntekijä saa lisävuosia ja hänen eläketurvansa karttuu Lähde: Työeläkevakuuttajat Tela

4. Työkykyongelman hallinta eläkeratkaisu menetetty työkyky ammatillinen kuntoutus työkyvyn menettämisen uhka Kelan (osa)sairauspäiväraha hoito ja lääkinnällinen kuntoutus vaikeuksia työssä suoriutumisessa varhainen puuttuminen ja tuki hyvä työkyky työhyvinvoinnin johtaminen, osaamisen kehittäminen

5. Työeläkekuntoutuksena tuettava ammatillinen kuntoutus Työeläkekuntoutuksella pyritään ehkäisemään työntekijän joutumista työkyvyttömyyseläkkeelle. Tavoitteena on henkilön työ- ja ansiokyvyn ylläpitäminen tai parantaminen ja siten työelämässä pysyminen Työeläkekuntoutuksen tavoitteena on myös edistää kuntoutustukea tai työkyvyttömyyseläkettä saavan henkilön paluuta takaisin työelämään hänen terveydentilalleen sopivaan työhön Yksilökuntoutusta, ei lääkinnällistä

6. Työeläkelaitoksen rooli Kuntoutusneuvonta Kuntoutustoimenpiteiden selvittely ja suunnittelu yhteistyössä kuntoutujan, työpaikan, työterveyshuollon ja muiden toimijoiden kanssa Kuntoutusasian ratkaiseminen Kuntoutuksen rahoituksesta huolehtiminen Kuntoutuksen seuranta ja tukeminen

7. Oikeus työeläkekuntoutukseen Asianmukaisesti todettu sairaus, vika tai vamma aiheuttaa todennäköisesti sellaisen uhkan, että hakija tulee työkyvyttömäksi työeläkelaeissa tarkoitetulla tavalla Työntekijällä on työskentelystä saatuja vakuutettuja ansioita tulevan ajan tarkasteluaikana vähintään 30 939,22 € (vuonna 2010) Työntekijällä ei ole oikeutta kuntoutukseen tapaturmavakuutuksen tai liikennevakuutuksen kuntoutusta koskevien säännösten perusteella

8. Oikeus työeläkekuntoutukseen - jatkoa Kuntoutuksen tarkoituksenmukaisuus Kuntoutuksen tarkoituksenmukaisuutta arvioitaessa otetaan huomioon työntekijän ikä, ammatti, aikaisempi toiminta, koulutus, vakiintuneisuus työelämään sekä se, johtaako haettu ammatillinen kuntoutus todennäköisesti työntekijän terveydentilan kannalta sopivassa työssä jatkamiseen tai työhön palaamiseen. Lisäksi otetaan huomioon, lykkääkö ammatillinen kuntoutus työntekijän eläkkeelle jäämistä.

9. Työeläkekuntoutuksen keinot • työkokeilu • työhön valmennus • työhön tai ammattiin johtava koulutus • tuki elinkeinotoiminnan aloittamiseen tai jatkamiseen

10. Kuntoutusajan toimeentulo Työelämästä tulevalle kuntoutujalle Kuntoutusraha Osakuntoutusraha Normikorvaus Eläkkeeltä työelämään palaavalle Kuntoutujalle Kuntoutuskorotus eläkkeeseen Normikorvaus Kuntoutusraha ja kuntoutuskorotus maksetaan aktiivisen kuntoutuksen, esim. työkokeilu, ajalta Kuntoutusraha = työeläke + 33 % Kuntoutuskorotus = 33 %:n korotus työeläkkeeseen

11. Kuntoutusprosessin eteneminen työpaikalla Ammatillisen kuntoutuksen tarve havaitaan työterveyshuollossa/ verkostopalaverissa Henkilö ohjataan hakemaan ammatillista kuntoutusta eläkelaitoksesta Eläkelaitos ratkaisee oikeuden työeläkekuntoutukseen ja antaa päätöksen asiasta (myönteinen pts voimassa 9 kk) Eläkelaitos ratkaisee tuettavan toimenpiteen tarkoituksenmukaisuuden ja antaa päätöksen kuntoutussuunnitelmaan Työeläkekuntoutus toteutuu suunnitelman mukaisesti; työeläkelaitos huolehtii kuntoutusajan toimeentulosta sekä kuntoutuskorvausten maksamisesta Kuntoutuja jatkaa työelämässä

