Yrjö Taivainen Tekniikan Akateemisten Liitto TEK neuvottelujohtaja, DI 18.11.2008 TKK

1. Yrjö Taivainen Tekniikan Akateemisten Liitto TEK neuvottelujohtaja, DI 18.11.2008 TKK

2. Akavalaisuuden alkuajat • Ensimmäiset akateemisten alojen valtakunnalliset yhdistykset syntyivät 1800-luvun puolivälin tienoilla. • Suomen lääkäriseura 1835. Suomen Yleinen Lääkäriliitto 1910. • Tekniska Föreningen i Finland 1880. • Suomenkielisten Teknikkojen Seura STS 1896. • Metsänhoitajat 1877, hammaslääkärit 1892, agronomit 1987 • Seurat alkoivat kehittyä edunvalvontajärjestöiksi 1917 jälkeen. • Voimakas inflaatio ja palkkasuhteiden mullistus. • Uusia yhdistyksiä: papit, upseerit, farmaseutit, insinöörit, opettajat, virkamiesyhdistyksiä. • Suomen Ekonomiyhdistys 1935.

3. Suomalainen työmarkkinajärjestelmä syntyy • 24.1.1940 Tammikuun kihlaus, joka loi pohjan järjestäytyneelle työmarkkinaneuvottelu- ja sopimusjärjestelmälle. • 1944 toimihenkilökeskusjärjestö Henkisen Työn Keskusliitto. Mukaan akateemisia liittoja. • Ensimmäinen yleissopimus STK:n kanssa 1948. Akateemiset jäivät ulkopuolelle. • 1946 keskusjärjestö STTK. Yleissopimukseen 1950 maininta työehtosopimuksista. • 1943 ja 1944 virkamiehille Neuvotteluoikeuslait. • Akateemisten alojen etujärjestötoiminta vilkastui toisen maailmansodan jälkeen. Suomen Kemistiliitto, Valtion Diplomi-insinöörien Liitto, Suomen Lakimiesliitto.

4. Akateemis-ammatillinen valtuuskunta - AKAVA • Pelättiin virkapalkkojen ja virkamiesten yhteiskunnallisen aseman romahdusta. • Henkisen Työn Keskusliitto ei ajanut akateemisten asiaa. • 1950 ensimmäiset vapaat työehtosopimusneuvottelut palkkasäännöstelyn jälkeen. STK-SAK • 14.12.1950 Akateemis-ammatillinen valtuuskunta – AKAVA • 1952 ensimmäiset työtaistelut: lääkärit, assistentit, metsänhoitajat • 23.2.1954 AKAVA keskusjärjestöksi. N. 19 000 jäsentä. • AKAVA oli virkamiesten etuja ajava järjestö. • 1956 ensimmäinen kunnallinen työtaistelu.

5. Kehittyvä AKAVA • Solidarinen palkkapolitiikka ja TUPO ratkaisut 1960-luvun lopulla ja 1970-luvulla johtivat akavalaisten realipalkkojen laskuun. • Yksityisen sektorin neuvottelutoimintaan perustettiin Ylempien Toimihenkilöiden neuvottelukunta ( YTN ) 1973. • Yksityinen sektori AKAVAan 1976: insinöörit, diplomi-insinöörit ja ekonomit. • AKAVAan liityi myös opettajat. • Yksityisen sektorin sopimustoiminnan kehitys alkuun. Perussopimus STK-YTN 1975. • Ensimmäinen teollisuuden työehtosopimus 1994. • AKAVALLA tasaisen kehityksen kausi. • Palkkakehitys positiiviseksi 1994 vuodesta lähtien.

6. Työehtosopimustoiminta neuvottelujärjestöille • 1993 Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö YTN. V. 2007 Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry. • 1994 AKAVAn julkisen sektorin neuvottelujärjestö AKAVA-JS. Julkisalojen koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO v. 2005. • 2006 Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN mukaan akavalaiseen edunvalvontaan. • AKAVA luovutti työ- ja virkaehtosopimusten neuvotteluoikeuden neuvottelujärjestöille 1995. • AKAVA-JS kirkko, kunnat ja valtio. • YTN teollisuus ja palvelualat. • Neuvottelujärjestöt eivät ole suoranaisesti AKAVAn jäseniä. • KTN jäsenistä 57 % akavalaisia 43 % STTK:ssa.

7. Akava • Työmarkkinakeskusjärjestö • perustettu 1950 • Järjestäytymisperiaate • tutkintoliitto- tai ammattikuntaliitto • korkea-asteen koulutus • tehtäväasema • Strategiset roolit • edunvalvoja ja vaikuttaja • asiantuntija • korkeakoulutettujen voimien kokoaja ja yhdistäjä • jäsenjärjestöjen palvelu

8. Akava-yhteisö • 31 jäsenjärjestöä • 2 neuvottelujärjestöä: • Julkisen alan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO • Ylempien Toimihenkilöiden YTN ry • Lisäksi tiivis yhteistyö KTN:n kanssa • 15 aluetoimikuntaa + AKAVA-Åland • 498 000 jäsentä, joista 101 000 opiskelijoita • Yhteisöstrategia • yhteisö ajaa akavalaisten etuja työelämässä ja yhteiskunnassa • yhteisö tukee akavalaisten vaikutusmahdollisuuksia työssään

