LASTENSUOJELULAKI JA SALASSAPITO

1. LASTENSUOJELULAKI JA SALASSAPITO Uuden lastensuojelulain ja kirkkoa koskevien salassapitosäännösten tarkastelua Pekka Leino 7.2.2008

2. LASTENSUOJELULAIN ( lsl 417/2007) TAVOITTEET • Lakiin on otettu lastensuojelun toimintaa ohjaavia periaatteita, joissa otettu erityisesti huomioon lastensuojelun kannalta keskeiset perus- ja ihmisoikeudet • lastensuojelun keskeiset periaatteet on säilytetty pääpiirteissään ennallaan • uutena toimintamuotona ehkäisevä lastensuojelu • Uusi lastensuojelulaki tullut voimaan 1.1.2008

3. ls-LAIN TARKOITUKSENA ON • TURVATA LAPSEN OIKEUKSIEN JA EDUN HUOMIOON OTTAMINEN LASTENSUOJELUA TOTEUTETTAESSA SEKÄ LAPSEN JA HÄNEN PERHEENSÄ TARVITSEMAT TUKITOIMET JA PALVELUT • PYRKIMYS EDISTÄÄ VIRANOMAISTEN VÄLISTÄ YHTEISTYÖTÄ LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMISESSÄ SEKÄ LAPSI- JA PERHEKOHTAISEN LASTENSUOJELUN TOTEUTTAMISESSA • PARANTAA LAPSEN JA VANHEMPIEN TAI HUOLTAJIEN OIKEUSTURVAA PÄÄTÖKSENTEOSSA • SÄÄTÄÄ KUNNAN LASTENSUOJELU- VELVOITTEISTASEKÄ MENETTELYTAVOISTA NYKYISTÄ YKSITYISKOHTAISEMMIN

4. LAIN SISÄLTÄMIÄ MÄÄRITTELYJÄ JA PERIAATTEITA • Lastensuojelulaissa pidetään lapsena alle 18-vuotiaita ja nuorena 18―20-vuotiaita • Vanhemmilla on aina ensisijainen vastuu lapsestaan. Heillä on oikeus kasvattaa lastaan omien näkemystensä ja arvojensa mukaan. Kasvatuksen on kuitenkin edistettävä lapsen hyvinvointia, kehitystä ja kasvua. Ulkopuolisilla ei ole oikeutta puuttua perheen kasvatustyöhön tai kasvatusarvoihin ilman perusteita

5. Lsl:N MUKAINEN LASTENSUOJELU ( 3 § ) • LAPSI- JA PERHEKOHTAINEN LASTENSUOJELU. KUNTA JÄRJESTÄÄ LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMISEKSI EHKÄISEVÄÄ LASTENSUOJELUA. • LAPSI- JA PERHEKOHTAISTA LASTENSUOJELUA OVAT LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYS, AVOHUOLLON TUKITOIMET, LAPSEN KIIREELLINEN SIJOITUS JA HUOSTAANOTTO SEKÄ SIJAISHUOLTO JA JÄLKIHUOLTO • EHKÄISEVÄLLÄ LASTENSUOJELULLA EDISTETÄÄN JA TURVATAAN LASTEN KASVUA, KEHITYSTÄ JA HYVINVOINTIA SEKÄ TUETAAN VANHEMMUUTTA. EHKÄISEVÄÄ LASTENSUOJELUA ON MYÖS ÄITIYS- JA LASTENNEUVO-LOISSA, TERVEYDEN-HUOLLOSSA, PÄIVÄHOIDOSSA, OPETUKSESSA JA NUORISOTYÖSSÄ ANNETTAVA ERITYINEN TUKI, KUN LAPSI TAI NUORI EI OLE LASTENSUOJELUN ASIAKKAANA.

6. Lastensuojelun keskeisiä periaatteita ( 4 § ) • LASTENSUOJELUN ON EDISTETTÄVÄ LAPSEN SUOTUISAA KEHITYSTÄ JA HYVINVOINTIA • LASTENSUOJELUN ON TUETTAVA VANHEMPIA, HUOLTAJIA JA MUITA LAPSEN HOIDOSTA JA KASVATUKSESTA VASTAAVIA HENKILÖITÄ LAPSEN KASVATUKSESSA JA HUOLENPIDOSSA • LASTENSUOJELUN ON PYRITTÄVÄ EHKÄISEMÄÄN LAPSEN JA PERHEEN ONGELMIA SEKÄ PUUTTUMAAN RIITTÄVÄN VARHAIN HAVAITTUIHIN ONGELMIIN • LASTENSUOJELUN TARVETTA ARVIOITAESSA ON ENSISIJAISESTI OTETTAVA HUOMIOON LAPSEN ETU, kuten…..

