1 / 36

Katsaus innovaatiostrategian toteutumiseen 19.10.2006 Culminatum Ltd Oy, Tatu Laurila

Katsaus innovaatiostrategian toteutumiseen 19.10.2006 Culminatum Ltd Oy, Tatu Laurila. Innovaatiostrategian toimenpiteet tähtäävät maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskuksen rakentamiseen. Visio.

leal
Download Presentation

Katsaus innovaatiostrategian toteutumiseen 19.10.2006 Culminatum Ltd Oy, Tatu Laurila

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. Katsaus innovaatiostrategian toteutumiseen 19.10.2006Culminatum Ltd Oy, Tatu Laurila

  2. Innovaatiostrategian toimenpiteet tähtäävät maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskuksen rakentamiseen Visio Yhdessä huipulle 26 toimenpide-ehdotusta toteutuvat / jäävät toteutumatta riippuen toteuttajaorganisaatioiden sitoutumisesta.

  3. Strategiasta edetään vaiheittain toimintaan: • Culminatumin rooli ja vastuut • yhteistyö eri tahojen kesken • kokonaisuuden koordinointi • toiminnallistamisen fasilitointi • tulosten seuranta ja raportointi Toiminta Omaksuminen Välittömiä tuloksia Kiinteä ja jatkuva yhteistyö toteuttajien kanssa Sitoutuminen Culminatumin tuki päätöksien toteuttamiselle Hyväksyntä Päätösten peräänkuuluttaminen, edellytysten luominen Ymmärrys Toteuttajajoukkojen laajentaminen ja sitouttaminen, yhteisen ymmärryksen syventäminen Kiinnostus Ilmiön esillä pitäminen, konkreettisten hyötyjen esiin kaivaminen Tieto Toiminnallistamisen paketointi, etenemisen seuranta ja tulosten näkyvä raportointi

  4. Innovaatiostrategian toiminnallistamisen vaiheet: 2005 2006 2007 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Innovaatiostrategian julkistaminen, lanseerauksen käynnistäminen Strategian toiminnallistaminen painopistekohtaisesti tekijöiden ja toteuttajien kanssa Toiminnallistamisen koordinointi, etenemisen seuranta ja tuloksista raportointi Toiminnallistamisen arviointi ja tulosten julkistaminen Seuraavan strategiakierroksen valmistelu ja toteutus

  5. Raportin sisältö

  6. Innovaatiostrategian neljä painopistealuetta • Tutkimuksen ja osaamisen kansainvälisen vetovoiman lisääminen • Osaamiskeskittymien vahvistaminen ja yhteisten kehitysalustojen luominen • Julkisten palveluiden uudistaminen ja innovaatiot • Innovaatiotoiminnan tuki

  7. Toimenpide-ehdotus 1: Yliopistot, ammattikorkeakoulut ja kaupungit panostavat yhdessä Helsingin seudun kansainväliseen markkinointiin yhtenäisenä koulutus- ja tutkimusalueena. • Tilanne: • PKS:n yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rehtorifoorumin hyväksymään metropolistrategiaan vuosille 2006 – 2009 sisältyy HERA (Helsinki Education and Reserach Area) –hanke. HERA 2:a Kansainvälisen toiminnan edistäminen toteutetaan neljänä osahankkeena, joiden valmisteluun osallistuu yhteensä viitisenkymmentä ihmistä eri korkeakouluista. Osahankkeista yksi on Kansainvälisen markkinoinnin ja opiskelijarekrytoinnin osaamiskeskittymä. Erityisesti kv. markkinoinnin siirtymistä valmistelusta toimintaan pidättelee kiista ammattikorkeakoulujen englanninkielisestä nimestä. • Seudullisen elinkeinomarkkinoinnnin osalta yhteistyö yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja Culminatumin kanssa käynnistyy, kun yhtiö aloittaa toimintansa 1.10.2006. • Tarvittavia toimenpiteitä: • yliopistot ja ammattikorkeakoulut jatkavat yhteisen metropolistrategian toteutusta • metropolistrategian toteutuksen ja PKS-elinkeinomarkkinoinnin yhteistoiminnan varmistaminen • Toteutusvastuu: • yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rehtorifoorumi, kaupungit • Haasteet: • yliopisto-amk-yhteistyö pääkaupunkiseudulla häiriintynyt nimikiistan takia

