Kaikille työtä? Suosituksia osallistavan työllisyyspolitiikan kehittämiseksi

1. Kaikille työtä?Suosituksia osallistavan työllisyyspolitiikan kehittämiseksi Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry Juhlaseminaari 3.10.2013 Helka Raivio ja Nina Nykänen, Työelämäosallisuuden hyvät käytännöt Euroopassa -hanke/THL TOHKE – Työelämäosallisuuden hyvät käytännöt Euroopassa Yhteistyössä: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Helsingin kaupunki - Järvenpään kaupunki - Kotkan kaupunki - Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalveluiden kuntayhtymä Carea - Oulun kaupunki - Tampereen kaupunki - Vantaan kaupunki

2. Esityksen sisältö • Hankkeen tavoitteet ja asemointi • Työelämäosallisuus, osallisuus ja aktivointi? • Osallisuus syrjäytymisen vastaparina • Hankkeen toteutus, havaintoja opintomatkoilta • Osallistava suomalainen työllisyyspolitiikka: suuntaviivoja ja työvälineitä tavoitteiden saavuttamiseksi

3. Hankkeen tausta • Tavoitteena löytää uusia toimintatapoja ja tuottaa tietoa työllisyyspalveluiden kehittämiseksi sekä vaikeimmassa asemassa olevien ryhmien osallisuuden lisäämiseksi työmarkkinoilla • THL:n koordinoima, yhteistyössä Helsingin, Järvenpään, Kotkan, Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Carean, Oulun, Tampereen sekä Vantaan kaupungin kanssa • Rahoituksen myöntäjänä Uudenmaan ELY -keskus ja Työ- ja elinkeinoministeriö Kohderyhmät: • Välitön: Kunnat, kolmas sektori • Välilliset: haavoittuvassa työmarkkina-asemassa olevat; syrjäytymisvaarassa olevat nuoret, maahanmuuttajat sekä osatyökykyiset

4. Toimeksianto Tavoitteita kahdella tasolla: 1/ Hyvät käytännöt • Tunnistetaan, mallinnetaan ja levitetään hyviä eurooppalaisia käytäntöjä 2/ Suositukset työllisyyspolitiikan kehittämiseksi • Laaditaan vertaileva selvitys eri jäsenmaiden osallistavasta työllisyyspolitiikasta sekä luodaan suositukset suomalaisen osallistavan työllisyyspolitiikan kehittämiseksi • Kehitetään kunnallisia työllisyyspalveluita • Laajennetaan välillisten kohderyhmien osallisuutta työmarkkinoilla

5. TOHKE -hankkeen toimintakentän kuvaus • Suomalainen työelämä on muuttunut viimeisen 20 vuoden aikana, eivätkä vanhat työelämäsäännöt, toimintamallit sellaisenaan enää päde; kilpailu nykyisillä työmarkkinoilla on todella kovaa • Palkkatyö edelleen yksi merkittävimmistä yhteisölliseen toimintaan osallistumisen muodoista; työ- ja ammatti määrittelevät osaltaan ihmisen identiteettiä, asemaa ja paikkaa yhteiskunnassa • Samaan aikaan kun koko väestön koulutustaso nousee, vain täysin työkykyiset pääsevät ansiotyöhön • Kiivasta keskustelua siitä, kuinka huoltosuhteen tasapainottaminen edellyttää työurien pidentämistä; eläköitymisiä tulisi myöhentää ja opinnoista työelämään siirtymistä varhentaa • Vaikka Eurooppa 2020 -strategiaa noudattaen Suomessakin tavoitellaan täystyöllisyyttä, ei työmarkkinoiden ulkopuolisille ryhmille kuitenkaan tunnu löytyvän roolia täystyöllisyyttä tavoiteltaessa tai työuria pidennettäessä • (tavoitteena 72 prosentin työllisyysaste ja 5 prosentin työttömyys, Janne Metsämäki, TEM 14.2.2013)

