Valtion ja kuntien ilmastokumppanuus ja ilmastoallianssi

1. Valtion ja kuntien ilmastokumppanuus ja ilmastoallianssi Kuntien ilmastokampanja Maija Hakanen, 19.5.2011

2. Ilmastoallianssi • Kuntaliitto, Suomen ympäristökeskus SYKE, Motiva, Ilmatieteen laitos ja Itämeren kaupunkien liitto UBC ovat koonneet voimiaan kuntien ilmastotyötä tukevaksi ilmastoallianssiksi. • Kuntien ilmastotyötä tuetaan tiedottamalla, koulutuksilla, seminaareilla ja tapaamisilla, kuntien ilmastokonferensseilla sekä aloitteilla ja esityksillä. • Allianssi kehittää kuntien ilmastotyötä hyödyttäviä menetelmiä sekä edistää niiden jalkauttamista kuntiin. • Toimii myös hankkeiden yhteistyökanavana. etunimi sukunimi Titteli | Tapahtuma

3. Ilmastoallianssi • tukee Kuntaliiton aloitetta valtion ja kuntien ilmastokumppanuudesta ja toivoo valtiolta vahvaa panosta kuntien ilmastotyön tueksi sekä innovatiivisia rahoitusjärjestelyjä. Ilmastoallianssi esittää, että valtion ja kuntien ilmastokumppanuus ja sopimusmenettely sisällytetään seuraavaan hallitusohjelmaan. • pitää tärkeänä ilmastonmuutokseen liittyvän luotettavan tiedon saatavuutta, jossa Ilmasto-opas.fi-sivusto on tässä tärkeässä roolissa. Ilmastoallianssin toimijat panostavat osaltaan verkkoviestinnän kehittämiseen ja ylläpitoon. etunimi sukunimi Titteli | Tapahtuma

4. Ilmastoallianssi Kuntamarkkinoilla • Torstaina 15.9.2011 klo 12.00-12.45 • Ilmastoallianssi kuntien ilmastotyön tukena – Ajankohtaista ilmastoasiaa etunimi sukunimi Titteli | Tapahtuma

5. Kuntaliiton hallitusohjelmatavoitteista: ”Valtion ja kuntien ilmastokumppanuuden on rakennuttava laaja-alaiselle ilmastosopimukselle tai -ohjelmalle, jolla toteutetaan kansallisen ilmasto- ja energiastrategian tavoitteita sekä kuntien ja seutujen ilmastostrategioita. Tällaisesta sopimukseen pohjautuvasta menettelystä on jo kokemuksia energiansäästön ja uusiutuvan energian osalta. Samassa yhteydessä on kehitettävä innovatiivisia tuki- ja rahoitusjärjestelyjä ilmastotyön toteuttamiseksi.”

6. Kumppanuussopimusten mahdolliset alat 1(4):Uusiutuva energia ja energiansäästö • Toimet, jotka vähentävät energiankulutusta ja lisäävät uusiutuvan energian osuutta energiantuotannossa, ja jotka johtavat todennettavaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentymiseen. • Uusiutuva energia energiantuotannossa • Rakennusten energiansäästö • Katuvalaistus

7. Kumppanuussopimusten mahdolliset alat 2(4):Liikenne • Toimet, jotka vähentävät liikennetarvetta ja saavat aikaiseksi siirtymistä kestäviin liikennemuotoihin, ja jotka johtavat todennettavaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentymiseen. • Joukkoliikenteen parantaminen (investoinnit, vuorotiheys, lippujen hinnat, henkilöautoliikenteen rajoitukset kaupunkiseuduilla (pysäköinti, ruuhkamaksujärjestelmä) • Liikkumisen ohjaus työpaikoilla • Pyöräily ja kävely (verkostot, rakenteet, kampanjat) • Ajoneuvojen kehitys (päästöt, polttoaineet)

8. Kumppanuussopimusten mahdolliset alat 3(4):Maankäyttö • Toimet, jotka parantavat yhdyskuntien ekotehokkuutta, vähentävät liikennetarvetta ja tukevat kestäviä liikennemuotoja , ja johtavat todennettavaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentymiseen. • Yhdyskuntarakenne, ekotehokas infrastruktuuri ja liikennejärjestelmä, kaukolämpö • Palveluiden sijoittuminen, saavutettavuus ja ylläpito (lähipalvelut, kaupan suuryksiköt, yhteispalvelutilat) • Alueiden pienilmasto ja rakentamisperiaatteet

9. Kumppanuussopimusten mahdolliset alat 4(4):Jätehuolto, julkiset hankinnat? • Toimet, jotka vähentävät jätehuollon ja kaatopaikkojen kielteisiä ilmastovaikutuksia ja lisäävät julkisen kulutuksen ekotehokkuutta, ja johtavat todennettavaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentymiseen. • Kaatopaikkakaasu • Jätevesilietteen ja muiden biojätteiden biokaasutus • Hankintojen energiatehokkuus

10. Valtion talousarvioon perustuvia rahoitusjärjestelyitä • Kuntien energiatehokkuussopimukset ja energiaohjelma • Uusiutuvan energian investointi- ja tuotantotuet • Pienpuun energiatuki • Peruskorjaustuet • Joukkoliikennetuet (lipputuki, joukkoliikenteen ostot) • Rahoitus ja aiesopimusmenettely julkisen liikenteen investointeihin

11. EU-rahoitus • IntelligentEnergy Europe (IEE) –aloite • EuropeanLocal Energy Assistance (Elena) • ManagEnergyNetwork • Euroopan investointipankki • EuropeanEconomicRecovery Action Plan • Risk-SharinfFinance FacilityRSFF • Aluekehitysrahasto • Rahasto, johon ohjataan Euroopan energia-alan elvytysohjelman käyttämättömiä varoja.

