Antti Saartenoja MITÄ TAPAHTUI maaseutuohjelmissa ohjelmakaudella 2000-2006

1. Teemasta toimeen – elinkeinot, yhteisöllisyys, osaaminen ja ympäristö maaseudun kehittämisen ytimessä? Antti Saartenoja MITÄ TAPAHTUI maaseutuohjelmissa ohjelmakaudella 2000-2006 Päätösseminaari 22.1.2009 Ruralia-instituutti Ruralia Institute Ruralia-institutet

2. Mikä teema-arviointi? • MMM halusi syvällisempää tietoa kaikkien kuuden maaseudun kehittämisohjelman vaikutuksista ja tavoitteiden toteutumisesta • MMM halusi parantaa maaseudun kehittämistyötä tiettyjen teemojen osalta: • Työllisyys ja elinkeinot • Yhteisöllisyys • Osaaminen • Ympäristövaikutukset • Piti kyetä kertomaan jotakin sellaista mitä aikaisemmat arvioinnit eivät olisi jo kertoneet ja mikä ei olisi ollut yleisesti tiedossa

3. Arviointitiimi • HY / Ruralia-instituutti • Aapo Jumppanen, Hannu Törmä, Kaarina Reini, Antti Saartenoja, Katarzyna Zawalinska • TaY / Sente • Jari Kolehmainen, Riina Pulkkinen • Bionova engineering • Juho Korteniemi, Tuuli Pohjola, Markus Latvala

4. Arviointitehtävän lähtökohdat • Neljä teemaa • Kuusi ohjelmaa • 10 arvioitsijaa • 80 arviointikysymystä • Aineistot: • 15 ryhmähaastattelua • 28 case analyysiä • 3 000 kyselyä • Yli 20 000 hanketta (hanke 2000 –rekisteri)

5. Arvioinnin kulku…keväästä syksyyn

6. Teemasta toimeen – Elinkeinot ja työllisyys • Elinkeinolliset vaikutukset näkyvät enemmän työpaikkojen uudistamisena kuin uusina työpaikkoina • Yrittämisen kynnys on alentunut ja yritysten perustaminen on helpottunut • Ohjelmilla tuettiin yli 5 000 yrityksen syntymistä (hankerekisteri) • Yritysten pysyvyys viime kädessä markkinoiden varassa • Tavoitteena 17 000 uutta työpaikkaa • Tavoitteesta saavutettiin arvion mukaan noin 60% • Ohjelmat tarjosivat yrityksille innovaatioresurssin • ¼ vastaajista ei ole halukas hakemaan tukea enää tällä ohjelmakaudella

7. Teemasta toimeen - Yhteisöllisyys • Ohjelmat eivät ole synnyttäneet yhteisöllisyyttä ’per se’ • Hankeosaaminen ei ole koko yhteisön jaettu ominaisuus • Avainhenkilöiden tunnistaminen ja tukeminen • Hankkeet jättävät yhteisöön aina pysyviä aineellisia tai aineettomia merkkejä • Kylätalot – fyysinen merkki • Talkoot – muistijälki (vanhan valtaus) • Ohjelmat ylläpitivät eri väestöryhmien välisiä eroja. • Sukupuolirajoitteisista hankkeista sukupuolisensitiivisyyteen • Paikallisten ja alueellisten toimijoiden välillä ei toteudu aito yhteisöllisyys (vapaaehtoisuus, omaehtoisuus, spontaanisuus) • Innovatiivisuuden sijaan yhteisölliset hankkeet voisivat olla kokeilevia ja/tai uudistavia

8. Teemasta toimeen - Osaaminen • Projektimaailma on lisännyt yritysten kykyä analysoida omia kehittämistarpeitansa • Osaamisen siirtäminen turhan abstrakti tavoite • Maaseutuyritysten konkreettisiin käytäntöihin juurtunut osaamisen siirtyminen korostuu organisoidun tutkimustiedon ja hyvien käytäntöjen siirtymisen sijaan • Maaseudun osaamisen kehittämisen avaaminen uusille toimijoille tärkeää • Uudet osaamistarpeet vs osaamista luovat ja välittävät instituutiot • Heikko signaali – erikoistuneiden paikallisten innovaatioympäristöjen kehittyminen maaseudulla käynnistynyt

9. Teemasta toimeen - Ympäristövaikutukset • Maaseutuohjelmat ovat edistäneet kestävää kehitystä – tällä tiellä on syytä jatkaa • Ainut ympäristönegatiivinen hankeryhmä olivat moottoriurheiluun liittyneet hankkeet, ratahankkeet ja kilpailutoiminta. • Suuri bioenergiahankkeiden määrä vaikuttanut Suomen kasvihuonekaasupäästöihin merkittävästi (noin 1 prosenttiyksikön vähenemä) • Hankkeiden lähtökohtana kuitenkin pääsääntöisesti ihminen ja ihmisen hyvinvointi • Jatkossa ilmastovaikutukset noussevat entistä tärkeämmäksi teemaksi

10. Hyvinvointivaltiosta kilpailuvaltioon – maaseutu mukana • Maaseutuohjelmat kytkeytyivät tiiviisti kilpailuvaltio –diskurssiin (uudet yritykset, työpaikat, innovaatiot)1 • Jopa yhteisöllisten hankkeiden olisi pitänyt tuottaa työpaikkoja, yrityksiä ja innovaatioita • Ohjelmat kykenivät luomaan vastapainon nykyisen kilpailukykypolitiikan kaupunkipainotteisuudelle • Etenkin syrjäinen ja ydinmaaseutu saivat ohjelmien kautta mahdollisuuden kytkeytyä osaksi globaalia kilpailutaloutta • Oliko kilpailukykyisen maaseudun tavoitteleminen siihen käytetyn vaivan ja rahan arvoista? 1Remah, Tea (2008). Aluepolitiikan yhteiskunnalliset merkitykset ja muutos. Hyvinvointivaltiosta kilpailuvaltioon. Nordia 37:5.

11. Löysimmekö lopultakaan mitään, mitä ei olisi jo tiedetty? • Maaseutuohjelmien aikaisempi arviointi on ollut kattavaa ja perusteellista • uuden löytämisen haaste • Arviointitehtävän antama ”liikkumatila” on rajallinen ja ohjaa tutkimusta tiettyyn muotoon • laajuus vs syvällisyys • Konkreettisten suositusten antaminen haasteellista • 90% vanhaa, 10% uutta? • RegFinDyn –simuloinnit - ”kone vs. ihminen” • Indikaattorikritiikki • Ohjelmien epälineaariset vaikutukset - hiukkaskiihdytinefekti • Innovaatiokritiikki