  8. 2. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut sitoutuvat yhteisiin kansainvälistymistä koskeviin tavoitteisiin ja yleisiin periaatteisiin sekä laativat tarvittavat suunnitelmat kansainvälisen opiskelijarekrytoinnin tehostamiseksi. • Tarvittavia toimenpiteitä: • lakia opintojen maksuttomuudesta muutetaan niin, että EU:n ulkopuolisilta tulijoilta voidaan alkaa periä lukukausimaksuja -> edellytys aktiivisen rekrytoinnin aloittamiselle • kaupungit huomioivat PKS-opiskelualueen omassa kv-markkinoinnissaan • Tilanne: • PKS:n yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rehtorifoorumin hyväksymään metropolistrategiaan vuosille 2006 – 2009 sisältyy HERA (Helsinki Education and Reserach Area) –hanke. HERA 2:a Kansainvälisen toiminnan edistäminen toteutetaan neljänä osahankkeena. Osahankkeista yksi on Kansainvälisen markkinoinnin ja opiskelijarekrytoinnin osaamiskeskittymä. • Tuoreet tilastot kertovat Suomen ja erityisesti pääkaupunkiseudun olevan yhä suositumpi opiskelupaikka ulkomaalaisille, joiden määrä korkeakouluissamme on kasvussa. Vuoden 2010 kansalliseen tavoitteeseen (5 % ulkomaalaisia opiskelijoita) ovat yltäneet tähän mennessä ainoastaan taideylipistot. Haasteena jatkossa on houkutella korkeatasoisia opiskelijoita, joilla on maksuttoman opiskelun lisäksi muitakin syitä tulla Suomeen. Tällä hetkellä tutkintoa suorittavista ulkomaalaisista valtaosa jättää Suomen valmistuttuaan. • Toteutusvastuu: • yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rehtorifoorumi • Haasteet: • yliopisto-amk-yhteistyö pääkaupunkiseudulla häiriintynyt nimikiistan takia Lisätietoa: http://www.stat.fi/tup/tietotrendit/tt_06_06_ulkom_opiskelijat.html

  9. 3. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut valitsevat ne koulutusalat, joita tarjotaan tulevaisuudessa englanninkielisinä. Yliopistotutkinnot tulee suunnitella ja toteuttaa yliopistojen välisessä yhteistyössä. Sama tarve yhteistyölle pätee myös ammattikorkeakouluihin ja niiden myöntämiin tutkintoihin. • Toteutusvastuu: • Helsingin seudun yliopistokonsortio, ammattikorkeakoulut • Tilanne: Korkeakoulurajojen yli toteutettavan koulutuksen tavoite on osaltaan toteutumassa esim. Forrest Product Technology sekä tutkintoon johtamattomien International Design Business Management, Helsinki School of Creative Entrepreneurship ja Helsinki Summer School –ohjelmien myötä. • Myös englanninkielisiä maisteriohjelmia ollaan perustamassa lisää. Esimerkiksi Helsingin yliopisto on päättänyt perustaa seuraavan kolmen vuoden aikana 30 englanninkielistä, kaksivuotista maisteriohjelmaa. • Tarvittavia toimenpiteitä: • lisää kannusteita yliopisto- ja ammattikorkeakoulurajat ylittävien tutkintoon johtavien opintokokonaisuuksien tuottamiseen • lukukausimaksut (ja stipendijärjestelmä) EU:n ulkopuolelta tuleville opiskelijoille • Haasteet: • englanninkielisen koulutuksen tuottaminen on kalliimpaa kuin koulutus kahdella kotimaisella

  10. 4. Perustetaan Helsinki School of Creative Entrepreneurship -hanke, joka tarjoaa englanninkielistä tutkintoon johtavaa koulutusta ja osallistuu monitieteisiin tutkimushankkeisiin. HSCE tukee merkittävällä tavalla osallistuvien yliopistojen kolmannen tehtävän, yhteiskunnallisen vaikuttavuuden toteutumista. • Toteutusvastuu: • HKKK, Taik, TKK, Culminatum (PKS-kaupunkiohjelma) • HSCE perustuu kymmennen vuotta toteutetun IDBM (Internation Design Business Management) –koulutusohjelman positiivisiin kokemuksiin. • Tilanne: Kaupunkiohjelmahankkeena alkuun valmistellulle HSCE:lle saatiin merkittävä (400 000 €) pilottivaiheen rahoitus Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiöltä. Ensimmäiset opiskelijat aloittavat ohjelmassa vuoden 2007 alussa. • Hankkeessa on nyt käynnissä opiskelijarekrytointi ja kaupallistettavien ideoiden valikointi. Sitran kanssa neuvotellaan ohjelmaa täydentävästä ”kesätyösponsoroinnista”, joka sitoisi opiskekelijat hankkeisiin myös kesäkaudella. • Tarvittavia toimenpiteitä: • kaupungit jatkavat HSCE:n rahoitusta osana kaupunkiohjelmaa vuonna 2007 • mukana olevat yliopistot varautuvat osarahoittamaan toimintaa vuoden 2007 jälkeen (vrt. yliopistojen kolmas tehtävä) • toiminnalle etsitään jatkorahoitusta myös elinkeinoelämän puolelta • Haasteet: • toiminnan jatkuvuuden turvaaminen vuoden 2007 jälkeen Lisätietoa: http://www.hsce.fi

