Turvallinen ja arvokas vanhuus

1. Turvallinen ja arvokas vanhuus SDP kampanjalauantai taustamateriaali 29.9.2012 SDP ja vanhuspalvelulain sisältö sekä rahoitus

2. Vanhuspalvelulain taustaa • Jo pitkään on ollut tiedossa eri puolilla Suomea vanhusten hoidon monia epäkohtia. • Mm. lääninhallitusten tekemässä selvityksessä todettiin, että henkilökuntaa on kaikkialla liian vähän ja monin paikoin alle minimin. • Myös Eduskunnan oikeusasiamies on joutunut puuttumaan ympärivuorokautisessa hoidossa olevien vanhusten kohteluun. • Lakia vanhusten hyvästä hoidosta on vaadittu toistuvasti.

3. SDP:n linja vanhusten hoidossa • Vanhustenhuollon kehittäminen on ollut SDP:lle pitkän linjan arvopolitiikkaa. • Lipposen II hallitus 2000 otti käyttöön hoitosuositukset, erityispainopisteenä kotona asumisen tukeminen. • SDP korosti Vanhasen I hallitusohjelmassa 2004 avopalveluiden ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien ikäihmisten hoidon laadun parantamista. • Vanhasen II-Kiviniemen hallitus (SDP oppositiossa) ei pystynyt yrityksestä huolimatta säätämään vanhuspalvelulakia.

4. SDP:n linja vanhusten hoidossa • SDP pyrki saamaan edellisellä vaalikaudella muutoksen hallituksen vanhuspalveluiden linjaa ja teki mm. aiheesta eduskunnassa välikysymyksen 2009 • Vuoden 2010 puoluekokouspäätös: puolueelle vanhuspoliittinen ohjelma ja laki, joka takaa vanhuksille oikeuden ihmisarvoista ja mielekästä elämää tukeviin palveluihin. • SDP nosti asian myös esille eduskuntavaaleissa 2011, vei asian hallitusneuvotteluun ja vaati budjettineuvotteluissa 2012 asian toimeenpanoa.

5. Nyt säädetään ensimmäistä kertaa Suomen historiassa lailla vanhuspalveluiden järjestämisestä kokonaisuutena. Laki astuu voimaan 1.7.2013. Nyt säädetään ensimmäistä kertaa Suomen historiassa laki vanhusten palveluista, joka turvaa vanhusten oikeudet hyvään hoitoon ja arvokkaaseen kohteluun. Vanhuspalvelulaki astuu voimaan 1.7.2013.

6. Laki pähkinänkuoressa 1/2 • Vanhuspalvelulaki koskee kaikkia toimintamuotoja kotihoidosta laitoshoitoon. • Ei ikärajaa: vanhukselle annetaan tarpeenmukaiset palvelut iästä riippumatta. • Vanhuksen palvelutarve selvitetään moniammatillisessa tiimissä. • Kotiin vietävät palvelut ovat ensisijaisia. • Pitkäaikainen laitoshoito on vaihtoehto vain, jos siihen on lääketieteelliset perusteet tai se on muuten iäkkään henkilön arvokkaan elämän ja turvallisen hoidon kannalta perusteltua.

7. Laki pähkinänkuoressa 2/2 • Henkilöstön määrän ja osaamisen vastattava vanhusten palveluntarpeeseen. • Henkilöstön alimitoitukselle nollatoleranssi. • Iäkkäille avio- ja avopuolisoille on järjestettävä mahdollisuus asua yhdessä. • Vanhukselle on nimettävä vastuuhenkilö. • Jokaiseen kuntaan tulee vanhusneuvosto. • Kiireelliseen hoitoon pitää päästä välittömästi ja kiireettömien palveluiden piiriin viivytyksettä mutta vähintään kolmen kuukauden sisällä. • Hoidon laadun ja hoitoisuuden mittareita kehitetään

8. Resurssit vanhustenhoitoon • Lain toteuttamiseksi koti- ja laitoshoidon parantamiseen satsataan yhteensä 151 miljoonaa. • Valtion osuus kokonaisuudesta on 82 miljoonaa, kuntien 69 miljoonaa. • Budjettiriihessä lisättiin ensi vuodelle rahaa laitoshoitoon 10 miljoonaa euroa. • Myös omaishoidon tukipalvelujen parantamiseen lisättiin 10 miljoonaa euroa. • Kuntien valtionosuusprosentti on normaalisti 50 % uusista tehtävistä, 30 % jos vanhoja tehtäviä lisätään • Vanhuspalvelulain resurssoinnin kohdalla valtionosuusprosentti on 54,3 % normaalin asemasta. • Toisin sanoen, valtio tukee lain toteuttamista poikkeuksellisella osuudella.

9. Sitova henkilöstömitoitus 1.1.2015 alkaen • Keskeiseksi kysymykseksi julkisessa keskustelussa nousi henkilömitoitus. Se on kuitenkin vain yksi osa lain kokonaisuutta. • Tällä hetkellä suosituksen alle jäädään reilusti yli sadassa hoitolaitoksessa. • Sitovaksi henkilömitoitukseksi tulee vähintään yksi hoitaja kahta hoidettavaa kohden. Ensin vapaaehtoisesti, tarvittaessa pakolla. Kunnille annetaan aikaa hoitaa asia kuntoon. • Sitovasta henkilöstömitoituksesta ympärivuorokautisessa hoidossa säädetään asetuksella vuoden 2015 alussa, jos yksikin toimipiste alittaa vähimmäissuosituksen yksi hoitaja kahta vanhusta kohden.

10. Harhakäsityksiä ja oikaisuja SDP:n tavoitteista ja ratkaisuista lain yhteydessä on esitetty muutamia erheellisiä väitteitä: • ”Henkilöstömitoitukset eivät yksin riitä.” - Totta, eikä SDP ole väittänytkään muuta. Siksi laissa on käsitelty koko vanhuspalveluiden kokonaisuus. • ”SDP vaati henkilöstömitoituksia kotihoidon kustannuksella” - Ei vaatinut. Lain painopiste on nimenomaan kotihoidossa. • ”Kokoomus kannattaa valinnanvapautta, SDP ei” - Valinnanvapaus on kauniilta kuulostava sana. Kaikilla ei ole kuitenkaan mahdollisuutta tai varaa valita. Heikoimmatkin vanhukset (yleensä laitoshoidossa) ansaitsevat ihmisarvoisen vanhuuden.

11. Kuntapäättäjät avainasemassa Jokaisessa kunnassa tullaan päättämään miten vanhuspalvelulaki jalkautetaan kunnan hoitokäytäntöihin. SDP on asettanut seuraavien kuntien valtuustojen valtuuskauden yhdeksi tärkeimmistä asioista vanhustenhoidon kuntoon laittamisen jokaisessa Suomen kunnassa.

13. * Nyt säädetään ensimmäistä kertaa Suomen historiassa lailla vanhuspalveluiden järjestämisestä kokonaisuutena. Laki astuu voimaan 1.7.2013. SDP. Tekoja työn ja oikeudenmukaisuuden puolesta.