Kardiomyopatiapotilaan fysioterapia; näkökulmia yksilö- ja ryhmäkuntoutuksen toteuttamiseen

1. Kardiomyopatiapotilaan fysioterapia;näkökulmia yksilö- ja ryhmäkuntoutuksentoteuttamiseen Jyväskylä 23.4.2010 ft Anu Pykäläinen

2. Kardiomyopatiapotilaan kuntoutuksen viisi keskeistä elementtiä(http://www.karpatiat.net) 1. Tiedon saanti omasta sairaustyypistä, sen syistä, ilmenemistavoista, vaikeusasteesta, hoitomuodoista ja ennusteesta. Myös omaisten olisi tärkeää saada ainakin osa tästä tiedosta. 2. Tiedon muuttaminen arjen taidoksi niin, että potilas itse oppii hoitamaan itseään ja tarkkailemaan oireitaan. 3. Vertaistuki, joka antaa mahdollisuuden kokemusten jakamiseen ja näkökulmaa sairauden kanssa selviytymiseen. (Ryhmien etu)

3. 4. Psykologinen tuki; autetaan potilasta voittamaan pelkonsa ja hahmottamaan jäljellä olevia voimavarojaan. Selvitetään usein myös työkykyä ja työssä jaksamista, toisinaan myös ahdistusta tai depressiota. 5. Sosiaaliturvan ja terveydenhuoltojärjestelmän tunteminen. Mitä paremmin potilas tuntee miten hänen sairauttaan hoidetaan terveydenhuollon eri tasoilla sekä mitä oikeuksia ja velvollisuuksia hänellä potilaana on, sitä varmempaa ja helpompaa hänen on asioida ammattihenkilökunnan kanssa.

4. Liikuntaohjauksenhaasteita • Paljon yksilöllisesti huomioitavia rajoitteita -> liikuntaohjaus ”räätälöitävä” yksilöllisesti sopivaksi • liikuntaohjaus ryhmässä erittäin haastavaa, eritasoisia ohjattavia • päivittäiset vaihtelut voinnissa • oireet viiveellä/palautumisen seuranta

5. Työikäisiä, aktiivinen elämänvaihe, minkä johdosta fyysiset rajoitteet voidaan kokea vahvemmin toimintakykyä rajoittavina • tärkeää löytää sopiva kuormitustaso arkeen sekä laadultaan ja määrältään oman kunnon tasoinen liikunta • riittävän levon merkitys • Toimintakyvyn muutos -> mahdolliset mielialaongelmat • henkisen tuen tarve • motivoiminen

6. Liikuntaohjaus Vajaatoimintapotilaiden liikuntaohjeistukset: • Käypä hoito –suositus: liikunta sydämen vajaatoiminnan hoidossa • Sydänliiton Pro-sarjan opas ”Sydämen vajaatoiminta ja liikunta” • Koulutusluentomateriaali 11/2009 vajaatoimintapotilaan fysioterapia ( L Meinilä) http://www.sydanfysioterapeutit.fi

7. Rytmihäiriöpotilaiden liikuntaohjeistukset: • Käypä hoito –suositus: liikunta sydämen rytmihäiriöissä • Sydänliiton Pro-sarjan opas ”Sydämen rytmihäiriöt ja liikunta” • Koulutusluentomateriaali 11/2009 tahdistinpotilaan liikunta (RL Hasu) http://www.sydanfysioterapeutit.fi

8. Ohjauksen perustana • taustalla oleva sairaus • muut sairaudet • lääkitys • tahdistin • oireet • NYHA-luokka • ejektiofraktio • kliininen rasituskoe • 6 minuutin kävelytesti

9. Ohjauksen sisältö pääpiirteissään • Sairauden vaikutus fyysiseen suorituskykyyn • tietoisuus omasta tilanteesta -> seuranta -> rasituksen sopiva säätely • Missä vaiheessa liikuntaa • Milloin ei liikuntaa • Realistiset tavoitteet • Minkälaista liikuntaa, minkä verran, miten edetään harjoittelussa (kurssilla konkreettinen harjoittelu ohjatusti) • Arjen kuormitus • Riittävä lepo, rentoutuminen • Motivaatio!!!

10. Akuuttivaihe • Diagnoosin saamisen yhteydessä • oikean tiedon antaminen • hengitys/rentoutuminen • liikkumisen/liikunnan merkitys • rohkaisu • liikkumisen/liikunnan turvallinen alkuun saattaminen

11. Polikliininen ohjaus/Kuntoneuvola • mittaukset/fyysisen kunnon kartoitus • oman liikuntaohjelman laatiminen • liikuntapäiväkirja • seuranta • tuki • jatkuvuus

12. Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit • Petrea (kolme kurssia vuonna 2010) • PP (yksi kurssi vuonna 2010) • 9 vrk aloitusjakso, johon liittyy kahden vuorokauden pituinen läheisten jakso • väliyhteydenotto • 5 vrk seurantajakso (3-4 kk:n kuluttua) • B-lausunto ja kuntoutushakemus Kelalle

13. Työelämässä olevat, sinne palaavat tai kuntoutustuella olevat 18-64 –vuotiaat kardiomyopatiaa sairastavat henkilöt, joilla on vähintään puoli vuotta diagnoosista. • Sairaus ja oireet ovat pysyneet vakaana ainakin kolme kuukautta. • Kuntoutujien arvioidaan hyötyvän aktivoivasta ryhmäkuntoutuksesta.