6. Toimintakentän kuvaus jatkuu.. • Yli 450 000 ns. suorittavan työn työpaikkaa hävinnyt 1990-luvun alun jälkeen (Myrskylä) • Laaja rakennetyöttömyys käsittää jo noin 140 000 työtöntä työnhakijaa, joista valtaosalla työkykyä ja työhaluja jäljellä • Työkyvyttömyyseläkkeellä n. 260 000 henkeä, joista arviolta 35 000 haluaisi takaisin työelämään • Maahanmuuttajia n. 170 000, joista valtaosa haluaa työllistyä • Korkeakoulututkinnon suorittaneita vammaisia henkilöitä työmarkkinoiden ulkopuolella yli 1000 • Nuorisotyöttömyys runtelee koko Eurooppaa (NOR 10%, DNK + ICE 15%, FIN 20%, SWE 25%) • Suomessa arviosta riippuen n. 40 000 – 50 000 nuorta koulutuksen ja työelämän ulkopuolella • HS, elokuu 2012: varovaisenkin arvion mukaan reilut 100 000 henkeä ei-työsuhteisessa, palkattomassa työssä (työkokeilu, työelämävalmennus, työharjoittelu)

7. Käymistila? Vuoden 2013 alusta käynnissä olevia muutoksia: • TE -hallinnon organisaatiouudistus sekä uusi laki julkisista työvoima- ja yrityspalveluista; vaikutukset? • Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu 2012-2015; vastuun uusjako valtion ja kunnan kesken pitkäaikaistyöttömien tilanteesta • Nuorisotakuu alkaen 1.1.2013 (alle 25-vuotiaille sekä alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille taataan koulutus-, työkokeilu-, työpaja- tai työpaikka kolmen kuukauden sisällä työttömäksi ilmoittautumisesta) • TYP -konseptin lakisäätäistäminen sekä valtakunnallistaminen • Sosiaalihuoltolain uudistustyö Uudistuksista, niiden toteutuksesta ja vaikutuksista tihkuu vain vähän tietoa kansalaisten suuntaan

8. Mikä työelämäosallisuus? • Mitä osallisuudella tai työelämäosallisuudella tarkoitetaan ja keiden osallisuudesta osallisuuspolitiikoissa ollaan kiinnostuneita? • Käsitteinä em. kuuluvat 2000-luvun ns.”väljiin” käsitteisiin, joiden sisällöstä ei olla yksimielisiä (aikuissosiaalityö, sosiaalinen työllistäminen, sosiaalinen kuntoutus etc.) • Pyritäänkö osallisuuspolitiikalla lisäämään kansalaisosallisuutta, vai jotakin muuta? Mihin tähdätään? Osallisuuspuheen yhteys aktivoinnin painotukseen?

9. Aktiivinen osallisuus • Euroopan komission antamissa suosituksissa (Commission recommendation on the active inclusion of people excluded from the labor market, 2008) kuvataan kolme yhtä tärkeää linjaa aktiivisen osallisuuden lisäämisessä: • Riittävä toimeentulo (adequate income support) • Osallistavat työmarkkinat (inclusive labor markets) • Laadukkaiden palveluiden saatavuus (access to quality services) • Arviointitutkimuksen (Frazer & Marlier 2013, OECD Employment Outlook 2013) mukaan jäsenmaissa keskitytty kuitenkin asiakkaiden aktivointiin työmarkkinoille, laajempi näkemys yhteiskunnallisesta osallisuudesta puuttuu • Riittävän toimeentulon näkökulmasta komission suosituksista on pikemminkin etäännytty: ihmisten oikeuksia toimeentulotukeen ja työttömyysetuuksiin on kavennettu • Siirtymä ihmisten suojelusta markkinoilta kohti ”onttoa” (hollow) suojelua, jolloin ihmisten odotetaan ensisijaisesti auttavan itseään ja ansaitsevan oikeutensa tukiin (Papadoupoulos 2005)