  11. 5. Ulkomaalaisia opiskelijoita ja tutkijoita palvellaan tulevaisuudessa nykyistä paremmin. Tämä on mahdollista perustamalla koko seudun ulkomaalaisia palveleva yksikkö, joka huolehtii ainakin markkinointiin, opiskeluun, asumiseen, sosiaalietuuksiin, perheenjäsenten asemaan ja rekrytoitumiseen liittyvistä kokonaisuuksista. • Tilanne: Ulkomaalaisten osaajien palvelujen kehittäminen -kaupunkiohjelmahankkeen toteutus on käynnistynyt elokuussa 2006 Culminatumin ja CulturePlusan toimesta. Hanke kiinnittyy yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen HERA (Helsinki Education and Research Area) –hankkeen kahteen osahankkeeseen: (1) kansainväliset asumispalvelut sekä (2) kansainvälisten opiskelijoiden työuran avaaminen. Kaupunkiohjelmahankkeen pilotiksi otetaan EU:n kemikaaliviraston perustamisen etujoukko (noin 20 ulkomaalaista osaajaa). Pilotissa kehitetään uusia palveluita pre-daparture vaiheesta eteenpäin. • Tarvittavia toimenpiteitä: • kaupungit varautuvat osarahoittamaan yhteisen palvelumallin toteutuksen (v. 2008 -) • PKS-kaupungit selvittävät mahdollisuuden yhdenmukaistaa nykyisiä kotipaikkakäytäntöjä ulkomaalsiten opiskelijoiden asemaa parantavaan suuntaan • kytketään FDPP:n PKS-professorit mahdollisuuksien mukaan osaksi pilottia • Toteutusvastuu: • Kaupungit, yliopistot, ammattikorkeakoulut, tutkimuslaitokset • Haasteet: • kehittettävän palvelumallin juurruttaminen osaksi pysyvää palvelutarjontaa

  12. 6. Metropolialueen kaupunkien on varauduttava siihen, että ne osarahoittavat muutaman maailmanluokan huippututkijan kutsumisen vuosittain seudun yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin vahvistamaan niiden kansainvälistymistä. Tämä edellyttää ainakin palkkaukseen ja asumiseen liittyviä erityisjärjestelyitä. Kaupunkien on tehtävä asiassa konkreettinen ehdotus, johon muut potentiaaliset rahoittajat voivat tarttua. • Toteutusvastuu: • Yliopistot, kaupungit, Sitra • Tilanne: Kaupungit eivät ole näillä näkymin lisäämässä suoraa rahoitustaan yksittäisiin tutkimusvirkoihin. Tänä vuonna käynnistynyt Suomen Akatemian ja Tekesin yhteinen 15,7 miljoonan euron erityisrahoitusohjelma (Finland Distinguished ProfessorsProgarmme) toteuttaa ehdotuksen 6 päämäärää myös pääkaupunkiseudun osalta. Ohjelman kautta kutsutaan ulkomaalaisia / ulkomailla pätevöityneitä suomalaisia huippututkijoita Suomeen 2 – 5 vuodeksi. Ensimmäisistä vuoden 2007 alusta aloittavista 16 FiDiProsta seitsemän sijoittuu pääkaupunkiseudulle. • Tarvittavia toimenpiteitä: • kaupunkiprofessuureista kehitetään kansainvälisiä huippututkijoita houkuttelevia oppituoleja, joihin kytketään nykyistä selvemmin metorpolialueen kehittämistehtävä • syvennetään kaupunkitutkimus-professorien ja TKK:n yhdyskuntasuunnittelun koulutus ja tutkimuskeskuksen (YTK) yhteistyötä • Haasteet: • ulkomaisten huippututkijoiden houkuttelu vaatii monenlaisia erityispanostuksia (asuminen, perheiden palvelut jne.), joihin nykyisten ohjelmien puitteissa on vaikea vastata Lisätietoa: http://www.valt.helsinki.fi/blogs/kaupunkitutkimus/post11.htm

  13. 7. Yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, ja yritysten on yhdessä panostettava ulkomaisten tutkinnonsuorittajien työuran avautumisen tukemiseen pääkaupunkiseudulla. Tämä vaatii ulkomaalaisten huomioimista muun muassa harjoitteluohjelmista ja opinnäytetyömahdollisuuksista tiedotettaessa ja niitä suunniteltaessa. • Toteutusvastuu: • Yritykset, kauppakamari, yliopistot, ammattikorkeakoulut • Tilanne: Hanke kuuluu aihepiiriin, jota kehitetään ulkomaalaisten osaajien palveluiden kehittäminen sekä osin myös maahanmuuttajien yhteiset yrityspalvelut-kaupunkiohjelmahankkeissa. HERAn osahanke kansainvälisten opiskelijoiden työuran avaaminen kokoaa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rekrytointipalvelut tekemään yhteistyötä tavoitteen eteen. • PKS-työvoimaryhmän tehväviin kuuluu osaltaan osaavan työvoiman saannin kannalta tehostaa myös ulkomaalaisten (osaajien) rekrytointia. Esimerkki: Vantaan kaupunki on tehnyt yritysten kanssa yhteistyötä yrityksiin rekrytoitavien osaajien puolisoiden työmahdollisuuksien avaamiseksi kuntasektorilla. • Tarvittavia toimenpiteitä: • kaupungit varautuvat PKS-työvoimaryhmän koordinoimin toimin aktivoimaan omaa rooliaan ulkomaalaisten osaajien työuran avaamiseksi (harjoittelupaikkojen tarjoaminen, kielitaitovaatimusten arviointi jne.) • Haasteet: • suomalaisten työmarkkinoiden hidas kansainvälistyminen (vrt. kielitaitovaatimukset)

