KEMIJÄRVESTÄ PADOILLA ERISTETTYJEN JÄRVIEN KUNNOSTUS

1. KEMIJÄRVESTÄ PADOILLA ERISTETTYJEN JÄRVIEN KUNNOSTUS Diplomityön esittelytilaisuus 13.3.2007 Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Kati Martinmäki

2. Tausta • Kemijärven säännöstely aloitettu 1965 • Avovesikauden vedenkorkeuden nosto • Pääaltaaseen kuuluneita pieniä järviä erotettu pengerryksin, jotta saatu kevättulvista vapaita peltoja maatalouskäyttöön • Järvien luonnollista veden vaihtuvuutta on muutettu ja niiden kuormituksen sietokyky on heikentynyt • Lapin ympäristökeskuksen koordinoima Kemijärven säännöstelyn kehittämishanke vuosina 2000-2004 • Määrättiin suosituksia säännöstelyn haittojen vähentämiseksi • SYKE Oulun toimipaikka sai tehtäväkseen kesällä 2005 kehittämisselvityksen suosituksen 11 mukaisesti laatia: ” …kunnostussuunnitelmat Kostamojärvelle, Severijärvelle, Pöyliöjärvelle ja käynnistää niiden mukaiset työt. Selvitetään muiden mahdollisten kohteiden esim. Luusuan alueen vesistöjen, Kulpiskanlahden, Tarvaslammen ja Imposenlahden kunnostustarpeita ja -mahdollisuuksia.” • Kunnostussuunnitelman laadinta toteutettiin vuosien 2005 – 2006 välisenä aikana

3. Työn tarkoitus • Tehdä yhteenveto järvien nykytilasta • Veden laatuaineistojen kokoaminen ja tulosten analysointi • Arvioida järviin kohdistuvaa ulkoista ja sisäistä kuormitusta sekä järvien sietokykyä • RiverLifeGIS-paikkatietotyökalu • Erilaiset fosforimallit (Frisk 1978) • Arvioida järvien kunnostustarvetta • Laatia alustavat ehdotukset järvien tilaa parantavista toimenpiteistä

4. Tutkimusalue

5. Kohdejärvien perustiedot 1) Virtaamat arvioitu järvistä pumpattujen vesimäärien perusteella

7. Järvien kuormituksen arvioinnin menetelmät • Ulkoinen kuormitus: • RiverLifeGIS-paikkatietotyökalu, joka on kehitetty Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen koordinoimassa RiverLife–projektissa • Valuma-aluekohtaisen tiedon haku ja tarkastelu esim. kohdealueen maankäyttö, maaperä sekä valuma-alueen määrittäminen virtausverkkoon perustuen ja ravinnekuormituksen suuruuden arviointi. • RiverLife-projektin sivut: http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=81004&lan=fi • Sisäinen kuormitus: • Friskin (1978) matemaattiset mallit • Sietokykytarkastelu • Vollenweiderin (1976) fosforimalli • Soveltuvuus epävarmaa

8. Korkeusmallin avulla määritetty virtausverkko Valitaan piste, jonka yläpuolinen valuma-alue halutaan määrittää

10. Tulokset • Ulkoinen kuormitus voimakasta varsinkin Kostamojärvellä ja Tarvaslammella • Maatalous sekä haja- ja loma-asutus suurimmat kuormittajat • Kuormitus suurta järvien kokoon ja sietokykyyn nähden • Kostamojärvi sisäkuormitteinen • Severijärven valuma-alue suuri muihin järviin verrattuna • Metsätalouden aiheuttama kuormitus suurta • Ulkoinen kuormitus ylittää sallitun kuormituksen rajan • Luusuanjärven valuma-alue melko luonnontilainen • Ei vakavia veden laatuongelmia • Pöyliöjärven pohjasedimentistä vapautuu ravinteita kesäkerrostuneisuuden aikaan