9. Akavan tehtävät • Yhteiskunnallinen edunvalvonta • talous-, sosiaalipolitiikka, verotus • koulutus- ja työvoimapolitiikka • työelämän kehittäminen ja tasa-arvo-politiikka • hyvinvointiyhteiskunta • Tulopolitiikka • sopimukset ja suositukset • tulonjako • Kansainvälinen edunvalvonta • Pohjoismaat, eurooppataso, globaalisuus • työvoiman liikkuvuus • Järjestötoiminnan infrastruktuuri • järjestäytyminen • tutkimus- ja muut asiantuntijapalvelut • jäsenjärjestöjen tukeminen

11. Akavalaisia erityispiirteitä • Korkeasti koulutettujen lukumäärä, Akavan jäsenmäärä ja vaikutusmahdollisuudet kasvavat • Vastuullinen asema työssä • Pitkä koulutus ja jatkuva kouluttautuminen • Edunvalvontatarpeet • palkkapolitiikka • veropolitiikka • koulutuspolitiikka • sosiaalipolitiikka • työssä jaksaminen • Järjestöllinen toimintakulttuuri • ammattikunta/tutkintopohja järjestäytymisessä • ammatti-identiteetti • ammatillinen edunvalvonta

12. Akavan ja neuvottelujärjestöjen päätöksenteko jäsenjärjestöt JUKO:n kokous JUKO:n hallitus liittokokous neuvottelukunnat hallitus jaostot YTN:n kokous valiokunnat YTN:n hallitus toimikunnat työvaliokunta työryhmät tausta- ja valmisteluryhmät

13. Liittokokous Hallitus Akavan toimielinorganisaatio Työvaliokunta Puheenjohtajisto Elinkeinopoliittinen toimikunta - Ammatinharjoittajien ja yrittäjien jaosto - Julkisen sektorin jaosto Koulutus- ja työvoimapoliittinen toimikunta Järjestötoimikunta Sosiaalipoliittinen toimikunta Opiskelijavaltuuskunta AOVA - AOVA työjaosto Työelämän toimikunta - Tasa-arvojaosto - Työelämän tutkijat Aluetoimikunnat (15)

14. Lähde: Akavan työmarkkinatutkimus 2006

16. 1/2

17. 2/2

18. 1/2

19. 2/2

23. Opiskelijoiden Akava • Akava on myös opiskelijoiden järjestö • Viidesosa akavalaisista opiskelijoita • noin 101 000 opiskelijajäsentä • Jäsenjärjestöjen opiskelijatoiminta ja opiskelijoiden edunvalvonta • Opiskelijat mukana kaikessa Akavan toiminnassa • hallitus • toimikunnat • aluetoiminta • Opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden työmarkkina-asiat • koulutuspolitiikka • sosiaalipolitiikka • kansainväliset asiat • järjestöpoliittiset asiat • vastavalmistuneiden asema työmarkkinoilla

24. Akavan opiskelijavaltuuskunta AOVA25 vuotta • Perustettu vuonna 1983 • Akavan hallituksen alainen toimikunta • Toimikausi kaksi vuotta • Edustettuina kaikki Akavan jäsenjärjestöt, joilla opiskelijatoimintaa (26 liittoa) • Valitsee keskuudestaan työjaoston kalenterivuosittain • Puheenjohtajana Heidi Handolin (OAJ) • Yhteistyöelin • AOVA ottaa kantaa kaikille korkeakouluopiskelijoille ja vastavalmistuneille yhteisiin koulutus- ja työmarkkinakysymyksiin • ”Opiskelijan ääni” Akavan sisällä

25. 13 12 14 11 8 15 9 10 5 7 3 4 6 2 1 Akavan aluetoimikunnat 2007-2009 1. Uusimaa (Helsinki) 2. Varsinais-Suomi (Turku) 3. Satakunta (Pori) 4. Häme (Lahti) 5. Pirkanmaa (Tampere) 6. Kaakkois-Suomi (Kouvola) 7. Etelä-Savo (Mikkeli) 8. Pohjois-Savo (Kuopio) 9. Pohjois-Karjala (Joensuu) 10. Keski-Suomi (Jyväskylä) 11. Pohjanmaa (Vaasa) 12. Pohjois-Pohjanmaa (Oulu) 13. Lappi (Rovaniemi) 14. Kainuu (Kajaani) 15. Etelä-Pohjanmaa (Seinäjoki)

26. Akavan aluetoimikunnat ovat Akavan toimielimiä, joiden tulee toiminnassaan • tukea Akavan tavoitteiden toteutumista aluetasolla • yhteen sovittaa edunvalvonnassa alueelliset tavoitteet keskusjärjestön mukaisiksi akavalaisiksi tavoitteiksi Alueellisia keinoja: • edustukset alueellisissa toimielimissä (MYR ym.) • kannanotot • seminaarit • luentotilaisuudet • vaikuttajatapaamiset • tiedottaminen • ym.