Mitä tekoja tarvitaan luovuuden ja innovoinnin edistämiseksi?

1. Mitä tekoja tarvitaan luovuuden ja innovoinnin edistämiseksi? 23.6.2009 Anu Valtari

2. Tulostiivistyksen sisältö • Verkkohaastattelun tavoitteet ja toteutus • Osallistujat • Päätulokset lyhyesti • Lämmittelyä • Mitä tekoja tarvitaan luovuuden ja innovoinnin edistämiseksi? • Määrä ja tärkeys • Määrä, tärkeys ja erimielisyys • Teemaluokkien esittely • Teemaluokkien tärkeyden taustamuuttujakohtaista vertailua

3. Verkkohaastattelun tavoitteet ja toteutus Verkkohaastattelun tavoitteena oli kerätä konkreettisia tekoja luovuuden ja innovoinnin tukemiseksi. Haastattelu oli auki 27.5.−10.6.09 välisen ajan. Lämmittelyä Ideointia Arviointia Konkretisointia

4. Haastattelun alkuosassa osallistujia kannustettiin kertomaan omin sanon, mitä tekoja luovuuden ja innovoinnin tukeminen heidän mielestään vaatii. Heille esitettiin ideoinnin tueksi myös erilaisia ajatusvirikkeitä. Osallistujat pääsivät myös arvioimaan toistensa antamien näkemysten tärkeyttä ja miettimään, mitä olisivat itse valmiita tekemään asioiden edistymiseksi omassa ympäristössään. Analyysivaiheessa esitetyt ajatukset luokiteltiin tekstilouhintaohjelmistolla 12 teemaluokkaan niiden sisältämien sanojen avulla. Sama ajatus kuuluu kaikkiin niihin luokkiin, joita koskevia asioita se sisältää. Teemaluokat esitellään dioissa 11-33. Diassa 8 on kuvattu pylväsdiagrammilla kaikkien teemaluokkien määrä ja tärkeys. Diassa 10 esitetään yhdellä ”pallo-kuvalla” kaikkien teemaluokkien määrä, tärkeys ja hajonta. Kuvassa pallon halkaisijan koko esittää teemaan tulleiden ehdotusten määrää, pallon sijainti vastaavasti tärkeysarvioita ja sitä, miten samaa mieltä yhden ehdotuksen tärkeydestä ollaan oltu.

5. Verkkohaastattelussa 510 osallistujaa 510 osallistujaa tuotti yhteensä 1506 näkemystä luovuuden ja innovoinnin tukemisesta. Tyypillinen osallistuja on nainen, joka työskentelee asiantuntijana julkishallinnossa, oppilaitoksessa tai koulussa. Ikäryhmät 21:stä 60 vuoteen ovat tasaisesti edustettuina.

6. Päätulokset lyhyesti Luovuuden ja innovoinnin tukemisessa osallistujia puhututtaa selkeästi eniten rakenteiden luomiseen sekä kasvatukseen ja koulutukseen liittyvät asiat kuin myös yhteistyöllä avautuvat uudet näkökulmat. Tärkeimmiksi asioiksi luovuuden ja innovoinnin tukemisessa arvioidaan luovuusympäristön toimijoihin liittyvät seikat eli kannustus ja rohkaisu sekä avoimuus ja suvaitsevaisuus. Myös uusien toimintatapojen pohtimisella ja niiden aikaansaamisella on osallistujien mielestä tärkeä rooli. Tiedon jakaminen ja hyödyntäminen, kansainvälistyminen sekä ekologisuuteen ja kuluttamiseen liittyvät asiat ovat luovuus ja innovointi –toiminnan mahdollisia valttikortteja tulevaisuudessa. Johtamisesta ja käsitteiden täsmentämisestä osallistujat puhuvat erittäin vähän, mutta kokevat ne kohtuullisen tärkeiksi.

7. Lämmittelyä Osallistujat toimivat innovatiivisimmin arkisten ongelmien ratkaisemisessa ja työtehtävissä. Toimintatapojen edistäminen kouluissa ja oppilaitoksissa tukee teemavuoden painopisteistä parhaiten suomalaista luovuutta ja innovointia.

