Viihtyisä ja turvallinen kunta - turvallisuussuunnittelulla resurssit tehokäyttöön

1. Viihtyisä ja turvallinen kunta - turvallisuussuunnittelulla resurssit tehokäyttöön Lahti 8.4.2009 Tarja Mankkinen Sisäasiainministeriö

2. Viihtyisä ja turvallinen kaupunki Ihmisille, yhteisöille, yrityksille

3. Alueet, jotka eivät ole viihtyisiä, koetaan turvattomiksi.Turvattomaksi koettu ympäristö lisää todellisia turvallisuusongelmia.Turvallisuusongelmat maksavat paljon.

4. Henkilövahinko liikenteessä (v. 2005 kustannustaso) • Liikennekuolema 1 752 000€ • Pysyvä vamma 986 000€ • Vaikea tilapäinen vamma 227 000€ • Lievä tilapäinen vamma 44 300€ • Keskimääräinen (ei kuolemaan johtanut) vamma 221 000€

5. Tapaturmissa vammautuneiden keskikustannuksista • polkupyörä 2 700 € • mopo 2 000 € • moottoripyörä 7 000 €

6. Rikosten kustannuksista • vahingonteot, kotitaloudet 26 milj. €, 329 €/rikos • tuhopoltot 25 milj. €, 10 000 €/palo • vähittäiskaupan rikoshävikki 360 milj. € • ryöstöt, poliisin tietoon tulleet 1,5 milj. € Optula

7. Huumausainerikosten kustannuksista • terveydenhuolto 22 milj. € • päihdehuolto 28 milj. € • lastensuojelu 18 milj. € • yhteensä 68 milj. € Stakes

8. Suomalainen yhteiskunta on muuttunut • Ja muuttuu edelleen….. • Turvallisuussuunnittelu keino vastata uusiin ja tuleviin haasteisiin • ”Byrokratiat ovat edelleen sektorikohtaisia, ihmisten arki ei”

9. Turvallisuussuunnittelu • Vakiintunut ja pysyvä yhteistyön toimintamalli, jossa sovitaan • Mitkä ovat tärkeimmät turvallisuusongelmat, joihin puututaan paikallisesti • Miten paikallisiin turvallisuusongelmiin puututaan, • Missä aikataulussa ja • Mitkä ovat vastuut • Miten työn etenemisestä ja tuloksista raportoidaan

10. Turvallisuussuunnittelun vahvuudet • Syntyy kokonaiskuva paikallisen turvallisuuden tilanteesta ja turvallisuusongelmien kustannuksista • Hyvinvointikustannukset, taloudelliset kustannukset • Voidaan puuttua ongelmiin, jotka eivät ”kuulu kenellekään” • Toimintamalli vs. aina erikseen sovittava yhteistyö • varmistaa pysyvyyden vaikka ihmiset vaihtuvat • Ammattitaito ja osaaminen lisääntyvät, kyky tehdä yhteistyötä lisääntyy • Resurssien käyttö tehostuu

11. Turvallisuussuunnittelu prosessina Yhteistyötä johtavat poliisipäällikkö, pelastuslaitoksen edustaja ja kunnan johto, mukana järjestöt ja elinkeinoelämä Yhteistyön vastuut, osapuolet ja organisointi Nykytilan arviointi, toimintaympäristöanalyysi Paikallinen riskianalyysi Keskustelu ja vuorovaikutus paikallisten ihmisten kanssa Analyysin ja johtopäätösten arviointi Turvallisuussuunnitelman laadinta Kunnanvaltuuston käsittely ja vahvistaminen Suunnitelman toimeenpano Suunnitelman seuranta ja arviointi

12. Valtuusto hyväksyy turvallisuussuunnitelman ja seuraa sen toimeenpanoa • Poliittisen tason linjaukset • Mietittävä mikä tieto olennaista valtuustolle, mikä johtoryhmälle, mikä toimeenpanijoille

13. Turvallisuussuunnittelua on muuallakin… • UK: Crime and Disorder Act 1998 • Paikallinen turvallisuusyhteistyö lakisääteistä • Myös muissa EU maissa • Safe Community -verkosto • Erityisesti tapaturmien torjunta • Mahdollistaa kansainvälisen vertailun

14. Meillä Suomessa • Yhteistyötä jo pitkään • Ei vakiintuneita muotoja ja prosesseja • Vnp Turvallisuustalkoot 1999 • Vnp Sisäisen turvallisuuden ohjelma 2004 • Vnp Sisäisen turvallisuuden ohjelma 2008

15. Eri toimijoilla erilainen lähestymiskulma turvallisuuteen Turvallinen ja viihtyisä asuin- ja elinympäristö, turvallinen yhteiskunta Järjestöt Elinkeinoelämä Kunta Sosiaalitoimi Opetustoimi Terveystoimi Kaavoitus Ympäristönsuunnittelu Teiden ja katujen ylläpito Poliisitoimi Yleinen järjestys ja turvallisuus Rikosten ennalta ehkäisy Rikostutkinta Pelastustoimi Onnettomuuksien ennalta ehkäisy Pelastustoiminta onnettomuustilanteissa Väestönsuojelu

