Viranomaisten toimenpiteet sähköntoimitusvarmuuden parantamiseksi

1. Viranomaisten toimenpiteet sähköntoimitusvarmuuden parantamiseksi Energiateollisuuden työmarkkinaseminaari 20.9.2012 Arto Lepistö TEM / Energiaosasto

2. Aiemmin tapahtunutta, mm. • Pyryn ja Janikan (2001) jälkeen selvitysmies Forstenin raportti: varautumissuunnittelu ja vakiokorvaus • Vakiokorvaus sähkömarkkinalakiin 2002 • KTM:njakeluhäirioden estämistä ja jakelun toiminnallisia tavoitteita selvittänyt työryhmä 2006 (tiealueiden käyttö jäi avoimeksi ongelmaksi) • EMV lisäsi 2008/2012 keskeytykset valvontamallin parametriksi • EMV:n selvitys vuoden 2010 myrskyistä (Asta, Veera, Lahja, Sylvi) • TEM:n ja LVM:n vetämä selvitys viestiasemien sähkönsyötöstä v. 2010-2011 • TEM vetoomus: Toimijoiden suositus reunametsien hoidosta • Onnettomuustutkintakeskuksen suositukset 27.9.2011 • Tapanipäivän 2011 jälkeiset toimenpiteet • Talouspoliittisen ministerivaliokunnan päätös paikkatietokannasta 2012 • Lisäksi mm. tehoreservisäädäntö

3. Tehtäväksianto energiaosastolle Elinkeinoministeri Jyri Häkämies käynnisti 3.1.2012 valmistelun toimiksi sähkökatkojen riskien pienentämiseksi ja kansalaisten ja yritysten palvelun parantamiseksi: • Asiakastiedottamisen parantaminen • Maakaapeloinnin edistäminen • Nykyisen lainsäädännön tarkistaminen sähkökatkosten korvausvelvollisuuden osalta • Maantielain muuttaminen • Neuvottelutilaisuus sähkönjakeluyhtiöiden ja niiden edunvalvontajärjestön kanssa

4. Sähkönjakelun toimitusvarmuuden tason nostaminen I • Tavoite sähkönjakelun toimitusvarmuuden tason olennaista nostaminen nykytasoon verrattuna. • Sähköverkoille tavoitteet sähkön toimitusvarmuuden parantamiseksi 15 vuodessa portaittain . • Jakeluverkoille toimitusvarmuusvaatimukset erikseen taajamille ja haja-asutusalueelle. • Ehdotukset osaksi uudistettavaa sähkömarkkinalakia • Varmuustasovaatimuksen täytäntöönpano esitetyssä aikataulussa saattaa edellyttää myös muutoksia jakeluverkkojen tariffeja koskevaan valvontamalliin. Tämän harkinta kuuluu Energiamarkkinavirastolle.

5. Sähkönjakelun toimitusvarmuuden tason nostaminen II • Ehdotuksen mukaan jakeluverkko olisi suunniteltava, rakennettava ja ylläpidettävä siten, että jakeluverkon vikaantuminen myrskyn tai lumikuorman seurauksena ei aiheuta • asemakaava-alueella asiakkaalle yli 6 tuntia kestävää keskeytystä • eikä muulla alueella asiakkaalle yli 24/36 tuntia kestävää keskeytystä. • Jakeluverkonhaltijan olisi täytettävä vaatimukset vastuualueellaan 15 vuoden kuluttua lain voimaantulosta eli viimeistään 31.12.2027 mennessä. Vaatimusten täytäntöönpano olisi toteutettava siten, että • vaatimukset täyttyisivät viimeistään 31.12.2019 mennessä vähintään [50] prosentilla jakeluverkonhaltijan asiakkaista • ja viimeistään 31.12.2023 mennessä vähintään [75] prosentilla asiakkaista. • välitavoitteista ehdotetaan rajattavaksi ulkopuolelle vapaa-ajan asunnot. Lopputilanteessa ne kuitenkin olisivat mukana. • vaikeasti tavoitettavat kohteet?