8. Mitä tekoja tarvitaan luovuuden ja innovoinnin edistämiseksi?Määrä ja tärkeys

9. Tärkeys ja erimielisyys Korkea merkittävyys Vahvat signaalit, yhteinen näkemys Tulisi ehdottomasti ottaa huomioon suunnittelussa. Potentiaaliset asiat Voidaanko näistä löytää uusia lähestymistapoja? Suuri hajonta Vähiten tärkeät asiat Osallistujat yhtä mieltä asioiden vähäisestä tärkeydestä. Heikot signaalit Uusia ideoita ja visionäärisiä ajatuksia. Kuinka otetaan huomioon suunnittelussa? Tärkeys Hajonta Pallojen koko kuvaa aihealuetta käsittelevien näkemysten määrää (% kaikista näkemyksistä), pystyakseli aiheiden koettua tärkeyttä ja vaaka-akseli erimielisyyttä aiheiden tärkeydestä. 9

10. Mitä tekoja tarvitaan luovuuden ja innovoinnin edistämiseksi? Määrä, tärkeys ja erimielisyys Avoimuus ja suvaitsevaisuus Uudet tavat toimia Yhteistyöllä uusia näkökulmia Kannustus ja rohkaisu Rakenteiden luominen Kasvatus ja koulutus Käsitteiden täsmentäminen Johtaminen Kulttuuri innoittajana Tiedon jakaminen Kansainvälisyys Ekologisuus ja kuluttaminen

11. Rakenteiden luominen ja kehittäminen Luovuus ja innovointi tarvitsevat aikaa, oikeaa paikkaa ja resursseja kukoistaakseen. Järjestelmistä ja prosesseista on saatava byrokratia minimiin ja toiminta vietävä uusiin ympäristöihin. Luovuuteen ja innovointiin ei voi pakottaa, mutta niille voidaan luoda kannustavat rakenteet. Lisää aikaa ja vapautta! ”Täysin uudenlaiset ympäristöt. LivingLab ja OpenSpace tyyliset ympäristöt, jossa kansalaisyhteiskunnan eri jäsenet voivat tavata ja ideoida yhdessä.” ”Oppilaitoksiin enemmän luovaa aikaa oppilaille. Kyse on siis ohjatusta vapaasta, eli ei mistään luppoajasta, vaan oman luovuuden aktivointiin käytetystä "vapaasta" ajasta.” ”Suomeen luovien kerho eri oppilaitosten opiskelijoista. Luovien kerho kokoontuisi säännöllisesti keskellä Suomea, esim. Jyväskylässä (= Suomen Ateena).”

12. Rakenteiden luominen ja kehittäminen Mitä olisin itse valmis tekemään? • ”Luoda poikkitoimialaisia verkostoja ja järjestää niille tapaamisia, epävirallisiakin, joissa luovuus yleensä kukkii.” • ”Voisin tauottaa työpäivääni siten, että en tekisi kokoajan töitä vaan pitäisin todellakin kunnon tauon. Lisäksi voisin huolehtia siitä, että myös alaiseni pitäisivät välillä taukoja vaikkapa taukoliikunnan merkeissä.” • ”Suunnittelemaan työtä niin, että tehokkuus säilyy mutta myös luovuus kukoistaa. Rytmittämään päiviä niin, että aikaa jää pulinapalavereille, tapaamisille ja lehtien selaamiselle. Hyväksymään sen, että laatu on määrää tärkeämpi asia.” • ”Omassa työssäni voin järjestää vaikka harjoitustyön, jossa ratkaistaan "oikeaa ongelmaa" ja jonka onnistuneesta ratkaisusta palkitaan.” • ”Täytyy järjestää pitkäkestoista rahoitusta, jotta eri tahot voivat järjestää kohtaamisia. Ne eivät synny itsestään.”

13. Kasvatus ja koulutus Luovuuteen ja innovatiivisuuteen kasvaminen alkaa jo lapsena. Kotien, päiväkotien ja koulujen arkeenon saatava mukaan luovia toimintatapoja. Opetussuunnitelmat ja koulutusjärjestelmät vaativat radikaaleja muutoksia, muuten sinne ei luovuus mahdu. ”Koulutusjärjestelmän totaalinen muutos. Koulut eivät innosta luovuuteen. Opetustyyli on antiikkinen ja oppilaiden tehtävä on vain istua ja omaksua. Tarvitaan radikaali muutos, joka pakottaa jokaisen oppilaan olemaan luova.” ”Ulos luokkahuoneesta. Opetuksessa voisi enemmän hyödyntää arkisia ja erikoisempiakin paikkoja koulun ulkopuolelta. Ala-asteen matematiikan tunti kaupassa, jokaisella 5, 50€ rahaa, mitä saat ostettua (väh. kaksi eri tuotetta) tai biologian tunnilla tutustutaan lähimetsän kasveihin.” ”Päiväkodeista asti. Ei valmiita pääsiäispupun malleja, joita lapset kopioivat. Rohkaistaan omiin ideoihin ja annetaan niistä myönteistä palautetta.”