10. Universaaleista oikeuksista riskiryhmäpuheeseen • Kansallisen sosiaali- ja terveyshuollon kehittämisohjelman I osaohjelma: Riskiryhmien mahdollisuutta osallisuuteen, hyvinvointiin ja terveyteen parannetaan • Riskiryhmäpuhunnassa piilee riski; riskiryhmät ovat joitakin muita kuin meitä, puhe on joidenkin toisten osasta ja asemasta, mikä jo sellaisenaan murentaa hyvinvointivaltion universalismin perustaa • Riskiryhmien määrittely vaihtelee eri jäsenmaissa ja yhteyksissä: nuoret, maahanmuuttajat, vammaiset ja osatyökykyiset henkilöt, yksinhuoltajaäidit jne. • Osa riskiryhmistä nähdään aktivointitoimenpiteiden kohteena: jako niihin joilla on oikeus työhön ja niihin, joilla on velvollisuus työhön

11. Osallisuus syrjäytymisen vastaparina • Syrjäytymisestä puhutaan prosessina, jossa yksilö, perhe tai yhteisö ajautuu yhteiskunnassa tavanomaisena pidetyn elämäntavan, resurssien hallinnan ja elintason ulkopuolelle • Hallitusohjelmassa työttömyys ja syrjäytyminen on nostettu esiin erityistoimia edellyttävinä yhteiskunnallisina ongelmina, näkökulmana koko työvoimareservin käyttöön saaminen mm. huoltosuhteen tasapainottamiseksi • Köyhyyden ja syrjäytymisen vähentäminen osallisuutta ja työllisyyttä lisäämällä on hallituksen painopistealue osana EU:n köyhyysvuonna 2010 asetettua tavoitetta nostaa 20 000 000 eurooppalaista köyhyysrajan yläpuolelle • Suomen kohdalla tavoite tarkoittaa 150 000 pienituloisen aseman parantamista • EU:n tilastojen mukaan Suomikin kuitenkin etääntyy asetetusta tavoitteesta http://ec.europa.eu/social/main.jsp?catId=738&langId=en&pubId=7315)

12. Osallisuus syrjäytymisen vastaparina • Osallisuus tulee hahmottaa syrjäytymisen tapaan prosessina; se ei ole pysyvä ominaisuutemme tai staattinen tila > osallisuuden aste vaihtelee mm. elämäntilanteemme ja elämänvaiheemme mukaan • Osallisuutta rakennetaan hyvinvointipolitiikoissa ja palvelujärjestelmissä Raivio, H. & Karjalainen, J. 2012. www.thl.fi/oset Raivio, H & Karjalainen, J. 2013: Osallisuus ei ole keino tai väline, palvelut ovat. Teoksessa Osallisuus – oikeutta vai pakkoa. Era, T. (toim.) Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja. http://publications.theseus.fi/handle/10024/64153

13. Osallisuus hyvinvointipolitiikoissa ja palvelujärjestelmässä • Osallisuuden ymmärtäminen syrjäytymisen ”peiliprosessina” tarkoittaa painopisteen siirtämistä yhteiskunnallisia ja sosiaalisia ongelmia yksilöllistävästä ja syyllistävästä syrjäytymispuhunnasta osallisuuden hahmottamiseen toimintana sekä sen lisäämiseen yhteiskunnallisena tehtävänä • Osallisuutta prosessina tarkasteltaessa huomiota kiinnitetään järjestelmätason toimintaan, toimiin ja toimintatapaan > kehittämistyön kohteena on lainsäädännön ja politiikkaohjelmien implementointitaso (palvelujärjestelmä) ja sen vaikutukset yksilötason toimintaan ja käyttäytymiseen • Riskiryhmäpuhunnalla on potentiaalia tunnistaa alati uusia riskiryhmiä, joten palveluita tulee kehittää MEITÄ varten, suunnittelemme ja kehitämme järjestelmää ITSELLEMME • Perusprinsiippinä tulee olla eräänlainen ”kuka tahansisuus”; terveys- ja työkyky voivat mennä itse kultakin, työttömyyttä, päihde- tai mielenterveysongelmia sekä äkillisiä elämänkriisejä on jokaisen lähielinpiirissä

