1 / 9

Sivistyksen työryhmä / Markku Hyttinen K-U selvityksen ohjausryhmä 11.12.2013

Sivistyksen työryhmä / Markku Hyttinen K-U selvityksen ohjausryhmä 11.12.2013. Sivistyksen työryhmä.

Download Presentation

Sivistyksen työryhmä / Markku Hyttinen K-U selvityksen ohjausryhmä 11.12.2013

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Sivistyksen työryhmä / Markku Hyttinen K-U selvityksen ohjausryhmä 11.12.2013

  2. Sivistyksen työryhmä • pj Markku Hyttinen, siht Janne Vainikainen sekä 7 kunnan sivystysjohtajat(Tiina Larsson, Tiina Hirvonen, Pekka Lintonen, Esa Ukkola, Pentti Halonen, Suvi-PäivikkiHiipakka, MarjuTaurula) • sivistys jaettiin 12 osa-alueeseen: varhaiskasvatus, perusopetus, lukio, ammatillinen 2. aste, muu koulutus, vapaa sivistystyö, taiteen perusopetus, nuorisotoimi, liikuntatoimi, kirjasto, kulttuuri • Keskityttiin palvelutuotantoon – ei seiniin • Tehtiin kuntakohtaiset edut– haitat –tarkastelu, lisäksi kaikista osa-alueista poimittiin keskeisiä saatavuus- ja tehokkuuskriteereihin liittyviä tunnuslukuja (yht. n. 100 kpl) • Alueelliselta näkökulmalta tarkasteltiin ruotsinkielisiä ja ulkomaalaisten palveluja, omistajapolitiikkaa, kolmatta sektoria sekä sivistystoimen käyttämiä tietojärjestelmiä

  3. Päätöksentekorakenne • kahdeksassa kunnassa sivistyksen kahdestatoista osa-alueesta päättää yhteensä 15 lautakuntaa (kulut yht. yli 320.000e) • Päättäjiä ko. elimissä on yhteensä liki 200 • Yhteen lasketut menot noin 500 M euroa (57.000e – 8.000.000 e/jäsen) • Esittelijöinä pääsääntöisesti työryhmän jäsenet • Lisäksi päättäjien edustajat koulutuskuntayhtymien hallituksissa ja valtuustoissa

  4. Palvelujen organisointitapa • Sivistystoimet omana toimialana pl. Järvenpää, jossa prosessimalli • Varhaiskasvatus opetustoimessa pl. Mäntsälä ja Pornainen • Lukiot kunnallisia, lisäksi yksityinen Nurmijärvellä • Ammatillinen koulutus kuntayhtymissä (Keuda, Hyria, Amisto, Inveon) • Ruotsinkieliset palvelut järjestetään pääsääntöisesti yhteistyönä, erityisesti Sipoon kanssa • Kolmannen sektorin rooli vahva liikunnan, kulttuurin ja nuorisotoimen alueilla • Yhteistyötä KUUMAn sivistysjohtajien ja opetuspäälliköiden lisäksi myös mm. kirjastojen, nuoriso- ja liikuntatoimien välillä

  5. Määrätietoja • Lapsia (alle 16-v.) yht. 50 482, nuorten ikäluokat(16-28-v.) 35 139, (yli 28-vuotiaat 157 117) • Esimerkkejä palveluverkosta: kouluja 122, päiväkoteja (kunnallisia) 159, lukioita 12 • Tuntiresurssit 1,7-2,0 vvh/opp., keskimääräinen opetusryhmäkoko 16–24 opp. • vuosihintoja: oppilas (1.-9.-lk) 6 700–8 900 € (ka. 7301 €), pk-lapsi 8 500–11 000€, lukio-opiskelija 6 000–8 300€ euroa/vuosi • Hajonta yhtä laaja kuntien sisällä kuin välilläkin

  6. Sivistyspalveluiden toimintojen nykytila • Syntynyt ryhmän yhteisen • keskustelun pohjalta: • - ei heikoimman lenkin mukaan • on kuntakohtaisia eroja • vaihteluväli yleensä pieni

  7. Johtopäätelmät • Suuret alat arvioitiin järjestetyn hyvin; heikkouksina kouluverkko, sisäinen hajonta, kuljetukset • Ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö • Pienet yksiköt ketteriä mutta haavoittuvia ja kehittämisen voimavarat niukat (kulttuuri, opistot, liikunta, nuoriso) ja riippuvaisia hankerahoista • Oppilas- ja opiskelijahuollon poluissa epäjatkuvuuksia (erityisesti monitoimijaisessa rakenteessa) • Organisoinnin ja tuottamisen jakaantuminen useammalle hallinnonalalle on epäkäytännöllistä • Tietojärjestelmien moninaisuus • Sirpaloitunut tuotantotapa • Omistajaohjauksen heikko toimivuus

  8. Haasteet • Kustannusten hillintä tulevaisuudessa (mm. kouluverkko: po, lukio, amm.) • Saavutetun tason säilyttäminen (vrt. PISA-menestys) • Hallituksen rakenneuudistuksen vaikutukset: • lukiot, amm. koulutus (määrä ja rahoitus) • vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetuksen rahoitus (opistot) • oppivelvollisuuden laajennus • nuorisotakuu • erityisrahoitus ja hankkeet (POP, etsivä, työpaja, jne.)

More Related