Valtion vastinraha (1)

1. Itämeren ohjelman kansallinen tuki ja järjestelytItämeren ohjelman tiedotustilaisuus Helsingissä 9.2.2009

2. Valtion vastinraha (1) • Suomalaisten kumppaneiden osalta EU:n (EAKR:n) osuus hankebudjetista/tukikelpoisista kustannuksista on (enintään) 75 % • Loppuosa budjetista (25 %) on kansallista rahoitusta, joka voi olla kumppanin omaa rahoitusta (osittain myös luontoissuorituksia) tai muilta kansallisilta rahoittajilta (esim. valtio, maakunnan liitot, kunnat) saatua rahaa. • Valtio on varannut noin 4,9 milj. euroa vastinrahaa Itämeren ohjelman suomalaisille hankepartnereille; raha on budjetoitu työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) momentille, mutta sitä käyttävät myös OPM ja YM • Valtion vastinrahaa haetaan em. ministeriöiltä kunkin hakukierroksen yhteydessä erikseen ilmoitettuun määräaikaan mennessä (n. 3 viikkoa ennen hakukierroksen sulkemista) • TEM päivittää kutakin hakukierrosta varten vastinrahan hakuohjeen, joka julkaistaan samoihin aikoihin kun hakukierros avataan

3. Valtion vastinraha (2) • Valtion vastinrahaa voi hakea suomalainen hankepartneri, yksi hakija per hanke; mikäli suomalaisia kumppaneita (vastinrahan käyttäjiä) on useita, yksi hakee muidenkin puolesta • TEM myöntää pääsääntöisesti enintään 70 % tarvittavasta kansallisesta rahoituksesta • Loppuosa kumppanin on katettava omista varoista tai luontoissuorituksin tai muilta rahoittajilta saadulla rahoituksella; jos suomalaisia kumppaneita on enemmän kuin yksi niin omarahoitusosuus muodostuu niiden yhteenlasketuista panostuksista • Valtion tilivirastot eivät voi käyttää toimintamenomäärärahojaan omarahoituksena, poikkeuksena vuodesta 2009 MMM:n alaiset MTT, Metla ja RKTL • TEM huomioi myös yksityisen rahoituksen ”muuna kansallisena rahoituksena”, vaikkei se generoi ohjelman EAKR-rahoitusta • Vastinrahaa myönnetään pääsääntöisesti 50.000 – 200.000 euroa per hakija/hanke

4. Valtion vastinraha (3) • Hakemukseen tulee sisällyttää - hakemuskirje - täytetty ohjelman virallinen hakulomake (hankekuvaus) - mikäli kyseessä on hanke, joka on saanut aiemmin vastinrahasitoumuksen, tulee selvittää millä tavalla hanketta on parannettu - tiivis suomenkielinen kuvaus hankkeesta (max 10 riviä) - suomalaisten partnereiden rahoitussuunnitelma (malli) • Hakemus toimitetaan sille ministeriölle (TEM/YM/OPM), jonka toimialaan hanke pääsääntöisesti kuuluu; epäselvissä tapauksissa on syytä tarkistaa ministeriöiden yhteyshenkilöiltä • Ao. ministeriö antaa hakijalle rahoitussitoumuksen (tai hylkäämispäätöksen) • Mikäli seurantakomitea hyväksyy hankkeen, ao. ministeriö tekee varsinaisen rahoituspäätöksen • Mikäli seurantakomitea hylkää hakemuksen, ministeriön antama rahoitussitoumus raukeaa ja raha (myöntämisvaltuus) palautuu käytettäväksi seuraavalla hakukierroksella

5. Valtion vastinraha (4) • Toinen haku - vastinrahahakemukset jätettävä ao. ministeriölle (TEM, YM tai OPM) viimeistään 9.3.2009 - ministeriöt pyrkivät tekemään päätöksensä viimeistään viikkoa ennen hakukierroksen määräaikaa - tällä kertaa voidaan sitoa enintään 3,6 M€ myöntämisvaltuutta - odotettavissa runsaasti hakemuksia – riittääkö raha? . Ensimmäisen haun kokemukset - edellisellä kerralla saatiin 68 vastinrahahakemusta (8,3 M€) ja annettiin 49 sitoumusta (4,9 M€ - koko kauden myöntämisvaltuus), joista realisoitui 13 (1,3 M€) - vastinrahahakemuksen hylkäämisen syy oli usein hankkeen valmistelun keskeneräisyys/hakemuksen puutteellisuus - pääosin sitoumukset annettiin 15-30 % pienemmälle summalle kuin oli haettu

