ISYYSTUTKIMUKSET JA OIKEUDELLINEN VANHEMMUUS

1. ISYYSTUTKIMUKSET JA OIKEUDELLINEN VANHEMMUUS LsN, OTT, MA, dos. Salla Silvola Salla Silvola - Lääkintä- ja bio-oikeuden perusteet

2. Luennon sisältö • Oikeudellinen vanhemmuus • Isyyslaki 700/1975 • Isyystutkimukset • L oikeusgeneettisestä isyystutkimuksesta 378/2005 • Isyystutkimukset käytännössä • Erityistapauksista • Isäkandidaatti kadonnut tai kuollut • Isäkandidaatti tuntematon • Isyyslain kokonaisuudistuksesta • Sijaissynnytyksistä Salla Silvola - Lääkintä- ja bio-oikeuden perusteet

3. Oikeudellinen vanhemmuus • Isyysolettama (isyys suoraan lain nojalla) • Aviomies on lapsen isä, kun lapsi on syntynyt avioliiton aikana (2 §) • Aviomiehen kuolema ennen lapsen syntymää • Onko lapsi siitetty avioliiton aikana? • Äidin uusi avioliitto ennen lapsen syntymää • Uusi aviomies on isä • Isyyden vahvistaminen (3 ja 3a §) • Tunnustamisella • Tuomioistuimen päätöksellä Salla Silvola - Lääkintä- ja bio-oikeuden perusteet

4. Oikeudellinen vanhemmuus • Oikeudellinen äitiys • Ei säännöksiä laissa • Äidiksi katsotaan vakiintuneesti aina nainen, joka on synnyttänyt lapsen • Munasolun luovutus • Sijaissynnytysjärjestelyt • Lapsen hylkääminen • Oikeudellinen äitiys voi kumoutua vain adoption kautta Salla Silvola - Lääkintä- ja bio-oikeuden perusteet

5. Isyystutkimukset • Jos äiti on avioliitossa, geneettistä isyyttä ei lähtökohtaisesti selvitetä • Isyystestin voi tuolloinkin pyytää tehtäväksi osapuolten suostumuksin, mutta omalla kustannuksella (260 e + ALV = 319,80 e per näyte) tai • Aviomies (tai äiti tai lapsi) voi nostaa isyyden kumoamiskanteen, jolloin TI määrää isyystestit viran puolesta • Vuosittain TI:ssa käsitellään alle sata isyyden kumoamiskannetta (68-97 tapausta vuosina 2006-2011) • Lapsia syntyy vuosittain n. 60 000 (n. 0,15 %) Salla Silvola - Lääkintä- ja bio-oikeuden perusteet

6. Isyystutkimukset • Yleisimmin isyystutkimuksiin ryhdytään silloin, kun lapsen äiti ei ole avioliitossa • Isyyslaki ei anna avoliitolle oikeudellista merkitystä • Avopuolisoille annetaan mahdollisuus varmistaa biologinen isyys isyystutkimusten avulla ennen tunnustamista Salla Silvola - Lääkintä- ja bio-oikeuden perusteet

7. Isyystutkimukset • Vuonna 2011 THL:ssä suoritettiin 1199 isyystutkimusta, joista: • 945 (78,8 %) tehtiin lastenvalvojan pyynnöstä • 101 (8,4 %) tehtiin käräjäoikeuden pyynnöstä • 35 (3 %) tehtiin muun viranomaisen pyynnöstä (esim. maahanmuuttotilanteet) • 118 (9,8 %) tehtiin yksityishenkilöiden pyynnöstä Salla Silvola - Lääkintä- ja bio-oikeuden perusteet