  14. Innovaatiostrategian neljä painopistealuetta • Tutkimuksen ja osaamisen kansainvälisen vetovoiman lisääminen • Osaamiskeskittymien vahvistaminen ja yhteisten kehitysalustojen luominen • Julkisten palveluiden uudistaminen ja innovaatiot • Innovaatiotoiminnan tuki

  15. Kehitysalustoista voidaan jalostaa ulkomaisten t&k-investointien tärkeä houkutin

  16. 8. Kaupungit kutsuvat kokoon korkean tason yritysvetoisen johtoryhmän, jonka tehtävänä on johtaa olemassa olevien kehitysalustojen.9. Perustetaan kansallinen Living Lab Finland Forum, jonka tehtävänä on toimia avoimena idea-alustana ja koordinoijana kaikkien Suomen erilaisten pilottiyhteisöjen välillä. • Toteutusvastuu: • Yritykset, kaupungit, Culminatum • Tilanne: Toimenpide-ehdotukset 8 js 9 eivät toteudu täsmälleen strategian ehdottamalla tavalla. • Tulevaisuuden kehitysalustat -kaupunkiohjelmahankkeen kautta kudotaan pääkaupunkiseudun eri kehitysalustahankkeet yhteen ja verkotutaan myös kansallisesti (ydinryhmässä mukana mm. kansallinen digitaalisen median kehittäjäkonsortio Dimes ry). Hanketta osarahoittaa Tekes, joka on asettanut tavoitteeksi myös kehitysalustojen kansainvälisen verkottamisen. Kehitysalustoja ovat mm. Arabianranta ja Forum Virium Helsinki, Well Life Center, Suurpelto ja Opinmäki (Espoo) sekä RFIDLab Finland ja Vivamus (Vantaa). • Tarvittavia toimenpiteitä: • kaupungit jatkavat valikoitujen kehitysalustojen toiminnan osarahoitusta osana yhteisen elinkeino- ja innovaatiopolitiikan ydintä (PKS-elinkeinostrategia) • Haasteet: • kehitysalustatoiminnasta tarvitaan nopeasti mitattavia tuloksia

  17. Innovaatiostrategian neljä painopistealuetta • Tutkimuksen ja osaamisen kansainvälisen vetovoiman lisääminen • Osaamiskeskittymien vahvistaminen ja yhteisten kehitysalustojen luominen • Julkisten palveluiden uudistaminen ja innovaatiot • Innovaatiotoiminnan tuki

  18. 10. Kaupungit kehittävät yhteistyössä innovaatiotoiminnan mahdollistavat rahoitus- ja toimintamallit. • Toteutusvastuu: • Kaupungit, Culminatum • Tilanne: Kukin kaupunki on selkeyttänyt innovaatiohankkeiden rahoitusperiaatteita ja niitä on harjoiteltu yhdessä mm. hyvinvointisektorin osaamiskeskus-hankkeissa. • Helsingillä (innovaatiorahasto) ja Espoolla (elinkeino- ja työllisyyden kehittämisrahasto) on rahastot, joista rahoitetaan erilaisia innovaatiohankkeita. Vantaa rahoittaa innovaatiotoimintaa mm. Hitech-ohjelmassaan. • Tarvittavia toimenpiteitä: • kaupungit selvittävät yhteisen, seudullisia innovaatiohankkeita rahoittavan PKS-innovaatiorahaston perustamisen tarpeen • selvitetään tarve kehittää Helsingin ja TKK:n Innovatiivinen kaupunki -hankkeesta seudullinen kaupungit ja korkeakoulut yhdistävä innovaatiofoorumi • Haasteet: • kaupungeilla verraten vähän kokemusta innovaatiotoiminnasta, mikä vaikeuttaa rahoitus- ja toimintamallien suunnittelua ja toteutusta

  19. 11. Kaupungit huomioivat tulevaisuuden henkilöstöpolitiikassaan nykyistä systemaattisemmin innovaatiotoiminnan tarpeet ja muokkaavat henkilöstöstrategiansa tukemaan innovatiivisuuteen kannustavan organisaatiokulttuurin rakentamista. • Toteutusvastuu: • Kaupungit • Tilanne: Pääkaupunkiseudun kaupungit ovat hyväksyneet yhteisen henkilöstöstrategian, jossa on otettu huomioon myös innovaatiotoiminnan vaatimukset. • Tarvittavia toimenpiteitä: • kaupungit nopeuttavat innovatiivisuutta tukevan henkilöstöhallinnon ja työotetteen leviämistä palkitsemalla hyviä käytäntöjä • Haasteet: • innovaatiotoiminnan periaatteiden kuten kaikille kuuluvan työtoiminnan kehittämisvelvoitteen ja riskien ottamisen & hallinnan kannustaminen on työlästä juurruttaa kaupunkien suuriin ja hierarkkisiin organisaatioihin