6. Sähkönjakelun toimitusvarmuuden tason nostaminen III • Kantaverkon ja suurjännitteisen jakeluverkon osalta kirjattaisiin lakiin Suomessa noudatettu käytäntö puuvarmojen johtokatujen vaatimuksesta, mikä antaisi Energiamarkkinavirastolle mahdollisuuden valvoa vaatimustason noudattamista. • Ehdotuksella tavoitellaan toimitusvarmuuden parannusta nimenomaan suurimpia haittoja asiakkaille aiheuttaneissa häiriötilanteissa. • Asetettavan toimitusvarmuuden tason täyttämisen edellyttämät tekniset ratkaisut olisivat verkonhaltijoiden päätettävissä. Verkonhaltijat voisivat käyttää kustannustehokkaimpia teknisiä ratkaisuja mitoituskriteerin täyttämiseksi. • Tavoitteen saavuttaminen edellyttää kuitenkin käytännössä jakeluverkkojen keskijännite- ja pienjännitejohtojen maakaapelointiasteen olennaista nostamista nykyiseen verrattuna muiden toimenpiteiden ohella.

7. Verkkotoiminnan kehittämissuunnitelma • Jakeluverkkojen edellytetään laativan kehittämissuunnitelman, jonka toteuttaminen johtaa asetetun toimitusvarmuustason saavuttamiseen. • Kehittämissuunnitelmassa olisi asiakkaiden kohtuullisten tarpeiden mukaisesti kiinnitettävä huomiota sellaisten sähkönkäyttöpaikkojen sähkönsaannin varmistamiseen, joihin on sijoittunut yhteiskunnan johtamisen tai turvallisuuden, väestön toimeentulon taikka elinkeinoelämän toimintakyvyn varmistamisen kannalta tärkeitä toimintoja ja palveluita. • Energiamarkkinavirasto valvoisi suunnitelman toteuttamista ja sillä olisi oikeus vaatia jakeluverkonhaltijaa tekemään muutoksia • jos on syytä epäillä, että kehittämissuunnitelmaan sisältyvät toimenpiteet eivät johda asetettujen vaatimusten täyttämiseen • tai jos kehittämissuunnitelma ei täytä jakeluverkolle asetettuja vaatimuksia.

8. Keskijännite- ja pienjännitejohtojen maakaapeloinnin edistäminen • Työ- ja elinkeinoministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö sekä Liikennevirasto sopineet 24.1.2012 toimenpiteistä, joilla helpotetaan maakaapeleiden sijoittamista tiealueella. • Tavoitteeksi asetetaan, että jatkossa maantiealueita pidetään kohteina, joihin sähköverkonhaltijoilla on oikeus kohtuullisin ehdoin sijoittaa maakaapeleita. • Sovitut toimenpiteet muodostavat seuraavan kokonaisuuden: • Maakaapeleiden sijoittamiselle asetettujen vahvojen suojausvaatimusten keventäminen • Sijoituslupien käsittelyn tehostaminen • Kaapelointisuunnitelmien avoimuuden lisääminen sekä yhteistyön tehostaminen televerkkojen kanssa • Säännöksiä johtojen sijoittelusta maantiealueella kehitetään (selvitetään myös yksityistielain muutostarve) • Ilmajohtojen sijoittelua koskeviin periaatteisiin ei esitetä muutoksia

9. Keskijännitejohtojen johtokatujen reunusmetsien hoitaminen • V. 2006 työryhmä ehdotti, että maankäyttö- ja rakennuslain 161 §:ää täydennettäisiin säännöksellä, jossa maanomistajalle asetettaisiin velvollisuus hyväksyä korvausta vastaan määritellyt ennaltaehkäisevät toimenpiteet sähkön toimitusvarmuuden turvaamiseksi maaseudun ilmajohtoalueilla. • Em. säännös mahdollisesti sähkömarkkinalakiin • TEM on mukana rahoittamassa Metsätalouden kehittämiskeskus TAPIO:n projektia ”Keskijännitteisten ilmajohtojen toimitusvarmuuden parantaminen” jossa selvitetään reunametsäasiaa.