14. Kasvatus ja koulutusMitä olisin itse valmis tekemään? • ”Avoimeen ja luovuutta tukevaan ilmapiiriin opitaan jo koulussa - tai sitten opitaan kilpailemaan toisia vastaan. Numerotodistukset pois kaikilta kouluasteilta. Pääsykokeet ja soveltuvuustestit sitten ratkaisevat kilpailun esim. opiskelu- tai työpaikoista.” • ”Olen parhaani mukaan opettanut luovuutta lapsilleni - satujen, keskustelujen, piirtämisen, laulamisen ja tanssin avulla. Ja etenkin rohkaisemalla heitä ajattelemaan itse, tarkkailemaan maailmaa ja näkemään sen kauneutta, jota pitää varjella.” • ”Ajattelumaailman muuttaminen pienestä pitäen, ei aina tarvitse "voittaa" tai olla paras. Periaatteen "virheistä oppii parhaiten" tuominen peruskoulutukseen.” • ”Ideoiva liikkuminen luonnossa lasten ja oppilaiden kanssa.” • ”Huolehdin sukuni lapsista ja nuorista olemalla heille peilinä ja sylinä.”

15. Yhteistyöllä uusia näkökulmia Maailma avartuu yhdessä toimimalla ja verkostoitumalla. Mitä erilaisempia toimijoita sitä moninaisempia näkemyksiä ja ideoita. Monitieteisyys, monialaisuus ja poikkiammatillisuus vapauttavat resursseja ja ohjaavat ihmisiä luovaan ja innovatiiviseen toimintaan. ”Yhdessä tekemistä. Vaikka voisi ehkä ajatella, että ihmisen innovatiivisuus on ainakin jossakin määrin yksilölähtöistä, niin yhdessä toimiminen antaa todennäköisesti enemmän mahdollisuuksia sekä uskallukselle että innovatiivisuustaitojen kehittymiselle/kehittämiselle.” ”Hallinnonrajojen ylittäminen. Sekä valtakunnallisesti että paikallisesti eri hallinnonalojen ylittäviä teemoja ja kokonaisuuksia on vaikka kuinka paljon. Hukataan valtavasti energiaa ja muutenkin niukkoja resursseja, kun samankaltaisia aloitteita "pannaan toimeen" vain hitusen toisistaan eroavilla näkökulmilla eikä kokonaisuutta koordinoida. Lisäksi eri toimijoiden yhteistyössä syntyy selvästi innovatiivisempia käytänteitä, joilla on mahdollista levitä laajempaan käyttöön, kun jo lähtökohtana on laajapohjainen näkökulma ja rahoituskin on mietitty jo alusta alkaen yhtenäiseksi.”

16. Yhteistyöllä uusia näkökulmiaMitä olisin itse valmis tekemään? • ”Porukalla istumaan ja miettimään jotain asiaa, tiimien perustaminen, työkaverilta kysyminen. Ei pitäisi olla häpeä, jos tuntuu siltä että kaipaa toisen mielipidettä tai ei halua tehdä päätöksiä vain oman mielipiteensä perusteella, se toisen näkemys voi olla hyvinkin merkityksellinen ja tarpeellinen.” • ”Teen ihmisten kanssa yhteistyötä ja jaan avoimesti omaa sosiaalista pääomaani silläkin uhalla, että työnantaja haluaa keskittyä ydintehtäviin ja oman organisaation hyödyn kasvattamiseen.” • ”Kaikki ovat samanarvoisia, harjoittelijat yms otetaan taukojutteluihin ja yhteistoimintaan mukaan.” • ”Hallintokuntien välinen yhteistyö. Nyt rahat eri koreissa. Ei ole tehokasta. Joitakin asioita voisi siirtää kunnilta takaisin valtiolle.” • ”Yhteistyön korostaminen heti opiskelijamaailmasta lähtien. Toimivat poikkitieteelliset projektit yms varmistaisivat out-of-the-box tyylisen ajattelumallin myös myöhemmin työelämässä.”