11. Pinta-alakohtaisten ominaisuuskuormituslukujen avulla määritetään järvien ulkoinen kuormitus sopivien ominaiskuormituslukujen löytäminen vaikeaa, aiheuttaa epätarkkuutta tuloksiin Luonnonhuuhtouman arviointi Paikkatietoaineistot ovat helposti saatavilla säästää resursseja aineistojen epätarkkuus (esim. väärä mittakaava) lisää virhettä kalliita metsänkäyttötiedot ovat puutteellisia  yhteistyön lisääminen eri organisaatioiden välillä takaisi laadukkaampia aineistoja RiverLifeGISin soveltuvuus

12. Soveltuu kustannustehokkaaseen valuma-alueiden rajaamiseen ja kuormitustietojen analysointiin • Ohjelman voi ladata ilmaiseksi käyttöön • Mallin käyttämät laskentamenetelmät yksinkertaisia ja helposti ymmärrettäviä • Tulokset karkeita ja vain suuntaa antavia • onko tarvetta tehdä laskentamenetelmistä monimutkaisia? • Voidaan soveltaa pienemmille valuma-alueille kuin mitä VEPS mahdollistaa

13. Suositukset toimenpiteiksi • Kostamojärvi: • Vesiensuojelun tehostaminen • Vesiensuojelusuunnitelman laatiminen • Toimenpiteiden toteuttaminen • Ravintoketjukunnostuksen soveltuvuuden arviointi • Kalastotutkimukset • Mahdollisesti teho- ja hoitokalastuksen suunnittelu ja toteuttaminen • Lisävesimäärän kasvattaminen • Lisävesien johtaminen aloitettava heti kun se on painovoimaisesti mahdollista • Lapon siirtäminen, jotta lisävedet saataisiin johdettua järven eteläpäähän ja siten tehostettua lisävesien huuhtelevaa vaikutusta. Vaatisi kaivutöitä valuma-alueella. • Johdettavan lisävesimäärän kasvattaminen lisää pumppauskustannuksia • Talvihapetuksen tehostaminen • Vaatii todennäköisesti useamman hapettimen, lisää käyttökustannuksia

14. Luusuanjärvi: Vesiensuojelun tehostaminen Vesiensuojelusuunnitelman laatiminen Toimenpiteiden toteuttaminen Käyttökelpoisuuden parantaminen Vesikasvillisuuden vähentäminen Rantojen kunnostukset Seuraavia toimenpiteitä voidaan myöhemmin harkita, mutta ne eivät ole välttämättömiä ja kiireellisiä: Syvänteen talvihapetus Lisävesien johtaminen

15. Pöyliöjärvi: • Vesiensuojelun tehostaminen • Vesiensuojelusuunnitelman laatiminen, erityisesti hulevesien ja lumenkaatopaikan vaikutusten arvioiminen ja toimenpidesuunnitelma • Toimenpiteiden toteuttaminen • Ravintoketjukunnostuksen soveltuvuuden arviointi • Kalastotutkimukset • Mahdollisesti teho- ja hoitokalastuksen suunnittelu ja toteuttaminen • Syvänteiden hapetus • Tarvaslampi: • Vesiensuojelun tehostaminen • Vesiensuojelusuunnitelman laatiminen • Toimenpiteiden toteuttaminen • Vesistöjärjestelyt • Karsimusjärven vesien juoksutus Tarvaslammen ohi • Hapetuksen aloittaminen • Lisävesien johtaminen Kotajärvestä • Vaatii lisätutkimuksia

16. Severijärvi: • Vesiensuojelun tehostaminen • Vesiensuojelusuunnitelman laatiminen • Toimenpiteiden toteuttaminen • Ravintoketjukunnostuksen soveltuvuuden arviointi • Kalastotutkimukset • Mahdollisesti teho- ja hoitokalastuksen suunnittelu ja toteuttaminen • Talvihapetuksen tehostaminen • Lisäveden johtamisen tehostaminen • Lappoputken siirtäminen tai uuden lapon rakentaminen suoraan Karjakanselälle • Lisävesimäärän kasvattaminen