16. Elinkeinoelämä Järjestöt TURVALLISUUS HYVINVOINTI YHTEISÖLLISYYS Turvallinen ja viihtyisä asuin- ja elinympäristö, turvallinen yhteiskunta KILPAILUKYKY Poliisitoimi Kunta HYVINVOINTI TURVALLISUUS KILPAILUKYKY Pelastustoimi TURVALLISUUS

17. Turvallisuussuunnittelussa Löydettävä yhteiset tavoitteet jotka toteuttavat eri osapuolien tavoitteita.

18. Ei vain turvallisuuden edistämistä vaan myös… Miten turvallisuudella edistetään kaupungin tai laajemman alueen kehitystä

19. Ajankohtaisia haasteita

20. Tapaturmat • Tapaturmien määrä suuri • Koti- ja vapaa-ajan tapaturmissa kuolee keskimäärin 2 700 vuodessa • Esimerkki kustannuksista: • Kotona asuvan ikäihmisen joutuessa lonkkamurtuman takia pysyvään laitoshoitoon, ovat ensimmäisen vuoden kustannukset noin 41 900€, vuoden 2007 kustannustason mukaan

21. Väkivalta • Suomi on väkivaltainen maa • Väkivallan terveysvaikutukset • Elämän laatu ja hyvinvointi • Kustannukset yhteiskunnalle • Pitkän aikavälin vaikutukset - lapset • Mielenterveyspalvelujen merkitys

22. Suomalainen henkirikos Tehty Suomessa • Tyypillisin tekijä on alkoholin suurkuluttaja - työikäinen, mutta työtön keski-ikäinen mies • Tyypillisin uhri on tekijän tuttava • Yleisin tekoväline on teräse • Joku osapuoli on tekohetkellä humalassa neljässä tapauksessa viidestä • Kaikki osapuolet ovat humalassa kolmessa tapauksessa viidestä

23. Muuttuuko suomalainen väkivalta? †9 - Jokela, 7.11.2007 †11 - Kauhajoki, 23.9.2008 → Mitä seuraavaksi?

24. Lisääntyykö turvattomuuden tunne? • Turvattomuuden tunne rajoittaa elämää merkittävästi • Miten pelko (aiheellinen tai aiheeton) rajoittaa ikääntyneen ihmisen • Liikkumista • Sosiaalista elämää

25. Lasten ja nuorten turvattomuus • Turvattomuutta lisännyt kotien ja koulujen muuttuminen • Suurkoulut, luokattomuuden lisääntyminen, säästöt kouluterveydenhuollossa ja oppilashuollon palveluissa • Väliaikaisten ihmissuhteiden luoma turvattomuus • Koulukiusaaminen koetaan suurimmaksi arkiympäristön ongelmaksi • Jyrkkenevä jako menestyvien ja syrjäytyvien nuorten välillä • Lasten turvattomuus ja aikuisten päihteiden käyttö • Lisäävät väkivallan kasaantumisen riskiä • Mielenterveysongelmien lisääntyminen

26. Paikallinen turvallisuussuunnittelu: tästä eteenpäinKansallisesti

27. Valtioneuvoston periaatepäätös sisäisen turvallisuuden ohjelmasta 8.5.2008: Tavoitteena, ettäSuomi on Euroopan turvallisin maa vuonna 2015

28. Sisäisen turvallisuuden • Kansalliset kehittämislinjaukset sisäisen turvallisuuden ohjelmassa • Toimeenpano paikallisessa turvallisuussuunnittelussa

29. Turvallisuussuunnittelun tavoitteet • Vahvistettu sisäisen turvallisuuden ohjelmassa 8.5.2008

30. Käsittely valtuustoissa viimeistään vuoden 2010 aikana • Painopisteet • Väkivallan vähentäminen • Tapaturmien määrän vähentäminen • Alkoholihaittojen torjunta • Etnisten vähemmistöjen turvallisuusasiat

31. Asukkaiden mukaan ottaminen • Miksi tärkeää • Asukkailla tietoa, joka ei tule viranomaisten tietoon • Vastuullinen käytös ja ihmisten omat valinnat vaikuttavat merkittävästi sekä yksilön että yhteisön turvallisuuteen • Kansalaisvaikuttamisen lisääminen • Edellyttää tiedonvaihtokanavaa • Kyselyt: Helsinki, Oulu, Espoo jne

32. Yhdessä pohdittavaa • Miten erilaiset suunnitelmat kohtaavat paikallisella tasolla • Esim. Forssa: Hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelma • Tavoitteeksi turvallisuuden parantaminen ”ihan oikeasti” • Vähän byrokratiaa, paljon onnistunutta ja asukkaiden tarpeiden mukaista toimintaa

33. Päijät-Hämeessä…..

34. Päijät-Häme edelläkävijänä? • Alkoholihaittojen torjunta osana turvallisuussuunnittelua • Turvallisuutta lapsille • turvallisuuden lapsivaikutusten arviointi • Aktiivinen rooli kaupunkien turvallisuusstrategian valmistelussa • Väkivalta?