8. Isyystutkimus käytännössä • Lastenvalvoja tai TI:n edustaja täyttää tilauslomakkeen, jonka kanssa näytteenantaja menee terveyskeskukseen verinäytteen ottamista varten • Yksityiset henkilöt saavat lomakkeen THL:stä • Jos verinäytteen ottamisesta voi aiheutua tutkittavalle terveydellistä haittaa tai vaaraa taikka jos on muu painava syy, näyte voidaan ottaa suun limakalvolta (LOGT 13 §) • Näyte otetaan yleensä lapsesta, äidistä ja isäkandidaatista • Äidin näyte ei ole välttämätön, mutta parantaa tutkimuksen luotettavuutta • Näyte lähetetään THL:lle analysoitavaksi • THL antaa lausunnon noin 2 viikon kuluessa. Salla Silvola - Lääkintä- ja bio-oikeuden perusteet

9. Isyystutkimus käytännössäLähde: THL:n verkkosivut www.thl.fi Salla Silvola - Lääkintä- ja bio-oikeuden perusteet

10. Kaikissa merkeissä periytyvyys sopii 17.9.2014 10 Salla Silvola - Lääkintä- ja bio-oikeuden perusteet

11. 17.9.2014 11 Salla Silvola - Lääkintä- ja bio-oikeuden perusteet

12. Salla Silvola - Lääkintä- ja bio-oikeuden perusteet 17.9.2014 12

13. Erikoistapauksista • Isäkandidaattia ei tunneta tai hänestä ei ole riittävästi tietoja • Äiti kieltäytyy antamasta tietoja tai äidin antamat tiedot ovat puutteelliset • Isyyden selvittäminen ei ole mahdollista Salla Silvola - Lääkintä- ja bio-oikeuden perusteet

14. Erikoistapauksista • Isäkandidaatti on tunnettu, mutta kadonnut tai kuollut • Vaihtoehdot: • Isovanhemmat tai sisarukset suostuvat tutkimuksiin • Ei voida pakottaa (KKO 1999:50, lakiehdotusta ei hyväksytty EK:ssa) • Näyte otetaan vainajasta • Hautarauhaa ei saa rikkoa, mutta näyte voidaan pyynnöstä ottaa ennen hautausta (LOGT 16.1 §) • Näyte voidaan tutkia vain vainajan tai lesken ja perillisten suostumuksella tai tuomioistuimen määräyksestä (LOGT 16.2 §) • Tutkimus voidaan tehdä tuomioistuimen määräyksellä aiemmin otetusta näytteestä • LOGT 5 §, kudoslain 20.5 §, huom. tulevan biopankkilain vaikutus (19 §): ”ei saa luovuttaa eikä käyttää rikostutkinnassa eikä hallinnollisessa tai muussa henkilöä koskevassa päätöksenteossa”. Salla Silvola - Lääkintä- ja bio-oikeuden perusteet

15. Isyyslain uudistamisen tausta • Nykyinen isyyslaki (700/1975) tuli voimaan 1.10.1976 • Joitain muutoksia 80-luvulla ja 2000-luvulla • Tutkimusmenetelmien kehittyminen (DNA-tutkimukset) • Yhteiskunnalliset muutokset • Avioliiton ulkopuolisten lasten osuus kasvanut voimakkaasti (sis. sekä avoliitto ja yksinhuolto) • 10,1 % vuonna 1975 ja 38,6 % vuonna 2011 • Lapsi syntyy usein avoliittoperheeseen, jossa lapsen isä on halukas tunnustamaan isyytensä • 0,9 % vuonna 1970 ja 18,6 % vuonna 2011 • Liittyminen EIS:een vuonna 1990 Salla Silvola - Lääkintä- ja bio-oikeuden perusteet

16. Isyyslain uudistamisen tausta Hallitusohjelmakirjaus 2011: ”Uudistetaan isyyslaki ja ajanmukaistetaan avoliitossa syntyvien lasten isyyden tunnustamista koskeva sääntely” Salla Silvola - Lääkintä- ja bio-oikeuden perusteet

17. Isyyslain valmistelun tilanne • Arviomuistio valmistui ja lähetettiin lausunnoille heinäkuussa 2011 • Työryhmä asetettiin huhtikuussa 2012 • Seurantaryhmä asetettiin toukokuussa 2012 • Työryhmän ja seurantaryhmän toimikausi päättyy 30.9.2013 Salla Silvola - Lääkintä- ja bio-oikeuden perusteet