  20. 12. Kaupungit kehittävät yhteistyössä hankintatoimintaansa käyttäjien, tuottajien ja tutkimuksen yhteishankkeet mahdollistavan mallin löytämiseksi. • Toteutusvastuu: • Kaupungit • Tilanne: • Culminatumin, kaupunkien ja yritysten kumppanuushankkeissa (esim. vanhustenhuollon Innovaatioista käytäntöihin 1 & 2 ja Lääkelogistiikka) on törmätty hankintasäännöistä aiheutuviin innovaatiotoiminnan esteisiin. • Yleisenä ongelmana on, että nykyisten hankintasääntöjen noudattaminen vaatii kehittämistoiminnan keskeisten tulosten määrittelyä jo hankintaa kilpailutettaessa. Näin rajataan pois merkittäviin innovaatioihin pyrkivät kumppanuushakkeet, joissa tarjoajallakaan ei välttämättä ole täsmällistä tietoa siitä, minkälaiseen lopputulokseen päädytään. • Tarvittavia toimenpiteitä: • kaupungit jatkavat yhteishankkeita tukevien joustavien toimintamallien kehittämistä pilotein • pyritään vaikuttamaan hankintasäädösten muuttamiseen niiltä osin kuin ne ovat esteenä julkisten palveluiden yhteiselle kehittämiselle • Haasteet: • nykyiset hankintasäännökset vaikeuttavat merkittävästi kehittämistarkoituksessa tehtäviä, pitkäjänteisiä kumppanuushankkeita

  21. 13. Kootaan seudun kaupunkien vanhuspalveluihin keskittyneet monet kehityshankkeet yhteiseksi ohjelmaksi, jolle asetetaan yhteiset tavoitteet. • Toteutusvastuu: • Culminatum, kaupunkien sosiaali- ja terveystoimet • Tilanne: Pääkaupunkiseudun sosiaali- ja terveysjohdon kokous päätti 29.9.2005 asettaa ohjausryhmän koordinoimaan vanhustenhuollon palvelujen kehittämiseen liittyviä kärkihankkeita. Ryhmässä on kaupunkien ja Culminatumin edustus. Käynnissä on kuusi yritysvetoista Innovaatioista käytäntöön (IKÄ I ) -hanketta sekä Laurean Well Life Centerin, Kustaankartanon sekä Vantaan Vivamus -hyvinvointikeskuksen osaamista yhdistävä IKÄ II -hanke. Lisäksi pääkaupunkiseudun kaupunkiohjelmassa on käynnistynyt 2006 alussa vanhusten omatoimista selviytymistä edistävä projekti, jota Espoon kaupunki koordinoi. • Tarvittavia toimenpiteitä: • - yhteistyö yritysrajapinnan (esim. osaamiskeskus-ohjelman kautta) ja tutkimusrajapinnan kautta (esim. Innovativiinen kaupunki -ohjelma) • Haasteet: • yhteistoiminnan pitää tuottaa riittävän nopeasti mitattavia tuloksia

  22. 14. Uusi tuotekehitysyksikkö sisällytetään osaksi HUS:n Meilahden alueen kehittämistä. Hankkeen valmisteluun ja toteutukseen tulee HUS:n omistajien lisäksi hankkia rahoitusta kansallisista lähteistä (Sitra, Stakes, Tekes) sekä yhteistyöyrityksiltä. • Toteutusvastuu: • HUS, HY, TKK • Tilanne: Uuden sairaalayksikön rakentamisesta on päätetty. Tuotekehitysyksikön perustamisen valmistelu on käynnissä. • Tarvittavia toimenpiteitä: • HUSin uuden johdon kanssa sovitaan saisaanhoitopiirin roolin vahvistamisesta osana PKS-innovaatioympäristöä • Haasteet: • innovaatioyhteistyön (HUS, TKK, HY, jne.) johtaminen

  23. Innovaatiostrategian neljä painopistealuetta • Tutkimuksen ja osaamisen kansainvälisen vetovoiman lisääminen • Osaamiskeskittymien vahvistaminen ja yhteisten kehitysalustojen luominen • Julkisten palveluiden uudistaminen ja innovaatiot • Innovaatiotoiminnan tuki

  24. 15. Yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tulee yhdessä huolehtia siitä, että korkeatasoiset innovaatio- ja uusyrityspalvelut tarjotaan mahdollisuuksien mukaan yhteisinä. • Toteutusvastuu: • Yliopistot, ammattikorkeakoulut, tutkimuslaitokset • Tilanne: Ehdotus etenee osana yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen aluestrategian HERA-hankkeen toimintalinjaa kolme ”yrittäjyyden edistäminen ja innovaatiotoiminnan kehittäminen”. Yh-teistoimintaa koordinoi Teknillinen korkeakoulu, joka on saanut opetusministeriöltä samansisältöisen tehtävän toteutettavaksi kansallisella tasolla. • Meneillään oleva ammattikorkeakoulujen yhdistymiskehitys vähentää luonnollisesti innovaatiopalveluita tarjoavien organisaaoiden lukumäärää. Tutkimuslaitoksista VTT on äskettäin uudelleen organisoinut omat innovaatiopalvelunsa. • Tarvittavia toimenpiteitä: • pääkaupunkiseudun innovaatiopalveluiden tarvelähtöinen laadullinen ja määrällinen kehittäminen tulisi saada käyntiin • soveltuvilta osin kytketään PKS-elinkeinoryhmän toiminta (ns. Seutu-YPP:n kehittäminen yhteistyössä) tukemaan myös korkeakoulu-spin-offeja • Haasteet: • PKS-hankkeelle ei saatu rahoitusta opetusministeriöltä, koska ministeriö halusi käynnistää koordinointityön kansallisella tasolla