14. Osallisuuden rakentuminen hyvinvointipolitiikoissa ja -palveluissa

15. Osallisuus hyvinvointipolitiikoissa ja palvelujärjestelmässä • Resursointi ei ole ollut riittävää vastaamaan ns. heikossa tai haavoittuvassa asemassa olevien palvelu- ja työllistämistarpeisiin • Palvelujärjestelmät tulosvastuullisina toimijoina virittyvät ns. helpoimmin työllistettäviin asiakkaisiin, jolloin heikoimmassa asemassa olevien ryhmien palvelut pirstaloituvat ja eriytyvät • Aktivointi ja sosiaaliturvan vastikkeellistaminen ovat luoneet palveluiden ulkopuolelle jääviä tai jätettäviä ryhmiä > asiakasvalikointi on luonut kategorisointia ja tuottanut väliinputoajia • Piirteet tunnistettavissa muuallakin Euroopassa • Seurauksena tuloerojen, eriarvoisuuden ja suhteellisen köyhyyden lisääntyminen, epätasa-arvoiset palvelut, huoli palveluiden riittävyydestä, saatavuudesta sekä laadusta • Ilmiöinä kyse on syrjäytymisestä sekä syrjäyttämisestä

16. TOHKE:n vaiheita ”pähkinänkuoressa” • Hanke käynnistyi 1.8.2011 • Marraskuussa 2011 opintomatka Hollantiin; tuliaisina nuorten työllistämisprojekti Amsterdamia kiertävien puolustuslinnoitusten kunnostustöissä • Maaliskuussa 2012 opintomatka Ruotsiin, suppeampana myös Norjaan. Ruotsin tuliaisina Västeråsin kaupungin nuorten palvelut, Arenan. Norjan tuliaisina NAV -reformi, yhdistetyt työn- ja hyvinvoinnin palvelut • Toukokuussa 2012 Helsingin alueseminaari ”Pajalla kasvaa – työ innostaa!” • Kesäkuussa 2012 opintomatka Tanskaan. Tuliaisina yhteiskunnallisen yrittäjyyden tietokeskus, Center for Social Economy • Elokuu 2012 Oulun alueseminaari ”Kohtaako työ tekijäänsä?” • Marraskuu 2012 opintomatka Saksaan. Tuliaisina vammaisten ja vajaakuntoisten työelämäosallisuuden vahvistaminen lainsäädännön keinoin sekä CAP -Markt konkreettisena käytäntönä • Joulukuu 2012 Tampereen alueseminaari ”Työtä yhdessä”

17. TOHKE:n vaiheita ”pähkinänkuoressa” • Helmikuu 2013 Vantaan alueseminaari ”Kokemus ja osaaminen käyttöön! – Viiskymppiset työllisyyspalveluissa” • Huhtikuu 2013 Helsinki, hankkeen väliseminaari ”Sosiaalihuoltolaki muuttuu – lisääntyykö osallisuus?” • Toukokuu 2013 Kuusankosken alueseminaari ”Kohti uudenlaista työelämää – yhteinen tavoite?” • Kesäkuu 2013 opintomatka Irlantiin. Hyvänä käytäntönä kuvataan Ballymunin Job Centerin alueellinen toimintatapa Lisätietoja hankkeen työskentelystä, opintomatkoista ja seminaareista: www.thl.fi/tohke

18. Havaintoja opintomatkoilta • Yleisempänä trendinä paikallistason, kuntien vastuuttaminen vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien työllistymispalveluiden järjestämisestä. (Suomessa kuntakokeilu) • Vastuun siirto tuottanut palveluiden uudelleenjärjestämistä, ns. one stop shop –mallilla, yhden luukun mallilla • Tuettu vastikkeellistaminen > näkökulman avautuminen vastikkeellistamiseen välittämisenä ja mahdollistamisena, joka velvoittaa ja vastuuttaa myös työntekijöitä! • Tavoitteena asiakaslähtöisyys; intensiivistä, kohtaavaa asiakastyötä, seurantaa ja vaikuttavuuden arviointia – etuuskäsittely on suomalainen hirviö! • Aidot, taatut siirtymät toimenpiteiltä, jolloin itse eteneminen toimii porkkanana