17. Kannustus ja rohkaisu Luovuuden rakenteissa täytyy olla myös luovuuteen ja innovatiivisuuteen kannustava ja luovia tekoja arvostava ilmapiiri. Luovuus vaatii rohkeutta irrottautua tutusta ja turvallisesta – porkkanoista puhumattakaan. ”Uskallusta poiketa tavanomaisesta. Ihmisellä on tarve olla sekä samanlainen että erilainen kuin muut. Erilaisena oleminen vaatii rohkeutta. Ihmisen toimintaympäristö voi tarjota mahdollisuuksia uskallukseen tai sitten ei.” ”Luottamusta. Kovassa kurissa ei kukaan uskalla luoda. Autoritäärisyys ruokkii "oikein" tekemistä. Uutta saadaan kokeilemalla ja jopa virheellisellä toiminnalla.” ”--- Kannustusta ja innostamista omaan ajatteluun, asioiden yhdistelyyn, asioiden tekemiseen toisin. Mahdollistaminen: riittävästi aikaa syventymiseen, asiantuntijuuden kehittämiseen. Päällimmäinen kysymys: Miten saada ihmiset aidosti innostumaan, heittäytymään ja totuttamaan itseään, suorittamisen sijaan. Kumpaa arvostetaan tänä päivänä.”

18. Kannustus ja rohkaisuMitä olisin itse valmis tekemään? • ”Pyrkiä kehittämään muiden luovuutta innostamalla heitä esim. uusiin, luoviin harrastuksiin. Pienten luovuuden kipinöiden kannustaminen. Kirjoitan graduani innovaatioiden negatiivisista ja ennakoimattomista seurauksista.” • ”Jokaisen panos on tarpeen ja tärkeä. Vältän ihmisten lokerointia ja kannustan ilmaisemaan oman mielipiteensä.” • ”Kehumalla kaveria hyvästä mokasta! Yrittää itse tajuta, että täydellisestä suorituksesta oppii vähemmän kuin sellaisesta, jossa jäi jotain parannettavaa.” • ”Osoittamaan arvostusta eri tavoin: esimerkiksi kiitoksin ja palkkioin. Ja tuomalla uudet hienot asiat riittävällä painolla esiin.” • ”Olen kannustanut omia työntekijöitäni pitämään luvallisia "flow-päiviä". Osa on siinä onnistunutkin. Palaute on ollut hyvää. Itse saan parhaat ajatukset esim. puutarhassa, suihkussa, lentokentällä, ehdottomasti tilassa, jossa en näennäisesti tee mitään.”

19. Avoimuus ja suvaitsevaisuus Asenne ratkaisee. Avoin mieli uudelle ja salliva suhtautuminen avaa tietä luovuudelle ja innovoinnille. Hyväksytään ennakkoluulottomasti eri tavalla toimivat yksilöt. ”Vapaus tulla hyväksytyksi erilaisena toimijana. Erilaisuus hyväksytään luontevasti yksilö-, tiimi- ja organisaatiotasolla ja siihen kannustetaan, eikä pyritä normittamaan ns. yhteistä hyvää.” ”Salliva ja ennakkoluuloton ympäristö. Rutiinien kyseenalaistaminen ja rikkominen. Sellaisiin paikkoihin ja tilanteisiin meno joihin ei kuvittelekaan menevänsä saa ihmeesti aivot aktiiviseksi ja mielen valppaaksi.” ”Asenne. Rahallakaan ei voi ostaa oikeaa asennetta= Ihmisten välistä kunnioitusta, toisten ihmisten osaamisen ja ajattelun arvostusta, erilaisten näkökulmien tarkastelua, viitseliäisyyttä mm. opettamisessa.”

20. Avoimuus ja suvaitsevaisuusMitä olisin itse valmis tekemään? • ”Opetellaan arvostamaan erilaista luovuutta, ja luovutaan näistä kliseistäkin. Osoittavat vain, että luovuuskäsityksemme poikkeavat toisistaan.” • ”--- Ideoiden ja suunnitelmien suora tai epäsuora tyrmääminen tuhoaa kertaheitolla luovuuden! Oma suhtautuminen ja muidenkin neuvominen tässä suhteessa ovat konkreettista luovuuden edistämistä.” • ”En tuomitse, en arvostele, näen asian hyvät ja potentiaaliset puolet, hyväksyn keskeneräisyyden ja irrottelun ilman tiukkoja tavoitteita.” • ”Antaisin päivän viikossa ilman puhelinta! Hyväksyisin edes kokeeksi ihan erilailla tehdyn homman, ellei se nyt suoranaisesti väärin ole. Antaisin alaisille enemmän vapauksia hoidella asioita, myös työajan suhteen. Kaikkea ei pitäisi tehdä vain tietokoneella ja sen avulla. Omien aivojen, käsien ja muiden aistienkin pitäisi saada oikeasti luovaa työtä.” • ”Sietämään erilaisuutta, ponnistelemaan onnistuvan vuorovaikutuksen eteen.”