  25. 16. Selvitetään mahdollisuudet perustaa uudenlaisia 'innovaatioalustoja' yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin alkuvaiheen ideoiden jalostusarvon nostamiseksi ennen varsinaisten kaupallistamistoimien aloittamista. • Toteutusvastuu: • Yliopistot, tutkimuslaitokset, Tekes, Sitra • Tilanne: Hanke ei tällä hetkellä etene. • Erilaiset kehitysalustat voivat palvella monissa tapauksissa yliopistoja ja tutkimuslaitoksia ehdotuksen tarkoittamina innovaatioalustoina, kunhan kaupallisen potentiaalin selvittämiseen ja ns. proof of concept –vaiheeseen pystytään osoittamaan rahoitusta. • Tarvittavia toimenpiteitä: • Culminatum, VTT ja TKK valmistelevat asiaa esitettäväksi muille toimijoille, erityisesti Tekesille • Haasteet: • kyseessä on tutkimusosaamisen kaupallistamisen keskeinen haaste, johon ei ole pystytty vielä tarttumaan toimenpitein

  26. 17. Selvitetään, miten seudulla toimivien innovatiivisten yritysten kaupallistamatta jääneiden ideoiden hyödyntämistä voitaisiin tukea esim. spin-offien perustamista helpottavin erityisjärjestelyin. • Toteutusvastuu: • Kaupungit, teknologiakeskukset, kauppakamarit • Tilanne: Ehdotusta toteuttava kehitysohjelma sisältyy pääkaupunkiseudun yhteiseen elinkeinostrategiaan, joka hyväksyttiin 13.12.2005. • Muun muassa Technopolis Ventures on pilotoinut omaa toimintamalliaan. • Tarvittavia toimenpiteitä: • selvitetään Technopolis Venturesin kokemukset toiminnasta ja valmistellaan yhteishanke osaksi PKS-elinkeinoryhmän vuoden 2008 työsuunnitelmaa • Haasteet: • ehdotettujen toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus vaativat paljon resursseja

  27. 18. Helsinki Business and Science Park Oy:n omistajat osoittavat tarvittavat lisäresurssit yhtiölle toiminnan laajuuden ja vaikuttavuuden lisäämiseksi yliopiston kolmannen tehtävän tehokkaan toteuttamisen edellyttämälle tasolle. • Toteutusvastuu: • HBSP:n omistajat • Tilanne: Omistajat ovat yhdessä panostamassa HBSP:n jatkokehitykseen. Sitra on palannut mukaan yhtiön hallitustyöskentelyyn. • Tarvittavia toimenpiteitä: • käynnistetään kansallisen yrityskehityshankkeen (YRKE) tulosten pohjalta HBSP:n palveluiden kehittämistyö • Haasteet:

  28. 19. Perustetaan teknologiakeskusmallia mukaileva (TEKEL-kelpoinen) luovien alojen liiketoimintaosaamista ja uusia yrityksiä palveleva osakeyhtiö Arabianrantaan yhdistämällä alueen nykyisin organisatorisesti hajallaan olevat toiminnot (osaamiskeskus, yrityshautomo, innovaatiopalvelut jne.) ja vahvistamalla erityisesti liiketoimintaosaamista. • Toteutusvastuu: • ADC Oy:n omistajat • Tilanne: Art and Design City ADC Oy:n omistuspohja on osakeannissa vahvistunut kattaen nyt aikaisempaa laajemmin Arabianranta-Kumpulan kampusalueen toimijat. ADC Oy voi myös tietyin edellytytyksin kehittyä luovien alojen liiketoimintaosaamista tarjoavaksi teknologiakeskustyyppiseksi toimijaksi alueelle. Digitaalisten sisältöjen ja palveluiden osalta on keskeistä huolehtia Pasilan Forum Virium Helsinki-klusterihankkeen ja Arabianrannan toimijoiden saumattomasta yhteistyöstä. Osaltaan yhteistyö rakentuu tulevaisuuden kehitysalustat –kaupunkiohjelma-hankkeeseen perustetun ydinryhmän työskentelylle. • Tarvittavia toimenpiteitä: • Helsingin kaupunki varautuu tukemaan ADC Oy:tä, kun Arabianrannan innovaatio- ja yrityspalveluita kootaan yhteen • Haasteet: • ns. luoville aloille ei ole vielä Suomessa kertynyt riittävää liiketoimintaosaamista ja rahoituspohjaa, mikä mahdollistaisi kasvuhakuisen uusyirtystoiminnan lisääntymisen Lisätietoa: www.helsinkivirtualvillage.fi