19. Havaintoja opintomatkoilta • Osaamis- ja oppimistodistusten hyödyntäminen (myös toimenpiteiden opinnollistaminen esim. kuntouttava työtoiminta) auttavat siirtymissä ja motivoivat etenemään • Kun karttuva osaaminen dokumentoidaan, palveluiden laatu paranee ja niistä muodostuu suunnitelmallinen ja mielekäs kokonaisuus • Ihminen on tekevä ja toimiva, paikka yhteisössä ansaitaan olemalla tarpeellinen, yhteisöelämä on vastavuoroista • Työllä ei pelkästään taloudellinen merkitys, huomioitava työn hyvinvointia ylläpitävä ja kuntouttava luonne • Työnteon laajempi merkitys niin yksilölle kuin yhteiskunnalle; säästöt esim. korjaavissa palveluissa • Oikeita töitä aidossa työympäristössä

20. Havaintoja opintomatkoilta • Tanskassa yhteisötalouden ja yhteiskunnallisen yrittäjyyden buumi; poliitikot innostuneita, kuluttajat valistuneita, ilmapiiri hedelmällinen • Suomessa yhteiskunnalliset yrittäjät tekevät pesäeroa sosiaalisiin yrittäjiin > sosiaalisissa yrityksissä kuitenkin iso potentiaali esim. osatyökykyisten ja pitkäaikaistyöttömien henkilöiden työllistäjinä • Saksassa lainsäädäntö ohjaa vammaisten ja vajaakuntoisten työllistämistä kiintiöillä • Ilmapiiri on muuttumassa Suomessakin: Sosiaalisesti vastuullinen tuote/palvelu myy tulevaisuudessa paremmin, eettinen kulutus kasvaa > Kierrätys? Reilu Kauppa? Luomutuotteet?

21. Suositusten suuntaviivoja Tarvitsemme sosiaalisesti vastuulliset, terveet työmarkkinat! • Sosiaalisesti vastuullinen työelämä perustuu jokaisen oikeuteen työhön (YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeusjulistus, 23 artikla) • Edellyttää työmarkkinoiden kuntouttamista siten, että kaikkien työvoima tulee tunnustetuksi; tunnistaa olemassa olevan osaamisen ja kyvyt ja on avoin erilaisuudelle, monimuotoisuudelle • Edellyttää asennemuutosta, laadukkaita ja vaikuttavia työllistämispalveluita sekä lainsäädännöllä vaikuttamista • Työllistää reilusti, osallistaa, kuntouttaa, kouluttaa • Ei kannusta ja aktivoi vain työtähakevaa/työtätekevää yksilöä, velvoittaa myös työnantajia • Ei hyväksy työllä keinottelua, ilmaistyövoiman hyväksikäyttö kuriin: esim. työharjoittelujaksoihin Tukholman Jobbtorgin 3+3/6 kuukautta malli?

22. Suositusten suuntaviivoja: laadukkaat, asiakasta kohtaavat palvelut Palvelut tulee järjestää ns. yhden luukun –periaatteella! • Palvelujen yhdenmukaistaminen, asiakkaiden yhdenvertaistuminen • Palvelujen määrittyminen asiakkaan tarpeista käsin, riippumatta taustaorganisaatiosta – edellyttää lähtökohtaisesti kasvokkaista, tunnustavaa kohtaamista • Ammattilaisten ja viranomaisten osaamisen, koulutuspohjan ja taustojen asettuminen kokonaisuudeksi • Sopiminen prosessivastuusta asiakkaan etenemiseksi • Vaikeimpien tilanteiden ratkojina parhaimmat, motivoituneimmat työntekijät!

