190 likes | 365 Views
Mik
E N D
1. K.9. Kuinka Sosiologiaa luetaan?29.10.2008Sosiologian paradigmat Sosiologiassa Anu-Hanna Anttila
2. Mikä on paradigma?
Collins Dictionary of Socology (1991): ”Mikä tahansa esimerkki tai tyypillinen esimerkki käsityksestä tai teoreettisesta lähestymistavasta”
Ks. esim. Robert K. Merton (1949):
Social Theory and Social Structure.
3. Tieteellinen paradigma?
Thomas S. Kuhn (1962): The Structure of Scientific Revolutions.
”A universally recognized scientific achievement that for a time provides model problems and solutions to a community of practitioners.”
4. Tieteellinen paradigma?
Tutkimusongelma:
tutkimuksellisten paradigmojen kannalta tärkeiden tosiasioiden määrittelyä,
näiden tosiasioiden yhteensovittamista teorioiden kanssa ja
teoriankäytön uudelleenmuotoilua.
5. Pertti Töttö (1989) kuvaa sosiologiaa paradigmana, jossa syntetisoituvat toisiinsa seuraavat kolme teoriaa:
1) Teoria modernista elämänasenteesta, erityisestä ”länsimaisesta” aikuisen ihmisen käyttäytymisestä, jota ilman modernin yhteiskunnan dynaamista ”koneistoa”, markkinoita ei olisi syntynyt (Weber).
6. 2) teoria pääoman liikkeestä eli niistä olosuhteiden pakoista, joita modernin elämänasenteen mukainen toiminta tahtomattaan saa aikaan (Marx) ja
3) teoria anomiasta, vieraantumis- tai esineistymisteoria, joka lukee kaikki sosiaaliset ongelmat ”koneiston” kiihtyvän vauhdin syyksi (Durkheim).
7. Yleiset teoriat ja tutkimusteoriat ovat oman aikansa tuotoksia ymmärtää ja selittää sosiaalista todellisuutta.
Teorian ajallinen ja paikallinen kontekstualisointi osoittaa, että erilaisten teoriajaottelujen, tyypittelyjen ja kategorisointien kohdalla voi olla kyse historiallisesta prosessista.
Tällöin havaitaan, että yhteiskunnan muuttuessa uudet tieteelliset paradigmat korvaavat vanhat tuoden mukanaan omat teoriansa, käsitteistönsä ja näkökulmansa.
8. Paradigmojen muutos:
Mitkä ovat olleet kulloinkin päteviksi koetut teoriankäytön, selittämisen, ymmärtämisen ja tulkitsemisen tavat?
Yleisemmin sosiologista teoriankäyttöä koskevissa kiistelyissä on ollut kyse:
vanhojen paradigmojen haastamisesta
sosiologian sisäisistä kriiseistä, joissa kyseenalaistetaan ja puolustetaan sosiologisen pätevän tiedon tuottamisen tapoja.
9. Sosiologia portinvartijana:
Mikä on sosiologiaa ja mikä ei?
Korkea taso sisällöllisesti ja teknisesti
Tieteellisyys kriteerinä
Aiemmin julkaisematon
Avoin foorumi erilaisille sosiologioille:
Mistä muista tieteenaloista voidaan ottaa vaikutteita ja mistä ei?
Mitkä ovat yleisemmin muodikkaita tutkimusaiheita ja tutkimuksenteon tapoja?
10. Artikkelit Sosiologiassa:
Toimituksen omat tilastot
Tarjotut
Julkaistut
Kirjoittajat
Räsänen, Erola & Härkönen: Teoria ja tutkimus Sosiologia-lehdessä (4/2005)
11. Räsänen, Erola & Härkönen (4/2005)
Keskusteluissa sosiologinen tutkimus:
mielletään yhä enemmän teoria- ja käsitepainotteiseksi -> sosiologia "keskustelua yhteiskunnan kanssa" tai
empiirisen tutkimuksen painopiste laadullisessa tutkimuksessa kvantitatiivisen sijaan -> "määrälliset tai laadulliset aikakaudet" ja "tutkimusparadigmat".
Näitä oletuksia ei ole todennettu.
12. Räsänen, Erola & Härkönen (4/2005)
Aineisto: Sosiologian artikkelit v.1964-2004 (n=669)
Tulokset:
Teoreettisia artikkeleita on julkaistuista yht. 65 %. Niiden määrä on kuitenkin vähentynyt (n. 30 %).
Määrällisen ja laadullinen aikakausi näkyvät lehdessä (laadullinen vahvistunut 1970-luvulta eteenpäin).
13. Räsänen, Erola & Härkönen (4/2005)
Keskusteluissa sosiologinen tutkimus:
mielletään yhä enemmän teoria- ja käsitepainotteiseksi -> sosiologia "keskustelua yhteiskunnan kanssa" tai
empiirisen tutkimuksen painopiste laadullisessa tutkimuksessa kvantitatiivisen sijaan -> sosiologinen tutkimus hahmotetaan "määrällisinä tai laadullisina aikakausina".
14. Kielellinen käänne sosiologiassa
1980-luvun lopulla.
Aikaisempien ”normaaleiksi” ja totuuksiksi koettujen väittämien ja argumenttien sisältöä alettiin kyseenalaistaa.
Tähän vaikuttivat tieteen uudet tuulet (erit. jälkimodernin filosofit, postmodernistit ja Foucault sekä uudet radikaalit feministiset teoriat).
15. Kielellinen käänne sosiologiassa
Kyseenalaistaminen tarkoitti ”normaaliksi” ja ”luonnolliseksi” muodostuneen kyseenalaistamista, sekä uusien näkökulmien esiin nostamista.
Erilaiset konstruktiot nähtiin rakennettuina joitakin tiettyjä tarkoituksia varten; tiede valjastettu osaksi vallankäyttöä.
Syntyi uusia näkemisen ja lähestymisen tapoja, tieteellisiä paradigmoja.
16. Paradigman muutos Sosiologiassa?
Sosiologia nro 1/1992:
Taina Rajanti: "Mikä ihmeen diskurssianalyysi?"
Sosiologia nro 2 ja 3/1992:
Pirkkoliisa Ahponen
Tommi Hoikkala
Risto Heiskala
Arja Jokinen, Kirsi Juhila & Eero Suoninen
Pekka Sulkunen
17. Jokinen, Juhila & Suoninen (1992):
”(J)onkin tutkimussuuntauksen määritteleminen muodikkaaksi ja pinnalliseksi on vallankäyttöä tieteellisellä kentällä.”
18. Uusi paradigman muutos sosiologiassa?
Kulttuurintutkimuksen kriisi?
Matti Kortteinen: Kulttuurintutkimuksen rajoista (2/2005)
Pertti Alasuutari: Merkitys, toiminta ja rakenne sosiologiassa: kulttuurinen näkökulma (2/2006)
19. Uusi paradigman muutos sosiologiassa?
Kriittinen realismi?
Todellisuudesta emme saa tietoa tai sellaisenaan tai totuutta, mutta tieteen avulla voidaan lähestyä sitä.
Eri koulukuntia, kiistoja…
Vastustajina "naiivit realistit", "idealistit" ja pragmatistit".
20. Uusi paradigman muutos sosiologiassa?
Kriittinen realismi?
Tuukka Kaidesoja: Sosiaalisen rakenteen käsite Roy Bhaskarin kriittisessä realismissa (2/2007)
Osmo Kivinen & Tero Piiroinen: Yhteiskuntametafysiikasta sosiaalisen elämän tutkimukseen – luonnos evolutionaaris-pragmatistiseksi toimijan näkökulmaksi (2/2007)