  29. 20. Perustetaan tietointensiivisiin liiketoiminnan palveluihin keskittyvä klusteriohjelma osaamiskeskustoiminnan mallin mukaisesti. • Tilanne: Uudenmaan TE-keskus ja Uudenmaan liitto ovat myöntäneet KIBS-hankkeen käynnistämiseen rahoitusta, jonka edellytyksenä on kaupunkien vastinrahoitus. Vastinrahoitus sisältyy Culminatumin ja kaupunkien väliseen runkosopimukseen vuonna 2006. Hankkeen toinen osahanke, palvelujen tuotteistaminen PATU, on käynnissä. • Helsinki vastaa vuoden 2007 alusta osaamisintensiivisten liike-elämän paveluiden (KIBS) seudullisen klusterihankkeen rahoituksesta. • Tarvittavia toimenpiteitä: • PKS-elinkeinoryhmä valvoo työsuunnitelmansa mukaisesti seudullisen KIBS-klusteriohjelman toteutusta • Toteutusvastuu: • Culminatum, Uudenmaan liitto, TE-keskus, kaupungit • Haasteet: • ns. luoville aloille ei ole vielä Suomessa kertynyt riittävää liiketoimintaosaamista ja rahoituspohjaa, mikä mahdollistaisi kasvuhakuisen uusyirtystoiminnan lisääntymisen

  30. 21. Vahvistetaan opiskelijoiden ja tutkijoiden seudullista liikkuvuutta yli tieteenala- ja kampusrajojen Helsinki Region Science Parkin alueella merkittävien innovaatioiden aikaansaamiseksi. Liikkuvuuden mahdollistaminen on aloitettava jo vuosia vireillä olleen kampukset yhdistävän Tiedelinjan perustamisesta. • Tilanne: Tiedelinja 506 aloitti 29.8.2005. • Opiskelijoiden ja tutkijoiden liikkuvuutta edistetään myös Culminatumin, Helian ja Uudenmaan liiton yhteishankkeessa, joka tähtää vapaan langattoman laajakaistan levittämiseen kaikille seudun korkeakoulukampuksille ja myös muihin opiskelun ja työnteon kannalta keskeisiin solmukohtiin. Myös Forum Viriumin toimesta on käynnistynyt monikanavaisten laajakaistapalveluiden kehittämishanke sekä ubiikin strategian valmistelu. • Tarvittavia toimenpiteitä: • PKS-kaupungit huolehtivat osaltaan omien asiakaspalvelupisteidensä ja keskeisten julkisten tilojen vapaista langattomista laajakaistayhteyksistä • otetaan seudullinen Tiedelinja 506 mukaan HKL:n langattomaan laajakaistan kokeiluun • Toteutusvastuu: • Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta, YTV, Culminatum, Helia, Uudenmaanliitto • Haasteet: • kehittää eri toimijoiden tarpeiden pohjalta yhteinen konsepti vapaan laajakaistan leviämisen vauhdittamiseksi

  31. 22. Nostetaan Helsingin seudun kansainvälistä profiilia korkeatasoisena kasvuyritysympäristönä verkottamalla tukifunktiot ja alkuvaiheen rahoittajat paremmin kansainvälisesti sekä markkinoimalla seudun tarjoamaa liiketoiminta- ja innovaatioympäristöä suunnitelmallisesti. • Tilanne: Pääkaupunkiseudun elinkeinostrategia sisältää kaksi toimenpidettä (14.) ”hyödynnetään jo olemassa olevia kansainvälisiä yhteyksiä ja luodaan uusia kontakteja merkittäviin ulkomaisiin osaamiskeskittymiin” ja (15.) ”luodaan yrityksille suunnattu seudullinen kansainvälistymispalveluja tuottava keskus”. • PKS-elinkeinoryhmän työsuunnitelma vuodelle 2007 sisältää toimenpiteen, joka velvoittaa ”ottamaan kaupunkien kansainvälisen verkostopääoman yhteiskäyttöön”. • Tarvittavia toimenpiteitä: • ohjataan perustettu kv-elinkeinomarkkinointiyhtiö tukemaan PKS-innovaatio- ja liiketoimintaympäristön kansainvälistämistä • Toteutusvastuu: • Toimijat yhdessä • Haasteet: • kansainvälisen elinkeinomarkkinoinnin valjastaminen palvelemaan PKS-innovaatioympäristöjä

  32. 23. Teetetään seudun yrityskehitysorganisaatioiden ja alkuvaiheen pääomasijoitusrahastojen riippumaton arviointi ja profiloidaan kasvuyrityspalvelut omaksi kokonaisuudekseen erilleen perustason yrityshautomo- ja neuvontapalveluista. • Tilanne: Pääkaupunkiseudun elinkeinostrategia sisältää toimenpiteen (3.) ”käynnistetään hautomotoiminnan ja -operaattoreiden vaikuttavuuden riippumaton arviointi, jonka perusteella laaditaan suunnitelma hautomotoiminnan uudistamiseksi vuoden 2006 jälkeen”. PKS-elinkeinoryhmän työsuunnitelmassa vuodelle 2007 tavoite toteutuu hautomotoiminnan strategisen arvioinnin muodossa. • Tarvittavia toimenpiteitä: • myös alkuvaiheen rahoittajien toiminnan vaikuttavuus olisi selvitettävä • Toteutusvastuu: • Kaupungit, TE-keskus, Culminatum • Haasteet: • vakiintuneiden toimijoiden ja toimintatapojen kriittinen arviointi saattaa osoittautua haasteelliseksi