21. Kulttuuri innoittajana Taide ja musiikki inspiroivat luovaan ja innovatiiviseen toimintaan. Kulttuuria lisää kouluihin, työpaikoille, harrastuksiin − kaikkien saataville. ”Taiteiden tukeminen. Erilaisten taiteenalojen tukeminen ja tunnustaminen. Taiteiden tuominen "kansan" pariin ja helposti kenen tahansa lähestyttäväksi.” ”Taide- ja taitoaineiden lisääminen kouluissa. Jokaisella lapsella ja nuorella tulisi olla oikeus oppia taito ja taideaineita siten että ne kehittävät lapsen persoonallisuutta laajasti. Jokaisen lapsen tulisi oppia eri taidemenetelmiä ja ainakin yhden instrumentin käytön kouluaikana, siten että myöhemmässä iässä nämä taidot olisivat myös voimavarana. ---” ”Luovuutta taiteesta. Vapaa taide on luovan ajattelun perusta. Kun saa ajatella, kirjoittaa, piirtää ja ilmaista itseä vapaasti, syntyy luovia malleja. Taide on keino, jota voitaisiin hyödyntää laajemmin myös työyhteisöissä.”

22. Kulttuuri innoittajanaMitä olisin itse valmis tekemään? • ”Toimin yhteistyössä taidelaitosten kanssa ja tuen niitä. Kannustan työntekijöitä ja opiskelijoita taiteen harrastamiseen. Koulu kustantaa teatteria jne.” • ”Kenties voisin itsekin käydä useammin vaikkapa taidenäyttelyissä ja näin osoittaa arvostukseni ja ainahan siitä saa itsekin jotain.” • ”Olen maksanut oman poikani kiinan kielen ja kulttuurin opintoja ja antanut hänelle mahdollisuuden opiskella ulkomailla myös lukiossa.:-)” • ”Harrastan kulttuuria monipuolisesti ja suosittelen sitä myös muille tutuille ja sukulaisille. Teen ja esitän kulttuuria myös itse. Kulttuuri ei ole vain sitä, että jotkut taitavat tuottavat jotain hienoa yleisölle, joka ihmeissään. Joka päiväisessä työssä näen pieniä kulttuuritekoja, tavallisten ihmisten kätten työtä, jota pyrin nostamaan esiin, jalustalle hianon kylddyyrin rinnalle.” • ”Kunnallispolitiikassa kantaa kulttuurin puolesta ottamassa. Omassa työssä lastentarhanopettajana kulttuurin välittäjänä.”

23. Uudet tavat toimia Uusien toimintamallien ja -tapojen aktiivinen pohtiminen johtaa luoviin ja innovatiivisiin ratkaisuihin − ja päinvastoin. Haasteet ja ongelmatilanteet saavat aikaan vaihtoehtoisten tapojen punnitsemista. ”Toiminta- ja työtapojen ennakkoluuloton uudistaminen. Luodaan ennakkoluulottomasti olosuhteita ja tilaa toiminnalle, jolla on "laajoissa raameissa" mahdollisimman vähän rajoitteita. Esim. edistääkö virkamiehen ns. 8-16-työaika virastossa -malli luovuutta ja uudistumista työelämässä; Ovatko työaikaseurantajärjestelmät ylipäätään tämän päivän/ajan tasalla? Ne eivät ainakaan pysty kuvaamaan työhön käytettävää aikaa.” ”Konkretiaa. Luovuuden on johdettava johonkin uuteen, konkretisoiduttava uutena toimintatapana, tuotteena, protona tms...” ”Tilaisuus luovuudelle. Minusta taantuma ja muut vastaat ilmiöt ovat tilaisuus luovuuden uudenlaiselle ilmenemiselle. Ei taantumaan pidä taantua, vaikka valtavirrassa haluaakin kulkea.”

24. Uudet tavat toimiaMitä olisin itse valmis tekemään? • ”Kyseenalaistan koko ajan työssäni niin sanottuja valmiiksi tarjottuja toimintamalleja ja ajattelutapoja. Kysyn usein: miksi? Itseltäni, kollegoiltani, alaisiltani.” • ”Ulkopuolisten tuoreiden näkemysten kuunteleminen. Toisten tahojen toimintatapojen kysyminen. Ennakkoluulotonta verkostoitumista tulee lisätä, myös kansainvälisten toimijoiden kanssa. Työtehtävien kierrättämistä ja työpaikkojen määräaikaisia vaihtoja esim oman konsernin sisällä.” • ”Yllätän itseni. Heittäydyn roolistani pois, kyseenalaistan omat ja organisaationi mallit toimita. Otan vastuuta.” • ”Katse kohti tieto- ja viestintäteknologiaa, uusia tapoja löytää yhteinen sävel. Pois päin isoista työryhmistä, palaveroinnista turhan takia, isoista ja kankeista tilaisuuksista. On katsottava tarkkaan omia rutiineita ja tapoja tehdä työtä, miettiä kuinka sen voisi tehdä kevyemmin, vähemmän kuormittavasti.” • ”Ryhdyn vetämään työpaikan keppijumppaa!”