7. Lapsen etua • arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota siihen, miten eri toimenpidevaihtoehdot ja ratkaisut • turvaavat lapselle • tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin sekä läheiset ja jatkuvat ihmissuhteet • mahdollisuuden saada ymmärtämystä ja hellyyttä sekä iän ja kehitystason mukaisen valvonnan ja huolenpidon • taipumuksia ja toivomuksia vastaavan koulutuksen

8. turvallisen kasvuympäristön ja ruumiillisen sekä henkisen koskemattomuuden • itsenäistymisen ja kasvamisen vastuullisuuteen • mahdollisuuden osallistumiseen ja vaikuttamiseen omissa asioissaan sekä • kielellisen, kulttuurisen ja uskonnollisen taustan huomioimisen

9. Uusi lsl ( 12 §) velvoittaa kunnan laatimaanlastensuojelun suunnitelman. Suunnitelman tulee sisältää tiedot mm. yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä • Seurakunta voi olla työstämässä / olla ainakin tietoinen suunnitelman tekemisestä

10. Lsl:N MUKAANSosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on ryhdyttävä ( 34 §) • avohuollon tukitoimiin viipymättä, • Jos kasvuolosuhteet vaarantavat tai eivät turvaa lapsen terveyttä tai kehitystä; taikka • Jos lapsi käyttäytymisellään vaarantaa terveyttään tai kehitystään. Avohuollon tukitoimien tarkoituksena on edistää ja tukea lapsen myönteistä kehitystä sekä tukea ja vahvistaa vanhempien, huoltajien ja lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavien henkilöiden kasvatuskykyä ja –mahdollisuuksia Avohuollon tukitoimia toteutetaan mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä lapsen vanhempien, huoltajien tai muiden lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavien henkilöiden kanssa

11. Lapsi on otettava sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen huostaan ja järjestettävä hänelle sijaishuolto, jos: 1) puutteet lapsen huolenpidossa tai muut kasvuolosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä 2) lapsi vaarantaa vakavasti terveyttään tai kehitystään käyttämällä päihteitä, tekemällä muun kuin vähäisenä pidettävän rikollisen teon tai muulla niihin rinnastettavalla käyttäytymisellään

12. Huostaanottoon ja sijaishuollon järjestämiseen voidaan kuitenkin ryhtyä vain, jos: 1) avohuollon toimet eivät olisi lapsen edulle sopivia tai mahdollisia taikka jos ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi 2) sijaishuollon arvioidaan olevan lastensuojelulain mukaisesti lapsen edun mukaista.

13. Lastensuojelussa on toimittava mahdollisimman hienovaraisesti ja käytettävä ensisijaisesti avohuollon tukitoimia, jollei lapsen etu muuta vaadi • Kun sijaishuolto on lapsen edun kannalta tarpeen, se on järjestettävä viivytyksettä • Sijaishuoltoa toteutettaessa on otettava lapsen edun mukaisella tavalla huomioon tavoite perheen jälleenyhdistämisestä.

14. ilmoitusvelvollisuus lastensuojelulain 25 § mukaan

15. 25 § Ilmoitusvelvollisuus Sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen, nuorisotoimen, poliisitoimen ja seurakunnantai muun uskonnollisen yhdyskunnan palveluksessa tai luottamustoimessa olevat henkilöt sekä muun sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajan, opetuksen tai koulutuksen järjestäjän tai turvapaikanhakijoiden vastaanottotoimintaa tai hätäkeskustoimintaa taikka koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa harjoittavan yksikön palveluksessa olevat henkilöt ja terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat velvollisia viipymättä ilmoittamaan salassapitosäännösten estämättä kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he tehtävässään ovat saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Myös muu kuin 1 momentissa tarkoitettu henkilö voi tehdä tällaisen ilmoituksen häntä mahdollisesti koskevien salassapitosäännösten estämättä. Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, on voimassa, mitä rippiin tai muuhun sielunhoitoon liittyvästä salassapitovelvollisuudesta erikseen säädetään tai määrätään. ( pykälän muut momentit eivät keskeisiä)

