190 likes | 446 Views
Valtion uudet vuosilomamääräykset 1.4.2009 lukien. Voimaantulo. Sopimusta sovelletaan ensi kerran määrättäessä ja annettaessa 1.4.2009 alkavan lomanmääräytymisvuoden aikana ansaittuja lomia ja niihin liittyviä lomakorvauksia sekä lomarahaa
E N D
Voimaantulo • Sopimusta sovelletaan ensi kerran määrättäessä ja annettaessa 1.4.2009 alkavan lomanmääräytymisvuoden aikana ansaittuja lomia ja niihin liittyviä lomakorvauksia sekä lomarahaa • Käytännössä uusia määräyksiä sovelletaan ensi kerran vuoden 2010 lomia annettaessa
Keskeiset muutokset • Sopimusta on selkeytetty, yksinkertaistettu ja joustavoitettu • Vuosiloman ansainta- ja laskentasääntöjä on muutettu; lauantai ei enää kuluta lomaa • Erottelu varsinaisiin lomapäiviin ja talvilomapidennyspäiviin on poistettu ja talvilomapidennyspäivät on muutettu peruslomapäiviksi • Lomapäivien määrät muuttuivat edellisistä johtuen • Edellisistä johtuen tehtiin lisäksi joukko pienempiä muutoksia
Loman ansainta • Loman pituus riippuu edelleen välittömästä valtion palveluksesta tai vuosilomaan oikeuttavan palvelusajan määrästä sekä täysien lomanmääräytymiskuukausien määrästä • Sopimuksessa on kolme taulukkoa, joista selviää loman pituus
Taulukko 2välitöntä palvelusta 31.3. väh. vuosi tai 12 täyttä l.m.kuukautta
Taulukko 3vuosilomaan oikeuttavaa palvelusaikaa väh. 15 vuotta
Vuosilomaan oikeuttava 15 vuoden palvelusaika • Vuosilomaan oikeuttavan 15 vuoden palvelusajan laskennassa kumottiin 19-kohtainen luettelo hyväksi luettavista palvelusajoista • Jatkossa virkamiehille ja työntekijöille luetaan hyväksi: • valtion palvelus, mukaan lukien tietyt virkavapaudet • muun työnantajan palvelus vastaavalla ammattialalla tai tehtävissä, joista on olennaista hyötyä henkilön tehtävien suorittamisessa (aiempi virkamiesten soveltamiskäytäntö, ei enää ylärajaa) • varusmies- ja siviilipalvelus
15 vuoden palvelusajan laskentaa koskeva siirtymäsäännös • Henkilöillä, jotka ovat olleet valtion palveluksessa ennen 1.4.2009, säilyy kaikki entinen vuosilomaan oikeuttava palvelusaika • Vuosilomaan oikeuttava palvelusaika säilyy myös niillä, jotka tulevat uudelleen valtion palvelukseen 1.4.2009 jälkeen • Vuosilomaan oikeuttava palvelusaika tarkastellaan vanhojen säännösten mukaisesti niiden henkilöiden osalta, joilla ei 1.4.2009 mennessä ollut vanhojen säännösten mukaan 15 vuoden palvelusaikaa (tämä aika säilyy edellisessä kohdassa tarkoitettuna vuosilomaan oikeuttavana palvelusaikana)
Esimerkki 1 • Henkilö on ollut vuosina 2003-2006 valtion määräaikaisessa virkasuhteessa ja hänelle oli kertynyt vuosilomaan oikeuttavaa palvelusaikaa ennen valtiolle tuloa 10 vuotta. Hän tulee uudestaan valtion palvelukseen 1.1.2010. Tällöin hänellä on 14 vuotta uuden sopimuksen mukaista palvelusaikaa
15 vuoden palvelusajan tarkastelu 1.4.2009 jälkeen • Sopimuksen tultua voimaan tulee tarkastella, onko 1.4.2009 palveluksessa olevalla henkilöllä sellaista palvelusta vastaavalla ammattialalla tai tehtävissä, joista on olennaista hyötyä, jota ei ole otettu huomioon vanhojen säännösten nojalla • Jos tällaista palvelusta on, se lasketaan hyväksi ilman ylärajaa, joten uusien säännöksien nojalla henkilöllä voi tulla 15 vuoden palvelusaika täyteen vanhoja säännöksiä aikaisemmin
Esimerkki 2 • Virkamies on tullut valtion palvelukseen 1.1.2009 ja tällöin hän on saanut lukea hyväkseen 10 vuoden yksityisen työnantajan palveluksesta vastaavalla ammattialalla 5 vuotta vuosilomaan oikeuttavaa palvelusaikaa. • Uusien sopimusmääräysten mukaan tehtävässä tarkastelussa hän saa nyt hyväkseen koko 10 vuoden palvelusajan.
Palvelusajan laskenta uusilla henkilöillä • Ensimmäistä kertaa valtion palvelukseen 1.4.2009 jälkeen tulevilla henkilöillä vuosilomaan oikeuttava palvelusaika lasketaan pelkästään uusien sopimusmääräyksien mukaisesti
Laskentasäännöt vuosilomaa annettaessa • Lauantai ei enää kuluta lomaa • Kokonaisena viikkona annettu loma kuluttaa 5 lomapäivää (ma-pe) • Jos ma-pe välillä on arkipyhiä, kuluvien lomapäivien määrä vähenee vastaavasti • Irtopäivälaskentasääntö on kumottu • Yksittäisinä lomapäivinä annetusta lomasta ei enää mene viittä irtopäivää kohden yhtä lauantaita
Esimerkki 3 (jaksotyö) • Lomaviikolla maanantai on itsenäisyyspäivä. Jaksotyössä oleva henkilö on kaikki viikon arkipäivät lomalla ja loma on vahvistettu alkamaan maanantaina ja päättymään sunnuntaina. Lomapäiviä kuluu neljä (viikon arkipäivien lukumäärä). Samalla vapaaksi annetut ma, la ja su ovat työaikalaskennassa keskeytyspäiviä.
Lomaraha • Kuukausipalkkaisella lomaraha on 4, 5 tai 6 % kuukausipalkasta kerrottuna täysien lomanmääräytymiskuukausien määrällä • Lomarahan taso säilyy ennallaan • Lomarahan vapaaksi vaihtaminen säilyy entisellään ja sopimusmääräykset siitä ovat valtion virka- ja työehtosopimuksen allekirjoittamispöytäkirjan 14 §:ssä
Tuntipalkkaisten vuosilomapalkka • Tunti- ja urakkapalkkaisilla vuosilomapalkka määräytyy sopimuksessa määritellyn prosentin (10 ja 12,5 %) mukaan edellisenä lomanmääräytymisvuonna maksetusta palkkauksesta • Lomapalkkakertoimia koskeneet liitetaulukot on kumottu
Talvilomapidennyksistä luopuminen • Talvilomapidennykset on muutettu tavallisiksi lomapäiviksi. Tämä vaikuttaa mm. loman siirtämiseen, säästämiseen ja mahdolliseen lomakorvaukseen • Kaikki pitämättä jäävät lomapäivät ovat samanarvoisia maksettaessa lomakorvausta
Loman antaminen joustavoituu • Vuosilomapäiviä voi sopien siirtää tai säästää aiempaa enemmän pidettäväksi lomavuotta seuraavan huhtikuun jälkeen • Myös työkyvyttömyyden johdosta voidaan siirtää aikaisempaa enemmän lomapäiviä pidettäväksi huhtikuun jälkeen