25. Ekologisuus ja kuluttaminen Innovaatiot tuottavat muutakin kuin materiaa. Ekologiateeman ympärillä on paljon mahdollisuuksia luovuudelle. Innovaatiotoimintaa tulisikin kohdistaa kestävään kehitykseen ja ympäristöasioihin. Kuluttamisen lisääntyessä luovuus vähenee. ”Immateriaalisetinnovaatiot kunniaan! Innovaatio käsitteenä tulee ymmärtää laajasti ja hahmottaa - jo ekologisista syistä - että vain tuotteet eivät ole innovaatiota.” ”Pieni asia kerrallaan, suuri muutos. Ekologinen jalanjälki pienemmäksi -ajatusta tulisi viljellä jokaisen kodin arjessa.” ”Kulutusyhteiskunnasta elämisyhteiskuntaan. Nykyisen markkinajohtoisen politiikan mukaan elämä = kuluttaminen. Jos elämänlaatua halutaan innovoida, on etsittävä ja esitettävä vaihtoehtoja materiaaliin perustuvalle elämänlaadulle. Kaikki me haluamme raikasta ilmaa hengitettäväksi, miksi siis edelleen on halvempaa matkustaa autolla kuin junalla? Miksi yhdyskuntarakentaminen perustuu edelleen autoilevien ihmisten mukaan ja mittakaavaan? Miksi kulutamme puhdasta vettä jätevetenä? ---”

26. Ekologisuus ja kuluttaminenMitä olisin itse valmis tekemään? • ”Pyrin itse noutamaan tarvitsemani palvelut tai käymään palvelun tuottajan luona saamassa sen. Muutamilta palvelutuottajilta odottaisin kyllä enemmän joustavuutta (ruokatarvikkeiden kuljetus liikuntakyvyttömille).” • ”En lennä vapaa-aikanani. Käytän julkisia kulkuneuvoja aina, kun se on mahdollista.” • ”Olen siirtynyt vihreään sähköön enkä siis itse halua olla tukemassa ydinvoiman käyttöä. Pyrin myös käyttämään mahdollisimman vähän energiaa eli säästämään sitä.” • ”Jakamalla tietoa ympäristöä säästävistä toimenpiteistä. Omalla esimerkilläni kertoa miten voi kierrättää, kuluttaa vähemmän, säästää luontoa.”

27. Tiedon ja ideoiden jakaminen Luovuustieto ja arjen luovat ideat tulee julkistaa ymmärrettävässä muodossa koko kansalle – olivat ne sitten lähtöisin tutkijan huoneesta tai niksipirkasta. Olennaista on myös tiedon hyödyntäminen ja hyvien käytäntöjen levittäminen sekä niiden edelleen kehittäminen jopa uusiksi innovaatioiksi. ”Luovien ja innovatiivisten ratkaisujen julkituominen. Pitää lisätä tietoa, mitä luovuus ja innovatiivisuus käytännössä voi olla. Pieniä ja suuria esimerkkejä, niiden merkitysten avaamista, millaiset ihmiset/millainen yritys/jne ketkä niitä ovat tehneet. Miten ja miksi luovia ratkaisuja on syntynyt? Mihin niitä käytetään, missä niitä tarvitaan?” ”Tutkimustiedon soveltaminen käytäntöön. Meillä on varsin paljon tutkimustietoa luovuudesta ja innovatiivisuudesta. Tutkimusta tarvitaan jatkossakin, mutta huomiota on myös kiinnitettävä siihen, kuinka jo nyt julkaistua materiaalia voitaisiin popularisoida ja ottaa käyttöön. Tässä saatetaan tarvita välittäviä ihmisiä ja tahoja, jotka osaavat puhua eri kenttien kieltä.” ”Tavisten luovat ratkaisut esiin. Me tavikset kehittelemme päivittäin arkisia keskintöjä siitä, miten päivittäinen elämä sujuisi helpommin, mutkattomammin ja kivuttomammin, esimerkkina Pirkan sukkahousuniksit. ---”