16. ilmoitusvelvollisuus lastensuojelulain 25 §:n 1 momentin mukaan: • seurakunnan palveluksessa tai luottamustoimessa olevat henkilöt taikka koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa harjoittavan yksikön palveluksessa olevat henkilötovat velvollisia viipymättä ilmoittamaan salassapitosäännösten estämättä…… • Ilmoitusvelvollisuus koskee kaikkia sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä koulutuspalveluiden tuottajia siitä riippumatta, onko palveluntuottaja yksityinen tai julkinen yhteisö tai ammatinharjoittaja. Koskee myös luottamustointa hoitavia. • Koskee myös seurakunnan perheasioiden sovittelijoita ja muita viranhaltijoita/työntekijöitä • Poikkeus papin rippisalaisuuden suoja

17. HE 252/2006 (hallituksen esitys Eduskunnalle lastensuojelulaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi) • Ilmoituksen voi tehdä lapsi itse, lapsen huoltaja, vanhempi, muu lapsen huollosta vastaava yksityishenkilö, sisarus, sukulainen, naapuri • Ilmoituksen kohteena olevalla henkilöllä pääsääntöinen oikeus saada tieto ilmoituksen tekijän henkilöllisyydestä • Ei Välttämättä saa tietoa, jos tärkeä yleinen etu, lapsen etu tai muu erittäin tärkeä yksityinen etu vaatii

18. Riittääkö epäily ilmoituksen tekemiseen? Havaittuaan tai saatuaan muuten tietää sellaisia seikkoja, joiden vuoksi lapsen lastensuojelun tarve on ko. henkilön arvion mukaan syytä selvittää

19. ESIMERKKEJÄ IlmoitusvelvollisuuDEsTA • Lapsen tarpeiden laiminlyönti • Lapsen heitteillejättö • Pahoinpitely tai seksuaalinen hyväksikäyttö • Myös niiden epäily tai uhka • Hoidossa ja huolenpidossa puutteita tai osaamattomuutta, joka vaarantaa lapsen hyvinvointia • Huoltajan päihde- tai mielenterveysongelmat • Huoltajan jaksamattomuus • Huoltajan oman hoidon laiminlyönti • Arjen tukiverkon puuttuminen, jos vaarantaa lapsen hyvinvoinnin

20. LISÄÄ esimerkkejä (LAPSEN KÄYTÖS) • Lapsen oma päihteiden käyttö • Lapsen mielenterveyden ongelma • Rikoksilla oireilu • Itsetuhoisuus • Vanhemman ja lapsen väliset vakavat vuorovaikutusongelmat • Koulunkäynnin laiminlyöminen • Lapsen ikätasoonsa nähden suhteeton vastuu arjesta (mm. vanhemman sairaus)

21. Ilmoitusvelvollisuus mahdollistaa kajoamisen perusoikeutena turvattuun perheen yksityisyyteen • Ilmoituskynnys ei saa olla liian korkea • Jos huoli kynnyksen ylittymisestä, voi kysyä yleisellä tasolla sosiaaliviranomaiselta paljastamatta lapsen henkilöllisyyttä

22. ilmoitusvelvollisuus, suojasäännös LSL 25 §:N 3 MOMENTISSA ON SÄÄNNÖS RIPPIIN JA MUUHUN SIELUNHOITOON LIITTYVÄSTÄ SALASSAPITO-VELVOLLISUUDESTA: • SEN ESTÄMÄTTÄ MITÄ 1 MOMENTISSA SÄÄDETÄÄN, ON VOIMASSA MITÄ RIPPIIN TAI MUUHUN SIELUNHOITOON LIITTYVÄSTÄ SALASSAPITOVELVOLLISUUDESTA ERIKSEEN SÄÄDETÄÄN TAI MÄÄRÄTÄÄN • Suoja vain papille ja lehtorille • Rippisalaisuutta ei murreta • Papin muuten saama tieto ilmoitettava