23. Suositusten suuntaviivoja: laadukkaat, asiakasta kohtaavat palvelut Palvelut asiakkaan kannalta mielekkäiksi ja merkityksellisiksi! • Asiakaspalvelutyöstä on kyse; asiakaslähtöistä, ei organisaatio- tai palveluvalikkolähtöistä • Asiakkaan ei tarvitse tuntea organisatorisia himmeleitä eikä ymmärtää ammattijargonia, palvelua tulee saada ymmärrettävästi • Palvelulupaus: toiminta A johtaa B:hen (siirtymät ja eteneminen – ei toistoja, ei juuttumista, ei katkoksia) • Palvelujen monipuolisuus; laaja ja räätälöitävissä oleva palvelutarjotin • Työelämäosallisuus tarkoittaa palkkatyötä! • Työelämäosallisuutta tukeva toiminta tarkoittaa siten palveluita, jotka aidosti vievät lähemmäs työmarkkinoita • Uudessa sosiaalihuoltolaissa työllistymistä tukevaa ja työkykyä tukevaa toimintaa ei siksi tule sekoittaa toimintakykyä ylläpitävään tai parantavaan toimintaan

24. Työvälineitä tavoitteiden saavuttamiseksi • Työtulojen ja sosiaaliturvan joustava yhdistäminen • Sosiaalisten kriteerien laaja ja rohkea käyttö julkisissa hankinnoissa (sosiaalisten kriteerien soveltamisesta lisätietoa esim.ESPINNO –hankkeesta: http://www.espinno.fi/) • Työpaikkojen luominen mm. sosiaalisten yritysten toimintamahdollisuuksia laajentamalla • Siirtymien lisääminen välityömarkkinoilta vahvistamalla työnantajayhteistyötä • Koulutuksen monimuotoisuus; opinnollistaminen, olemassaolevan osaamisen tunnustaminen ja parempi dokumentointi, moduuleittain eteneminen • Työnantajille asettuvat kannustimet/sanktiot palkata osatyökykyisiä ja haavoittuvassa asemassa olevia, esimerkkinä Saksan kiintiöt vammaisille työntekijöille • Rohkeus ja luovuus, yhteisvastuun palauttaminen • Mitä muuta?

25. KIITOS MIELENKIINNOSTANNE!

26. Lähteitä • Allardt, E. 1976. Att ha, att älska, att vara. • Commission Recommendation on the active inclusion of people excluded from the labor market. 2008. • Frazer, H. & Marlier, E. 2013. Assesment of the implementation of the European Commission Recommendation on active inclusion: A study of national policies. Synthesis report. Luxembourg: Publications Office of the European Union. • Julkunen, R. 2013. Aktivointipolitiikka hyvinvointivaltion paradigman muutoksena. Teoksessa Kaikki työuralle! Työttömien aktivointipolitiikkaa Suomessa. Karjalainen & Keskitalo (eds.) Tampere: Juvenes Print. • Julkunen, R. 2001. Suunnanmuutos. • Kantola, A. 2003. • Karjalainen, V. & Keskitalo, E. 2013. (eds.) Tampere: Juvenes Print. Kaikki työuralle! Työttömien aktivointipolitiikkaa Suomessa. Tampere: Juvenes Print. • OECD. 2013. OECD Employment Outlook 2013. OECD Publishing. http://dx.doi.org/10.1787/empl_outlook-2013-en • Papadoupoulos, T. 2005. The Recommodification of European Labour: Theoretical and Empirical Explorations. The European Research Insitute. Working Paper Series. • Raivio, H. & Karjalainen, J. 2012. www.thl.fi/oset • Raivio, Karjalainen, 2013: Osallisuus ei ole keino tai väline, palvelut ovat. Teoksessa Osallisuus – oikeutta vaii pakkoa, Era (toim.) Jyväskylän ammattikorkeakoulu http://publications.theseus.fi/handle/10024/64153 • United Nations declaration of human rights. • van Berkel, R. & Hornemann Möller, I. 2002. The concept of activation. In Active Social Policies in the EU. Inclusion through Participation? Van Berkel, R & Hornemann Möller, I. (eds.) Bristol: The Policy Press.

27. Lisätietoja hankkeesta: www.thl.fi/tohke Projektipäällikkö Helka Raivio: helka.raivio@thl.fi Puh. 029 524 7183 Projektisuunnittelija Nina Nykänen: Nina.nykanen@thl.fi Puh. 029 524 6657