28. Tiedon ja ideoiden jakaminenMitä olisin itse valmis tekemään? • ”Jaan tietoa ja omista ideoistani voi jalostua yhteinen hyvä asia. Eihän sen tarvitse olla minulle nimikoituna!” • ”Pyrin hankkimaan (mahdollisuuksien mukaan) luotettavaa kansainvälistä tai globaalia tietoa ja pyrin levittämään sitä ympäristööni. (Yleensä tosin huonolla menestyksellä. Ei kiinnosta ketään.)” • ”Olen valmis antamaan osaamiseni muidenkin käyttöön. Yhteiskunnan tehtäviin kuuluu tukea myös riskin sisältäviä yrityksiä luoda uutta, sillä ilman kokeilua ei synny mitään. Yrittämisen ja erehtymisen perustalle rakentuu kokemuspohjainen tieto, jota ilman paraskaan keksintö ei voi selvitä.” • ”Opetettavien asioiden tuomista kuulijakunnan ei tuottajan kielellä ja ymmärryksellä.” • ”Tutkimustyötä tulee arvottaa ja arvostaa yhteiskunnassa ja yhteiskunnan tulee tukea sitä. Tutkimustieto on käyttötietoa.”

29. Kansainvälisyys Kansainväliset kontaktit ja monikulttuuriset yhteisöt antavat uutta ja tarpeellista perspektiiviä luovuudelle ja innovaatioille. Kehityksessä on pysyttävä mukana kansainvälisesti. ”Muun maailman tarkkailu. Suomalaisten on oltava jatkuvasti kartalla siitä, mitä tapahtuu muualla, jotta he eivät putoa kehityksen kelkasta.” ”Kansainvälistä vaihtoa. Koska Suomi on pieni maa, tarvitsemme entistä tehokkaampaa kansainvälistä vaihtoa, jotta oma innovaatiotoimintamme kehittyisi. Suomen pienuus aikaansaa pelkoa ja ujoutta tuoda julki ja lähteä toteuttamaan uusia ajatuksia. Tästä päästäneen osittain eroon houkuttelemalla Suomeen yhä enemmän asukkaita ulkomailta. Kansainvälisellä vaihdolla tarkoitan kaikkea ihmisten väliseen kanssakäymiseen liittyvää. Suomea ei saada innovoimaan merkittävästi paremmin, mikäli keskitytään vain yrityssektoriin.” ”Vaatii monikulttuurisuuden hyväksymistä. Eurooppa on monen eri kulttuurin sekoitus. Luovuus Euroopassa ei saada vain englannin kielellä, kielitaito, usean eri kulttuurin avaaminen on mahdollista vain kielten kautta. Aito monikulttuurisuus vaatii vähemmistöjen näkemistä.”

30. KansainvälisyysMitä olisin itse valmis tekemään? • ”Olen onnistunut jossain määrin osallistumaan kansainväliseen yhteistyöhön.” • ”Esim. työskentely mm. kansainvälisessä etä- tai lähiverkostossa tuo perspektiiviä ja innovaatioita sellaisista näkökulmista, joita ei ole edes miettinyt.” • ”Omassa työpaikassani kannustan henkilöstöä kansainvälistymään mm. järjestämällä mahdollisuuksia kansainvälisille kursseille.” • ”Mikään ei ole avartanut, kasvattanut ja sivistänyt niin paljon kuin vaihto-oppilasvuosi ulkomailla. Meidän on turha uskotella itsellemme, että Suomessa kaikki olisi paremmin. Esim. toimiva terveydenhuolto ja tuore lähiruoka ovat paremmalla tolalla Englannissa ja Italiassa kuin Suomessa, vaikka meille opetetaan aivan päinvastaista.” • ”Lisäämään kansainvälisiä kontakteja ja kohtamaan entistä enemmän muualta tulleita.”

31. Johtaminen Luovuuttakin täytyy johtaa. Johdon on suhtauduttava avoimesti luoviin ideoihin ja sitouduttava toiminnan kehittämiseen niiden pohjalta. Positiivinen palautteenanto alaisille kannustaa. ”Luovuuden johtaminen. Tarvitaan selkeää viestiä siitä, mitä luovuudella ja innovoinnilla Suomessa tarkoitetaan ja mihin tällä pyritään. Tärkeää on se, miten tätä toimintaa johdetaan, kuka kantaa vastuun, kuinka johtajuutta osoitetaan eri tasoilla poliittisesta päätöksenteosta arkisen elämän aherrukseen eri kentillä.” ”Pois hierarkkisista organisaatiorakenteista. Johtamisessa enemmän yhteistyö- ja verkostoajattelua. Johtaja tulisi oikeasti olla enemmän tiimin työolosuhteiden luoja ja koordinoija, ei toimeksiantaja, vaan avittaja.” ”Johdon hyväksyntä. Innovointiin tarvitaan johdon hyväksyntä. Ei ole itsestään selvää, että työntekijällä on mahdollisuus olla luova.”