23. RIPPISALAISUUS KL 5:2 § • Yksityisessä ripissä tai muuten sielunhoidossapapille uskottua asiaa ei saa ilmaista, eikä myöskään sitä henkilöä, joka papille on uskoutunut. • Kun pappia kuulustellaan todistajana, hän ei saa ilmaista sitä, mitä yksityisessä ripissä tai sielunhoidossa on hänelle uskottu • PAPPI EI todista EDES ASIANOSAISTEN SUOSTUMUKSELLA • Jos joku yksityisessä ripissä tai sielunhoidossa ilmaisee yleisen lain mukaan ilmiannettavan rikoksenolevan hankkeissa, papin on kehotettava häntä ilmoittamaan asiasta viranomaisille tai sille, jota vaara uhkaa. Jollei hän suostu siihen, papin on kerrottava hyvissä ajoin ja varovasti asiasta viranomaisille, kuitenkin niin, ettei asianomai-nen suoraan tai välillisesti tule siitä ilmi

24. SIELUNHOITO ON KYSYMYKSESSÄ, KUN ASIAYHTEYDESTÄ TAI MUUTEN PAPIN JA ASIANOSAISEN VÄLISESTÄ KANSSAKÄYMISESTÄ ON PÄÄTELTÄVISSÄ, ETTÄ SE ON TARKOITETTU LUOTTAMUKSELLISEKSI TAI SELLAISEKSI NIMENOMAAN TODETTU • YKSITYISEKSI RIPIKSI KATSOTAAN TOIMITUS, JOSSA JOKU HALUAA ERIKSEEN TUNNUSTAA SYNTINSÄ JA SAADA SYNNINPÄÄSTÖN

25. KL 6:3 § RIPPISALAISUUTTA EI SAA ILMAISTA MUUKAAN KIRKON TYÖSSÄOLEVA, JOKA SAA SEN TIETOONSA • KL 25:8 § SALASSA ON PIDETTÄVÄ ASIAKIRJA, JOKA KOSKEE YKSITYISEEN HENKILÖÖN KOHDISTUVAA SIELUNHOITOA TAI DIAKONIATYÖTÄ

26. salassapito- /vaitiolovelvollisuus • Salassapitovelvollisuus • Julk. lain 24 § sisältää yhteensä 32 kohtaa erilaisista salassa pidettävistä asiakirjoista • Kl 5:2 § rippi ja sielunhoito • Kl 25:8 § diakonian asiakirjat • Vaitiolovelvollisuus = salassapito JulkL 32 § • Mitä säädetty salassa pidettävästä asiakirjasta, koskee myös vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvaa tietoa

27. KIRKKOLAIN MUKAINEN VAITIOLOVELVOLLISUUS KL 6:3 § • Vaitiolovelvollisuudesta on voimassa sen lisäksi mitä tässä laissa säädetään, mitä siitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) ja muussa laissa säädetään • PÄÄSÄÄNTÖ,VIRANOMAISEN ASIAKIRJAT OVAT JULKISIA • JULKISUUSLAISSA KIELTO ILMAISTA ASIAKIRJAN SALASSA PIDETTÄVÄ SISÄLTÖ • VÄESTÖKIRJATIEDOT

28. Todistamisvelvollisuus • Todistaa ei saa virkamies tai julkista tehtävää tai asiaa toimittamaan valittu tai määrätty siitä, mitä hänen tässä toimessaan on salassa pidettävä • Valtion turvallisuustiedot • Lääkäri, apteekkari, kätilö • Asiamies, oikeudenkäyntiavustaja • Papille oma säännöstö (= kirkkolaki) • Ei vapauta seurakunnan muuta henkilöstöä todistamasta

29. Rikoslain 15 luvun 10 § Törkeän rikoksen ilmoittamatta jättäminen Joka tietää Suomen itsemääräämisoikeuden vaarantamisen, maanpetoksen, törkeän maanpetoksen, vakoilun, törkeän vakoilun, valtiopetoksen, törkeän valtiopetoksen, raiskauksen, törkeän raiskauksen, törkeän lapsenseksuaalisen hyväksikäytön, murhan, tapon, surman, törkeän pahoinpitelyn, ryöstön, törkeän ryöstön, ihmisryöstön, panttivanginottamisen, törkeän tuhotyön, törkeän terveyden vaarantamisen, ydinräjähderikoksen, aluksen kaappauksen, törkeän ympäristönturmelemisen tai törkeän huumausainerikoksen olevan hankkeilla eikä ajoissa, kun rikos vielä olisi estettävissä, anna siitä tietoa viranomaiselle tai sille, jota vaara uhkaa, on tuomittava, jos rikos tai sen rangaistava yritys tapahtuu, törkeän rikoksen ilmoittamatta jättämisestäsakkoon tai vankeuteen enintään uudeksi kuukaudeksi. Törkeän rikoksen ilmoittamatta jättämisestä ei kuitenkaan tuomita rangaistukseen sitä, jonka olisi rikoksen estämiseksi täytynyt antaa ilmi puolisonsa, sisaruksensa, sukulaisensa suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa taikka henkilö, joka asuu hänen kanssaan yhteistaloudessa tai on muuten näihin rinnastettavan henkilökohtaisen suhteen takia läheinen.