12. Esimerkki: jatkotoimenpiteet työeläkekuntoutuksena tuettavan työkokeilun epäonnistuessa • Jos syynä sairaus, kuntoutuja ohjataan olemaan yhteydessä työterveyshuoltoon ja eläkelaitokseen kuntoutuksen keskeytymisestä • Työterveyshuollon lausunto toimitetaan eläkelaitokseen jatkotoimenpiteitä varten -> Uusi työkokeilupaikka -> Uudelleenkoulutus -> Osatyökyvyttömyyseläke ja osapäiväinen työ -> Työkyvyttömyyseläke • Jos muu kuin terveydellinen syy-> Hakeutuminen muuhun työhön • Kuntoutujan tulee työkokeilun keskeytyessä terveydellisistä syistä hakea Kelasta sairauspäivärahaa • Jos päivärahaoikeutta ei ole jäljellä, tulee hakea kuntoutustukea • Jos kuntoutustukea ei voida myöntää, tulee hakea työttömyyspäivärahaa

13. Onnistunut kuntoutusprosessi tukee työhön paluuta • Kuntoutuja • Noudattaa sairauden hoito-ohjetta • On yhteydessä työpaikalle • ja työterveyshuoltoon • Toimittaa lääketieteelliset asiakirjat • työterveyshuoltoon • Osallistuu työkokeilun suunnitteluun • Hakee ammatillista kuntoutusta • Noudattaa kirjallista kuntoutusohjelmaa • Neuvottelee esimiehen ja • työterveyshuollon kanssa • mahdollisista työkokeilun • aikana ilmenevistä ongelmista • Kirjaa arvion työkokeilun • onnistumisesta • Työterveyshuolto • Pitää yhteyttä työntekijään • Tekee arvion työntekijän uhkasta tulla • työkyvyttömäksi • Kertoo kuntoutujalle työhön • paluun vaihtoehdoista • Järjestää verkostopalaverin • Osallistuu työkokeilun suunnitteluun • Laatii tarvittavat lausunnot • Auttaa tarvittaessa kuntoutus- • hakemuksen täyttämisessä • Seuraa terveydentilaa työkokeilun • aikana • Esimies • Pitää yhteyttä työntekijään • Valmistelee työhön paluuta • työntekijän, • työyhteisön ja työterveyshuollon kanssa • Osallistuu työkokeilun suunnitteluun • Vastaa työjärjestelyistä työkokeilun • aikana • Informoi työyhteisöä kuntoutujan • kanssa sovitulla tavalla työkokeilusta • Vastaa työtehtäviin perehdyttämisestä • Seuraa työsuoritusta • Kirjaa arvion työkokeilun onnistumisesta • Työyhteisö • Ottaa kuntoutujan hyvin vastaan • Ymmärtää, että työkokeilussa • oleva ei tee täyttä työpanosta • Henkilöstöhallinto • Sopii työkokeilun reunaehdoista • Osallistuu tarvittaessa • verkostopalavereihin • Vastaa tarvittaessa kuntoutujan uudelleensijoittamisen suunnittelusta Eläkelaitoksen kuntoutusasiantuntija • Toimii asiantuntijaneuvojana • Ratkaisee kuntoutushakemuksen • asiantuntijalääkärin kanssa • Järjestää kuntoutusetuudet • Toimii nimettynä yhteyshenkilönä • Mikäli työkokeilu epäonnistuu, • vastaa kuntoutusprosessin jatkuvuudesta

14. Esimerkkejä työeläkekuntoutuksesta 1 Sairausloman jälkeinen tuettu työhön paluu KK on 50-vuotias sairaanhoitaja. Hän on työskennellyt vuorotyössä keskussairaalan ensiavussa 20 vuoden ajan. Viimeisen viiden vuoden aikana KK:lla on esiintynyt masennusta, jonka perusteella hänellä on ollut työssä jaksamisongelmia ja toistuvia sairauspoissaoloja. Hänellä on diagnosoitu keskivaikea toistuva masennus, ja toukokuusta 2010 lähtien KK on ollut yhdenjaksoisella sairauslomalla. Työterveyslääkäri on kirjoittanut sairauslomaa vuoden 2010 asti. Kela on myöntänyt 1.5.2010 lukien sairausvakuutuslain mukaisen päivärahan vuoden 2010 loppuun. Sairausloman aikainen terveydentilaa koskeva seuranta ja hoito on järjestetty työterveyshuollossa. Työterveyslääkäri ja lähiesimies olivat yhteydessä KK:hon sairausloman aikana. Yhdessä sovittiin pidettäväksi verkostopalaveri, jossa suunnitellaan työhön paluun realistisesta aikataulusta, työajasta ja –tehtävistä sekä muun työyhteisön informoimisesta. Työhön paluun tukemista haettiin eläkelaitokselta, koska pitkittyneen sairausloman ja diagnoosin perusteella KK:lla oli katsottavissa olevan uhka tulla työkyvyttömäksi. Verkostopalaverissa täytettiin hakemus ammatillisesta kuntoutuksesta. Hakemus toimitettiin B2-lääkärinlausunnon ja kuntoutussuunnitelman kanssa eläkelaitokseen. Kuntoutussuunnitelmassa esitettiin tuettavaksi kolmen kuukauden mittaista työkokeilua päivävuorossa toisessa sairaalan työpisteessa siten, että ensimmäisen kuukauden aikainen työaika on neljä tuntia. Suunnitelmana oli asteittain lisätä työaikaa. Eläkelaitos antoi päätöksen oikeudesta kuntoutukseen ja sitoutui tukemaan työhön paluuta suunnitelman mukaisesti kolmen kuukauden ajan. Työkokeilun ajalta työeläkelaitos maksoi kuntoutujalle kuntoutusrahaa sekä vakuutti tapaturman varalta. Työkokeilu toteutui suunnitellusti. Kuntoutuksen päättyessä KK sijoittui uusiin työtehtäviin, jotka tukivat hänen terveydentilaansa ja työssä jatkamistaan. Henkilöstöhallinto oli mukana suunnittelemassa töiden uudelleen järjestelyjä.