32. JohtaminenMitä olisin itse valmis tekemään? • ”Organisaatiorakenteiden ylittämistä ja hierarkian purkamista. Nykyisessä työyhteisössä ideat ja ratkaisut tulevat esimiehiltä alaisille, jotka toteuttavat asiat niin kuin käsketään. Pitäisi olla toisin päin.” • ”Avain on osallistavassa ja luovassa johtamisessa, jota toteutan työssäni mahdollisuuksien mukaan.” • ”Esimiehenä toimin niin, että kaikkien kyvyt pääsevät käyttöön.” • ”Esimiehenä kuuntelisin työntekijöiden toiveita ja ideoita, joskus tavallinen rivityöntekijä voi olla luovempi kuin 10 huippujohtajaa yhteensä.” • ”Hyvällä henkilöstöjohtamisella pystytään vaikuttamaan työyhteisön ilmapiiriin ja ajankäyttöön. Tällöin kynnys epäonnistumiselle pienenee ja ilmapiiri vapautuu.”

33. Käsitteiden täsmentäminen ja avaaminen Mikä on luovuutta ja innovointia ja mikä ei? Teemasta puhuminen selkokielellä arkipäiväistää luovuutta ja innovaatioita ja tuo ne näin lähemmäksi ihmisiä. ”Turhan sanahelinän poistaminen. Kaikkea voidaan tituleerata innovaatioksi ja innovoinniksi, mutta harvoin se osataan esittää kansankielellä. Innovaation käsite on osattava purkaa muutoinkin, kun kauppatieteistä lainatuilla "kuolleilla" kielikuvilla.” ”Innovaatio-sanan käytön selkiinnyttäminen. Edelleenkään huomattava määrä ihmisistä ei ymmärrä, mitä innovatiivisuus on. Sanahirviö pelottaa useita ihmisiä lopettamaan luovan ajattelun heti alkuunsa. Innovatiivisuus-käsite tulisi poistaa käytöstä tai vaihtoehtoisesti ottaa käyttöön jo lastentarha-asteella sellaisella selityksellä, että sylilapsikin sen ymmärtää.” ”Luovuuden laajempaa määritelmää. Luovuus ei ole pelkästään taiteilijoiden yksinoikeus, vaan vahvasti jokaisen meidän arkeen liittyvä kyky ratkoa ongelmia tai esittää asioita uudessa valossa.”

34. Teemojen tärkeyseroja eri osallistujaryhmissä • Naiset pitävät miehiä tärkeämpänä johtamista, miehet puolestaan korostavat kulttuurin, tiedon jakamisen ja kansainvälisyyden tärkeyttä enemmän kuin naiset. • 40-vuotiaiden tai sitä nuorempien ikäryhmä korostaa avoimuuden ja suvaitsevaisuuden, kulttuurin, uusien toimintatapojen ja tiedon jakamisen merkitystä yli 40-vuotiaita enemmän. Yli 40-vuotiaiden ajatuksissa johtaminen on puolestaan tärkeämpää kuin nuoremman ikäryhmän. • Opiskelijat ja koululaiset näkevät rakenteiden luomisen, kasvatuksen ja koulutuksen sekä tiedon jakamisen roolit tärkeämmäksi kuin muissa rooleissa osallistuneet. Johdon edustajat arvostavat muita enemmän johtamista, mutta näkevät kulttuurilla ja ekologisuudella poikkeuksellisen pienen roolin. Työntekijöiden näkemyksissä korostuu kansainvälisyyden, työelämästä poissaolevien käsitteiden täsmentämisen tärkeys. • Julkishallinto korostaa muita tahoja enemmän yhteistyön voimaa, oppilaitokset ja koulut kannustusta ja rohkaisua sekä ekologisuutta. Järjestöt taas erottuvat korostamalla muita yhteisöjä enemmän rakenteiden luomista, uusia toimintatapoja ja johtamista. Yritysmaailman edustajat pitävät kansainvälisyyttä tärkeämpänä kuin muut, mutta näkevät monet muut teemat varsin vähäpätöisinä. Kulttuuripuolen ihmiset kokevat kulttuurin roolin tärkeämpänä kuin muut, mutta yrityspuolen ihmisten tavoin antavat huomattavan vähän tärkeyspisteitä usealle muulle teemalle.