30. ilmoitusvelvollisuus RIKOSLAKI 15:10 § Ilmoitusvelvollisuus rikoslaissa • Koskee kaikkia • Laissa nimetyt rikokset • Teko hankkeilla tai seuraus vielä ilmenemättä • Papin kehotettava ilmoittamaan itse • Ellei suostu, papin ilmoitettava, MUTTA • Asianosainen ei saa tulla ilmi edes välillisesti

31. rikoslaki 15:10 § Törkeän rikoksen ilmoittamatta jättäminen Joka tietää joukkotuhonnan, joukkotuhonnan valmistelun, kemiallisen aseen kiellon rikkomisen, biologisen aseen kiellon rikkomisen, Suomen itsemääräämisoikeuden vaarantamisen, maanpetoksen, törkeän maanpetoksen, vakoilun, törkeän vakoilun,……….

32. rikoslaki 15:10 § Törkeän rikoksen ilmoittamatta jättäminen ……..valtiopetoksen, törkeän valtiopetoksen, raiskauksen, törkeän raiskauksen, törkeän lapsen seksuaalisen hyväksikäytön, murhan, tapon, surman, törkeän pahoinpitelyn, ryöstön, törkeän ryöstön, ihmiskaupan, törkeän ihmiskaupan, panttivangin ottamisen, törkeän tuhotyön …………

33. rikoslaki 15:10 § Törkeän rikoksen ilmoittamatta jättäminen …… törkeän terveyden vaarantamisen, ydinräjähderikoksen, kaappauksen, 34 a luvun 1 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun terroristisessa tarkoituksessa tehdyn rikoksen, törkeän ympäristön turmelemisen tai törkeän huumausainerikoksen olevan hankkeilla eikä ajoissa, …….

34. rikoslaki 15:10 § Törkeän rikoksen ilmoittamatta jättäminen …….anna siitä tietoa viranomaiselle tai sille, jota vaara uhkaa, on tuomittava, jos rikos tai sen rangaistava yritys tapahtuu, törkeän rikoksen ilmoittamatta jättämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

35. rikoslaki 15:10 § Törkeän rikoksen ilmoittamatta jättäminen • Törkeän rikoksen ilmoittamatta jättämisestä ei kuitenkaan tuomita rangaistukseen sitä, jonka olisi rikoksen estämiseksi täytynyt antaa ilmi puolisonsa, sisaruksensa, sukulaisensa suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa taikka henkilö, joka asuu hänen kanssaan yhteistaloudessa tai on muuten näihin rinnastettavan henkilökohtaisen suhteen takia läheinen.

36. LUOTTAMUSHENKILÖ • Luottamushenkilöllä on oikeus saada viranomaiselta tietoja sekä nähtäväkseen asiakirjoja, joita hän toimessaan pitää tarpeellisina, jollei salassapitoa koskevista säännöksistä muuta johdu. KL 25: 8 § 2 MOM • Ei saa paljastaa salassa pidettävää tietoa • Ei saa käyttää omaksi tai toisen hyödyksi tai toisen vahingoksi • Salassapito jatkuu luottamustoimen päättymisen jälkeen

37. TILINTARKASTAJA • Tilintarkastajalla on salassapitoa koskevien säännösten estämättä oikeus saada viranomaisilta tietoja ja nähtäväkseen asiakirjoja, joita tilintarkastaja pitää tarpeellisena tarkastustehtävän hoitamiseksi. KL 25: 8 § 3 MOM

38. tapahtuneen rikoksen ilmoittaminen LSL 25 §:n 6 momentissa säädetäänlastensuojeluviranomaisten velvollisuudestailmoittaa poliisille perustellusta epäilystä, jonka mukaan lapsi on kasvuympäristössään joutunut seksuaalirikoksen tai väkivaltarikoksen uhriksi