18. 1. Esivalmistelu 2. Perus- valmistelu 3. Jatko- valmistelu 4. Valtio- neuvoston päätös 5. Eduskunta- käsittely 6. Lain vahvistaminen Lainvalmisteluprosessi • Arviomuistio • Lausuntokierros • Lausuntotiivistelmä • Työryhmätyöskentely • Luonnos HE:ksi • -Vaikutusarviointi • Lausuntokierros • Lausuntotiivistelmä • HE:n päivittäminen • esitettyjen muutosten • pohjalta • Esityksen kääntäminen • Laintarkastus • Esityksen käsittely • valtioneuvostossa • Valtioneuvoston päätös • esityksen antamisesta • eduskunnalle • Käsittely valiokunnissa • Asiantuntijakuulemiset • Käsittelytäysistunnossa • Tasavallan presidentti • vahvistaa lain • Lain julkaisu säädös- • kokoelmassa Salla Silvola - Lääkintä- ja bio-oikeuden perusteet

19. Työryhmän tehtävät • Valmistella ehdotus uudeksi isyyslaiksi • Valmistella ehdotus äitiyden määräytymistä koskevista perussäännöksistä • Työn lähtökohtana arviomuistio ja siitä saatu lausuntopalaute • Ehdotus isyyslaiksi laadittava hallituksen esityksen muotoon Salla Silvola - Lääkintä- ja bio-oikeuden perusteet

20. Teemoja arviomuistiosta • Isyyden toteaminen avioliiton perusteella • Isyyden selvittäminen • Isyyden vahvistaminen tunnustamisella • Isyyden vahvistaminen tuomioistuimen päätöksellä • Isyyden riitauttaminen • Isyyslain siirtymäsäännökset • Äitiyteen liittyviä kysymyksiä Salla Silvola - Lääkintä- ja bio-oikeuden perusteet

21. 1. Isyyden toteaminen äidin avioliiton perusteella • Olisiko isyysolettamaa syytä laajentaa avoliittoihin? • Avoliiton alkamisen ja päättymisen epämääräisyys, väestötietojärjestelmän tiedot vs. todellinen tilanne • Olisiko isyysolettamaa kavennettava/laajennettava? • Avioeroasian vireilletulo, yhteiselämisen päättymisen vaikutus, aviomiehen kuolema Salla Silvola - Lääkintä- ja bio-oikeuden perusteet

22. 2. Isyyden selvittäminen • Onko isyyden selvittämisen viranomaisaloitteisuus edelleen asianmukainen lähtökohta? • Vain avioliiton ulkopuolella syntyneet lapset? • Myös avioliitossa syntyneet lapset? • Määräaika? Kustannukset? Työmäärä? Vaikutukset? • Tulisiko lapsen ikärajaa nostaa 15 vuodesta esim. 18 vuoteen tai poistaa kokonaan? • Onko lapsen äidin vastustus liian määräävä tekijä? • Miten selvitys voidaan toteuttaa ilman äidin myötävaikutusta? • Mikä merkitys tulisi antaa sille, että lapsi on saanut alkunsa esim. raiskauksen seurauksena tai äiti muutoin arvioi isyyden vahvistamisen oman ja/tai lapsen edun vastaiseksi? Salla Silvola - Lääkintä- ja bio-oikeuden perusteet

23. 3. Isyyden vahvistaminen tunnustamisella • Tuleeko aina pitää kiinni tunnustamisen välittömyydestä? • Esim. vakiintunut avoliitto ja aiemmat yhteiset lapset • Internetin tuomat mahdollisuudet, tunnustamismahdollisuus esim. synnytyssairaalassa? • Viranomaisten työmäärä, pitkät matkat vs. virheellisen tunnustamisen riskit, yhteys huoltosopimuksiin • Tunnustamisen ajankohta • Ennen lapsen syntymää, kuoleman jälkeen? Salla Silvola - Lääkintä- ja bio-oikeuden perusteet