6. Valtion vastinraha (5) • TEM:n laatima vastinrahan hakuohje löytyy linkistä www.tem.fi/eay/bsr ja myös ohjelman kotisivulta (country specific information) • OPM ja YM noudattavat pääosin TEM:n ohjetta, mutta niiden menettelytavat saattavat poiketa eräiltä osin. Tämä kannattaa tarkistaa TEM:n ohjeen liitteessä mainituilta yhteyshenkilöiltä. • Yhteyshenkilöä on myös syytä informoida etukäteen aikomuksesta jättää vastinrahahakemus • Yhteyshenkilöt neuvovat mahdollisuuksien mukaan vastinrahan hakemista koskevissa asioissa

7. Ensimmäisen tason valvonta (FLC) • Vastuu siirtynyt jäsenvaltioille ohjelmakaudella 2007 – 2013 • Suomessa valittu ns. hajautettu järjestelmä • Tuensaaja esittää TEM:lle auktorisoitua tilintarkastajaa valvojakseen (Huom L julkisista hankinnoista ja ohjelman omat hankintasäännöt) • KHT, JHTT tai HTM + kokemusta EU-hankkeiden tarkastuksesta ja tietoa rakennerahastolainsäädännöstä. Ei sisäinen tarkastaja! • TEM nimeää tilintarkastajan valvojaksi ja antaa sertifikaatin • Sertifiointia tulee hakea kun hanke on hyväksytty ja tukisopimus on saatu, ei vasta kun tarkastusaika on lopuillaan • Käsittelyaika nyt 2 – 5 viikkoa: päätökset noin kuukauden välein • Tarkastuspalkkio hankkeen tukikelpoinen meno -> budjetoitava

8. Valvonnan sisältö (Tp-asetus 1828/2006) Tarkastuksilla on varmistettava (13 artikla), • että ilmoitetut menot vastaavat todellisuutta, • että tuotteet on toimitettu tai palvelut on suoritettu hyväksymispäätöksen mukaisesti, • että tuensaajan esittämät korvaushakemukset ovat oikeellisia ja • että toimet ja menot ovat yhteisön ja kansallisten sääntöjen mukaisia. Menettelyt, joilla vältetään menojen rahoittaminen kahteen kertaan • muista yhteisön hankkeista, • kansallisista hankkeista • muilla ohjelmakausilla.

9. Tarkastustyypit • Tuensaajan kutakin korvaushakemusta koskevat hallinnolliset tarkastukset (desk-based checks) • 100 % maksuhakemuksista tarkastetaan • Paikan päällä tehtävät tarkastukset (on-the-spot checks) • Yleensä kerran hankkeen aikana • Suomen hajautetussa järjestelmässä myös hallinnolliset tarkastukset tehdään usein käytännössä tuensaajan luona. Siitä huolimatta tarkastustyypit pidettävä erillään. • Suomen FLC-ohjeistus löytyy linkistä www.tem.fi/eay/valvonta

10. Rahoittajan näkökohtia - Hankkeen sisältö • Ohjelmaan ja alueeseen sopivuus • Uusia näkökulmia – ei vanhan toistoa • Tavoite • Minkä ”aukon” hanke täyttää? • Selkeästi selitetty • Riittävän rajattu, realistinen • Toiminnot • Millä konkreettisilla toimilla lopputulokseen päästään? • Kuka tekee, mitä tekee, miten tekee? • Mitä seisoo lopussa? • Lopputuote • Levitettävä hyöty • Mihin käyttöön, kenen käyttöön? • Kuka vastaa jatkuvuudesta, miten?

11. Rahoittajan näkökohtia - Hankkeen valmistelu • Aloita ajoissa • Kaikki relevantit tahot mukaan jo valmisteluvaiheessa • Tunnetko partnerisi? Keskustele, kysy, kuuntele. • Tarkista jokaisen partnerit käsitykset ja odotukset  minimoi oletukset, korvaa ne tiedoilla • Etsi oikea ohjelma, tarkista sen sisältö ja strategia • Ota yhteys ohjelmasihteeristöön ja kansalliseen rahoittajatahoon jo suunnitteluvaiheessa • Luo selkeät tavoitteet  Miten niihin päästään?

12. Rahoittajan näkökohtia - Kumppanuus • Pääpartnerin rooli keskeinen. Lead Partner –periaatteen mukaan pääpartneri tekee sopimuksen ja vastaa: • hankkeen hallinnosta, koordinaatiosta • hankkeen toteutuksesta, tuloksellisuudesta • raportoinnista • maksatusjärjestelyistä • Tasapainoinen osallistuminen • aihepiirin tuntijat / kohderyhmä mukaan • alue- ja paikallistaso mukaan • rahoituksen / budjetin tasapaino • Triple Helix