10. Sähköverkkojen ja asiakkaiden varautumisen kehittäminen • Työ- ja elinkeinoministeriö ehdottaa sähköverkoille yleistä varautumisvelvoitetta normaaliolojen häiriötilanteiden sekä poikkeusolojen varalle. Varautumisvelvoite sisältäisi mm.: • asiakkaiden valistamisen normaaliolojen häiriötilanteita ja poikkeusoloja silmälläpitäen • velvoitteen järjestää ns. viranomaislinja toiminta-alueen pelastusviranomaisiin, poliisiin, tieviranomaisiin sekä toisiin verkonhaltijoihin, teleyrityksiin ja muihin infrastruktuurin haltijoihin kaikissa olosuhteissa • velvoitteen laatia ennalta suunnitelmat korjaushenkilöstön käytöstä ja varallaolosta sekä vastuuhenkilöistä myrsky- ja muissa häiriötilanteissa. • Varautumissuunnitelmassa tulisi esittää myös, miten ja missä järjestyksessä sähköt palautetaan toimintaan häiriötilanteessa. Priorisoitavia kohteita olisivat suuret asiakaskeskittymät, usean asunnon sähkölämmityskohteet ilman varalämmitysmahdollisuutta, vanhainkodit, sairaalat ja vastaavat kohteet sekä viestintäverkkojen kriittiset tukiasemat.

11. Asiakkaille sähkökatkoista maksettavien korvausten parantaminen • Työ- ja elinkeinoministeriö ehdottaa korotuksia asiakkaille sähkökatkoista maksettaviin vakiokorvauksiin. • Ministeriö ehdottaa, että vakiokorvausjärjestelmään sisällytetään kaksi uutta porrasta, joissa vakiokorvauksen määrä nousisi. • Ensimmäinen lisäporras tulisi kahdeksan vuorokauden jälkeen, jolloin vakiokorvauksen määrä nousisi 150 %:iin vuotuisesta siirtomaksusta. • Toinen lisäporras tulisi 12 vuorokauden jälkeen, jolloin vakiokorvauksen määrä nousisi 200 %:iin vuotuisesta siirtomaksusta. • Vakiokorvauksen laskentaperusteena käytettäisiin asiakkaan siirtomaksua, johon sisältyvät myös verot. • Korvauksen enimmäissummaa ehdotetaan korotettavaksi kulumassa olevan siirtomaksujen valvontajakson ajaksi 1 000 euroon, mikä vastaa korvauksen arvoa sen säätämisajankohtana. Tämän jälkeen korvaus korotettaisiin 1 500 euroon jakeluverkkojen kehittämissuunnitelmien ensimmäiseen tarkastuspisteeseen (31.12.2017) saakka jonka jälkeen se kohoaisi vielä 2 000 euroon.

12. Toimitusvarmuustavoitteen kustannusvaikutus • Työ- ja elinkeinoministeriön ehdotus sähkönjakelun toimitusvarmuuden tason parantamisesta edellyttää mittavia investointeja jakeluverkkoihin. Ehdotetun tavoitteen saavuttaminen tulee tämän vuoksi nostamaan sähkön siirtomaksuja jakeluverkoissa. • Lappeenrannan teknillisen yliopiston arvion mukaan haja-asutusalueen 24 tunnin ja 36 tunnin maksimikeskeytysaikavaatimusten vaikutus sähkön kokonaishintaan ja investointeihin on keskimäärin + 11-14 % (5 100 M€) ja + 8-10 % (3 500 M€) vastaavasti. • Kustannusvaikutukset erilaisia eri jakeluverkkojen asiakkaille. • Kaapelointi on kustannuksiltaan kallein vaihtoehtoa. Muut täydentävät vaihtoehdot ovat yleensä kustannuksiltaan edullisempia.