  33. 24. Kaupungit varautuvat jatkossakin olemaan sijoittajina nykyisissä ja/tai uusissa siemenvaiheen pääomarahastoissa. Rahastosijoitusten yhteydessä kiinnitetään erityistä huomiota hallinnointiyhtiöiden sijoitusjohtajien liiketoimintaosaamiseen. • Tilanne: Kaupungit ovat säännöllisesti sijoittaneet Innofinance Oy:n hallinnoimaan seudullisesti fokusoituneeseen siemenrahastoon. • Tarvittavia toimenpiteitä: • kaupungit tekevät edelleen säännöllisesti sijoituksia tuloksiltaan parhaiden (ks. toimenpide 23) alkuvaiheen pääomarahastoyhtiöiden rahastoihin. • Toteutusvastuu: • Kaupungit • Haasteet: • alkuvaiheen rahastojen managereiden liiketoimintaosaaminen • rahastosijoittamisen pitäisi olla ”vakituista”, jotta ei synny epäjatkuvuutta yritystoiminnan edellytyksiin

  34. 25. Perustetaan Helsingin seudulla toimivien alkuvaiheen yksityisten ja julkisten rahoittajien yhteinen Round Table koordinoimaan yhteistyötä ja kansainvälisiä hankkeita. • Tilanne: Alkuvaiheen rahoitttajien ja kasvuyrityskehittäjien yhteinen Round Table aloitti toimintansa syksyllä 2005 Culminatumin koordinoimana kaupunkiohjelmahankkeena. Round Table kokoontuu neljästi vuodessa arvioimaan seudun parhaita uusia kasvuyritysaihioita. Lisäksi keskustellaan ajankohtaisteemoista ja verkotutaan kansainvälisiin hankkeisiin. • Seuraava kokous pidetään Veraventuren isännöimänä 27.9.2006. • Tarvittavia toimenpiteitä: • kaupungit turvaavat Round Table -toiminnan jatkuvuuden vuoden 2007 jälkeen, kun kaupunkiohjelmahanke päättyy • Toteutusvastuu: • Culminatum • Haasteet: • toimijoiden sitoutumisen turvaaminen

  35. 26. Perustetaan kansainvälinen asiantuntijaryhmä ideoimaan Helsingin seudun tulevaisuutta erityisesti innovatiivista kaupunkisuunnittelua tukevalla tehtäväksiannolla. • Tilanne: Asiantuntijaryhmän perustamista selvitetään kaupungeissa liittyen Helsingin metropolialueen visio 2050 –työhön. • Tarvittavia toimenpiteitä: • Toteutusvastuu: • Kaupungit • Haasteet: • luovia ympäristöjä korostavan otteen jalkauttaminen yhteiseen PKS-kaupunkisuunnitteluun

  36. Ehdotus koskien kansainvälisiä kouluja (Yhdessä huipulle s. 22): Metropolialueen kaupunkien tulisi yhdessä varautua ulkomaalaisten määrän lisääntymiseen tulevaisuudessa laatimalla yhteinen kansainvälisten koulujen verkostostrategia. • Tilanne: Pääkaupunkiseudun kaupunkiohjelman 2006 hankkeessa Kansainvälisten perheiden perusasteen koulutus pääkaupunkiseudulla selvitetään nykytilanne ja tarpeet sekä tehdään menettelytapaehdotukset vieraskielisten alueelle muuttavien sekä palaavien perheiden lasten ja nuorten (lyhytaikaisesti alueella asuvat sekä pysyvästi asumaan jäävät ikäryhmät 6/ 7 vuotta – 15/ 16 vuotta) perusasteen koulutuspalveluiden järjestämisestä pääkaupunkiseudulla siten, että alueelle muuttavien perheiden tarpeet huomioidaan riippumatta asuinkunnasta tai koulutuksen järjestäjästä. Koulupalvelujen koordinoiminen on tärkeätä, koska pääkaupunkiseudun kuntarajojen hahmottaminen ja niiden vaikutus koulutustarjontaan maahanmuuttotilanteessa aiheuttaa hankaluuksia. Hankkeessa on vahvasti verkostomainen työskentelytapa. Ohjausryhmässä ja neljässä suurempien pääteemojen mukaisessa alatyöryhmässä on kaikissa pääkaupunkiseudun kuntien opetustoimien edustus. Verkostoitumista pääkaupunkiseudun kielikoulujen rehtoreiden ja opettajien sekä opetustoimien kesken yhteisten kokousten, menettelytapojen selvittämisen ja tiedon keruun merkeissä on vahvistettu. Vastaavan työn tekeminen toisella asteella, lukioiden ja ammatillisen opetuksen osalta, on suunnitteilla vuonna 2007. • Toteutusvastuu: • Kaupunkien sivistystoimet • Haasteet:

More Related