14. Tavoite • Tavoitteena on kuntoutujan työ- ja toimintakyvyn palauttamisen tukeminen sekä terveiden elämäntapojen omaksuminen, sydänsairauksiin liittyvien ongelmien hallinta, kuntoutujan psyykkinen tukeminen ja sydänsairaudesta annetun tiedon syventäminen. Lisäksi tavoitteena on arjessa ja työelämässä selviytymisen tukeminen ja lähipiirin sosiaalisten verkostojen hyödyntämisen parantaminen. Tavoitteena on myös parantaa omaisten ja läheisten valmiuksia tukea sydänsairasta.

15. Kuntoutuskurssin sisällöstä • Moniammatillinen työryhmä: th, ft, psykologi, rt, sos.tt, kardiologi/sisät.erik.lääkäri. • Yksilötapaamiset • Ryhmätapaamiset • Tavoitekeskustelut (yksilöllisesti/ryhmässä)

16. Fysioterapeutin osuus Tavoitteena on kuntoutujan aktivoiminen liikuntaan ja itsehoitoon sekä voimavarojen käyttöön oman hyvinvoinnin edistämiseksi. Sydän- ja verenkierto –elimistön turvallinen ja monipuolinen harjoittaminen, oman liikuntaohjelman laatiminen/toteuttaminen.

17. Yksilöohjaus • Nykyliikunta, rasitukseen liittyvät oireet, tules-ongelmat, odotukset, tavoitteet -> ohjaus • Mittaukset: mm. ylävartalon liikkuvuus, rintakehän liikkuvuus, hengitys, hengenahdistusindeksi, puristusvoima -> palaute • FIT-indeksi (x2) • palaute/ohjaus 6 minuutin kävelytestin pohjalta • välitehtävä/ jatkotavoitteet • tarv. jatkosuositukset, SV3F

18. Opetuskeskustelut • Kardiomyopatia ja liikunta • Stressin hallinta ja rentoutuminen • Hengityksen fysiologia + harjoitus • Ryhmätyöt liikunnasta + purku • Työelämän tukiverkostot (työft) • Ryhmäkeskustelu liikuntaharrastuksen jatkamisesta • läheisille: turvallisen ja tehokkaan liikunnan periaatteet

19. Rentoutusryhmät • Toiminnallisia ryhmiä, missä esim. kehontuntemusharjoituksia, rentoutumista, hengitysharjoituksia • Liikuntaryhmät: sisäliikunta, ulkoliikunta, allasvoimistelu, kuntosaliharjoittelu • 6 minuutin kävelytesti sekä aloitus- että seurantajaksolla

20. Yksilöllisesti koettua ” Aluksi oli fyysisesti hyvin huono kunto ja henkinen lamaannus, tulevaisuutta ei tuntunut olevan.” • ”Elämä voitti, kävelylenkit aluksi muutama sata metriä kotinurkilla, mutta huono ja voimaton olo yllätti välillä, pelästytti. Alussa ei olisi kunnon puolesta pystynyt mihinkään, mutta kunnon noustua pystyi ajattelemaan pitemmälle.” • ”Toisaalta oli tietoa liikunnan myönteisistä vaikutuksista mutta entä jos kuntoa ei ole, eikä tietoa siitä, miten sydän alkaa toipumaan. Oikean tiedon saaminen on tärkeää, koska ajatukset laukkaavat ties missä. Omaan napaan tuijottaminen ei saa olla kovin pitkäaikaista.”

21. ”Sairaalasta saadut liikuntaohjeet vastasivat hyvin tarpeisiini, sillä olin epätietoinen siitä, mitä voi tehdä, millä vauhdilla ja mikä pitää jättää väliin.” • ”Kuntoutuskurssilla sain käytännöllisiä neuvoja, oli mielekästä erilaista ja vaihtuvaa tekemistä ja ohjelmaa. Kuntoutus jäisi yksipuoliseksi ilman fysioterapeutin asiantuntemusta.” • ”Kuntoutuksen hyvä kokonaisuus syntyy siitä, että kurssilla on monenlaisia asiantuntijoita.”

22. ”Ryhmäliikunta sopii hyvin sydänpotilaille. Kohdeltiin yksilöinä ja käskettiin kuunnella omaa tilannetta. Porukassa on hauska liikkua.” • ”Yksilöohjaus on omalta osaltaan tärkeää, voi olla kahden kesken ja saada ohjaus juuri itselle tärkeistä asioista.” • ”kardiomyopatia oli minulle niin outo että kuntoutus oli a ja o että elämä jatkui yleensä mielekkäästi.”

23. ”Sairastunut tarvitsee monenlaista tietoa ja vastaanottokykykin vaihtelee. Menee oma aikansa, että pystyy hyväksymään sen, että on vakavasti sairas. Kaikki epäilyttää tai sitten kieltää sairauden. Moniammatillinen kuntoutusyhteistyö on tosi tärkeää.”

24. Tuki ja rohkaisu • Rohkaisu sairauden kanssa elämiseen • Rajoitusten hyväksyminen/niihin sopeutuminen • Kannustus itsehoitoon –omilla valinnoilla voi vaikuttaa toimintakykyyn ja elämänlaatuun • TUEN ja TOIVON antaminen!

25. Kiitos!