15. Oppisopimuskoulutuksen avulla uusiin työtehtäviin MM:lla on 41-vuotias rakennustyömies, joka on työskennellyt ammatissa ennen sairastumistaan 10 vuoden ajan. Aiempaa työkokemusta hänellä on ikkunatyöntekijänä sekä postinjakajana. Työsuhde MM:llä on vielä voimassa. Hänellä on todettu alaselän välilevysairaus, joka on leikattu 2009 vuoden lopulla. MM:lle on myönnetty työeläkelakien mukainen kuntoutustuki ajalle 1.1. – 30.9.2010. MM:ää on ohjeistettu toimittamaan uusi B-lausunto eläkelaitokseen kuntoutustuen jatkon hakemiseksi terveydentilan jatkuessa ennallaan. Sairauden hoito ja lääkinnällinen kuntoutus on järjestetty terveydenhuollon puolella. Kuntoutustuen jatkoratkaisun yhteydessä eläkelaitos on suositellut MM:ää hakemaan ammatillista kuntoutusta terveydentilalle sopiviin työtehtäviin. MM on ollut eläkelaitoksen ohjeiden mukaisesti yhteydessä kuntoutussuunnittelijaan, jonka kanssa on sovittu tehtäväksi toimeksianto kuntoutuspalveluja tuottavalle palveluntuottajalle. MM on mennyt eläkelaitoksen lähetteellä palveluntuottajalle kuntoutussuunnitelman laatimista varten. Suunnitelmaksi on muodostunut oppisopimuskoulutus nykyisellä työnantajalla työnjohdollisissa tehtävissä. Palveluntuottaja on ollut yhteydessä työnantajaan sekä oppisopimustoimistoon koulutuksen järjestämisen mahdollisuuksista. Suunnitelma toimitettiin eläkelaitoksen kuntoutussuunnittelijalle, joka antoi päätöksen kolmivuotisen koulutuksen tukemisesta. Koska kyseessä oli oppisopimustyösuhde, jonka ajalta työnantaja maksaa palkkaa, maksoi eläkelaitos kuntoutustuen ja –korotuksen palkkaa vastaavin osin työnantajalle sekä normikorvauksesta. Työnantaja vakuutti MM:n tapaturman varalta. Kuntoutussuunnittelija ohjasi kuntoutujaa koulutuksen aikana sekä seurasi koulutuksen edistymistä. Koulutus toteutui suunnitelman mukaisesti ja MM sijoittui uusiin koulutusta vastaaviin ja terveydentilalleen sopiviin työtehtäviin. MM:n työsuhde jatkui. Esimerkkejä työeläkekuntoutuksesta 2

16. Yhteystietoja Työeläkevakuuttajat TELA www.tela.fi Eläketurvakeskus ETK www.etk.fi Työeläke.fi-palvelu www.tyoelake.fi Eläke-Fennia www.elake-fennia.fi Eläke-Tapiola www.tapiola.fi Etera www.etera.fi Ilmarinen www.ilmarinen.fi Pensions-Alandia www.alandiabolagen.fi Varma www.varma.fi Veritas www.veritas.fi Eläkesäätiöt ja –kassat Eläkesäätiöyhdistys ESY www.esy.fi Kirkon keskusrahasto www.evl.fi Kuntien eläkevakuutus www.keva.fi Maatalousyrittäjien eläkelaitos www.mela.fi Merimieseläkekassa www.merimieselakekassa.fi Valtionkonttori www.valtionkonttori.fi Kela www.kela.fi Työ- ja elinkeinotoimistot www.mol.fi Vakuutuskuntoutus VKK www.vkk.fi