24. 4. Isyyden vahvistaminen tuomioistuimen päätöksellä • Tulisiko isänä itseään pitävän miehen kanneoikeutta vahvistaa? • Miehen mahdollisuus saada DNA-testein varmuus biologisesta isyydestä äidin vastustuksesta huolimatta • Suoraan kanteella/lastenvalvojan avustuksella • Myös silloin, kun äiti on avioliitossa? (miehen oikeus vanhemmuuteen vs. perhe-elämän suoja) • Oikeudenkäyntimenettelyä ja näyttökysymyksiä koskevat vanhentuneet säännökset • Makaamisnäyttö vs. polveutumisnäyttö (DNA) Salla Silvola - Lääkintä- ja bio-oikeuden perusteet

25. 5. Isyyden riitauttaminen • Muutostarpeet isäksi rekisteröidyn, äidin tai lapsen osalta? • Kanneaikojen tarkistus? • Edunvalvojan määrääminen alle 15 v. lapselle? • Muutostarpeet isänä itseään pitävän oikeuksiin • Oikeus vanhemmuuteen vs. perhe-elämän suoja • Mikä ratkaisu on eniten lapsen edun mukainen? • Miehen itsenäinen kanneoikeus? Riskit kiusamielisistä kanteista? • LA 51/2009 (Uotila): lastenvalvojan aloiteoikeus • Isän ja äidin tai lapsen kuolema kanneoikeuden rajoittajana Salla Silvola - Lääkintä- ja bio-oikeuden perusteet

26. 6. Isyyslain siirtymäsäännökset • Lähtökohtana 5 vuoden määräaika • EIT 2010: Grönmark v. Suomi, Backlund v. Suomi: • Kanneaika ei ole riittävän joustava, ei tunne poikkeuksia ja kului lapsen iästä riippumatta, KKO:n ratkaisuissa ei ollut riittävästi punnittu eri intressejä. • Arviomuistio: • Viiden vuoden harkinta-aika 18 v. täytettyään? • Tieto oletettavasta isästä vasta kanneajan päätyttyä? • Mikä merkitys tulisi antaa oikeusvarmuudelle? • Tulisiko jo kertaalleen toimitettu perinnönjako toimittaa uusiksi? Salla Silvola - Lääkintä- ja bio-oikeuden perusteet

27. 7. Äitiyteen liittyviä kysymyksiä • Tällä hetkellä lainsäädännössä ei äitiyttä koskevia säännöksiä • Arviomuistio: • Tulisiko äitiyttä koskeva perussäännös kirjata lakiin? • Tulisiko hedelmöityshoitojen yhteydessä ottaa käyttöön ’äitiysolettama’, jos hoitoihin hakeutuva elää rekisteröidyssä parisuhteessa? • Jos sijaissynnytys sallitaan, kuka on lapsen oikea äiti? • Munasolun luovuttaja, synnyttäjä vai kasvattaja? • Tulisiko isyyslain uudistuksen sijaan tehdä ’Laki vanhemmuudesta’? Salla Silvola - Lääkintä- ja bio-oikeuden perusteet

28. 7. Äitiyteen liittyviä kysymyksiä • Sijaissynnytystä koskeva arviomuistio lausuntokierrokselle 10.9.2012 • OMSO 52/2012 • Määräaika lausunnoille 16.11.2012 • Selvitys kansallisesta ja kansainvälisestä lainsäädännöstä, nykylainsäädännön taustoista sekä eräistä Suomessa toteutettujen sijaissynnytysjärjestelyiden vaikutuksista Salla Silvola - Lääkintä- ja bio-oikeuden perusteet

29. 7. Äitiyteen liittyviä kysymyksiä • Arvio oikeudellisista kysymyksistä ja eri toimintavaihtoehtojen esittely: • Täyskiellon jatkaminen • Ei-kaupallisten sijaissynnytysten salliminen rajoituksetta • Ei-kaupallisten sijaissynnytysten salliminen yksittäisissä tilanteissa Salla Silvola - Lääkintä- ja bio-oikeuden perusteet