12. Muita rahoitusjärjestelyjä • ESCO • Ilmasto- ja energiarahastot (käytössä joissain EU-maissa) • Huutokaupattavien päästöoikeuksien tuotoista tulisi osoittaa osa kunnille päästövähennystoimiin (50 % tarkoittaisi noin 25 miljardia vuodessa. Jos Suomen osuudeksi arvioidaan 1-2 %, tarkoittaisi se 250-500 miljoonaa euroa vuodessa) • Norjan malli, jossa valtio hankkii päästövähennyksiä kunnilta

13. Yksi luukku? • Olisiko valtion ja kuntien kumppanuussopimuksella mahdollista yksinkertaistaa kuntien päästövähennystoimenpiteiden rahoitusta?

14. Norjan malli: valtion ja kuntien välinen sopimusmenettely päästövähennyksistä • Kunnat voivat tarjota todennettavia päästövähennystoimia valtiolle. • Toimet sisällytetään paikallisiin tai alueellisiin ilmasto- tai energiaohjelmiin ja ne toteutetaan yhteistyössä paikallisten yritysten, järjestöjen ja muiden kuntien kanssa. Mallin tavoitteena on myös luoda markkinoita päästövähennystoimille. • Päästövähennykset lasketaan samoilla periaatteilla kuin kansainvälisissä laskelmissa. • Malliin on kehitetty nettiperustainen työkalu päästövähennysten mittaamiselle eri sektoreilla.

15. Miten Norjan malli toimii Puolueeton todentaja Toimien toteuttamisen verifiointi Päästövähennys-ten verifiointi Valtio Ennakko-maksu. “Pehmeiden” toimien rahoitus Maksu toteute-tuista toimista Vaikutus-ten laskenta-järjestelmä Suunnitte-lun tuki ja ohjaus Neuvottelut valtio - kunnat Toimien hinta Lista toimista sisältää jokaisen toimen kustannukset ja vaikutukset Kunta Päästövähen-nystoimet sisällytetään kunnan suunnitelmiin Toimien toteutta-minen Sopimus valituista toimista Kunta vastaa/hyötyy jos hinta ylittyy tai alittuu Rahoitus muista lähteistä • Osallistuminen suunnitteluun • kunnan hallinnossa • yritykset, järjestöt, muut viranomaiset • kuntien välinen yhteistyö Toteuttaminen yhdessä paikallisten yritysten, järjestöjen jne. kanssa suunnitelman mukaisesti Paikallisyhteisö

16. Norjan mallin ominaisuuksia • On erikseen osoitettava että hanketta ei toteutettaisi ilman sopimusmenettelyä: joko siksi että se ei olisi muuten taloudellisesti kannattava, tai muut esteet ovat niin suuria. • Hankkeen päästövähennys saadaan vertaamalla sitä perusuraan, jossa mitään ei tehtäisi. • Toimien kustannustehokkuus saadaan päästövähennys-kustannuksista CO2-ekvivalenttitonnia kohti vuoteen 2020. • Ensimmäisessä vaiheessa malliin otetaan toimet jotka koskevat maankäyttöä, liikennettä ja jätehuoltoa, myöhemmin energia ja maatalous, harkinnassa kulutus.

17. Miksi Norjan malli on mielenkiintoinen Suomessakin? • Norjassa mallin päästövähennysten kustannuksiksi on arvioitu noin 30-60 euroa / tn CO2-ekv • Vertailun vuoksi: Ruotsin ilmastoinvestointiohjelma KLIMP:ssäpäästövähennystonnin kustannus oli noin 170 euroa / tn CO2-ekv). • Jos Suomi aikoo ostaa – kuten ilmastostrategiaan on kirjattu - kansainvälisiltä markkinoilta päästöoikeuksia noin 10 milj. tn vuosittain, esimerkiksi päästöoikeuden hinnalla 30 euroa / tn CO2-ekv päästökauppaan käytettäisiin 300 miljoonaa euroa vuodessa; • päästökauppa täytyy maksaa joka vuosi. Jos sama raha käytettäisiin tukena investointeihin, joilla vähennettäisiin päästöjä sama 10 milj. tn, olisi 7-8 vuodessa käytettävissä yli 2 miljardia euroa.

18. Pilottiselvitys? • Kuntaliitossa on valmisteilla esitys pilottiselvitykseksi, jossa kumppanuusvaihtoehtoja testattaisiin joidenkin kuntien energia- ja ilmastotavoitteiden toteuttamiseen. • Pilottihankkeessa selvitettäisiin • Kunnan toimien päästövähennyspotentiaaleja. • Niiden kustannuksia. • Välittömiä ja välillisiä hyötyvaikutuksia. • Rahoitusmahdollisuuksia.