PAKON K YTT SOMAATTISESSA HOIDOSSA

1. ”PAKON KÄYTTÖ SOMAATTISESSA HOIDOSSA” Psykogeriatri Pirkko Hiltunen

2. ESITYKSEN SISÄLTÖ Mitä on pakko? Lääkärinvala – potilaan tahdon kunnioittaminen Potilaana oleminen Lait ja niiden soveltaminen käytännössä

3. MITÄ ON PAKKO? Fyysinen pakko: selvästi vastentahtoista - eristäminen sitominen laidat lääkitys Ei-fyysinen pakko: tarjouksia, uhkauksia, joiden vastentahtoisuus on suhteellista

4. LÄÄKÄRINVALA Kunnioitan potilaani tahtoa Lääkäri älköön käyttäkö arvovaltaansa siten, että potilaan oikeus määrätä itsestään joutuu uhanalaiseksi. Silloinkin kun potilas ei pysty ilmaisemaan tahtoaan, on lääkärin velvollisuutena toimia potilaan parhaaksi.

5. POTILAANA OLEMINEN Potilaan ja lääkärin yhteistyö on lääketieteen asiantuntijan ja maallikon tietotason suhteen epäsymmetrinen, mutta toisaalta kahden ihmisen tapaamisena tasavertainen tapahtuma Potilas on aikuinen, mutta kyetäkseen olemaan hoidossa on kyettävä tiettyyn regressioon. Luotettava kuin lapsi aikuiseen.

6. Lääkärillä on hyvään pyrkiessään oikeus, joskus jopa velvollisuus kajota potilaan ruumiilliseen koskemattomuuteen. Lääkäri joutuu ammattiroolissaan rikkomaan monia arkielämässä tabuiksi koettuja sääntöjä. Tähän tarvitaan potilaan suostumus. Lääkärin luonteva ja ammatillinen suhtautuminen tilanteeseen auttaa.

7. LAIT JA NIIDEN SOVELTAMINEN KÄYTÄNNÖSSÄ KYSYMYKSET Millä edellytyksillä potilas voidaan määrätä somaattiseen hoitoon tahdosta riippumatta? Millä edellytyksillä potilaan somaattista sairautta voidaan hoitaa tahdosta riippumatta (Hoitotoimenpiteet)?

8. Millä edellytyksillä potilaan itsemääräämisoikeutta voidaan rajoittaa somaattisen hoidon aikana (rajoitustoimenpiteet)? Mikä on eettisesti oikein?

9. Lakeja itsemääräämisoikeuden kunnioittamisesta Suomen perustuslaki, Suomen allekirjoittamat ihmisoikeussopimukset Potilaslaki, jonka lähtökohtana on, että potilas päättää hoidosta Potilaslaki 6& 1 mom: ”Potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Jos potilas kieltäytyy tietystä hoidosta tai hoitotoimenpiteestä, häntä on mahdollisuuksien mukaan hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan muulla lääketieteellisesti hyväksyttävällä tavalla.”

10. ”Täysivaltaisella ja harkintakykyisellä aikuisella potilaalla on oikeus kieltäytyä tehokkaasta hoidosta.” ”Potilaan on ymmärrettävä kieltäytymisen merkitys” . Potilaan informaatio PotL 5& ”Itsemääräämisoikeus edellyttää fyysistä ja psyykkistä kompetenssia, joka arvioidaan lääketieteellisesti.”

11. Potilaslaki 6&2mom: ”Jos täysi-ikäinen potilas ei mielenterveydenhäiriön, kehitysvammaisuuden tai muun syyn vuoksi pysty päättämään hoidostaan, potilaan laillista edustajaa taikka lähiomaista tai muuta läheistä on ennen tärkeän hoitopäätöksen tekemistä kuultava sen selvittämiseksi, millainen hoito parhaiten vastaisi potilaan tahtoa.

12. Jos tästä ei saada selvitystä, potilasta on hoidettava tavalla, jota voidaan pitää hänen henkilökohtaisen etunsa mukaisena.” Potilaslaki 6& 3 mom: ”Ensisijaista potilaan tahdon selvittäminen, sitten potilaan henkilökohtainen etu.” Ennakkoon laadittu hoitotoive, hoitotestamentti

13. Käytännön ongelmatilanteita Mielenterveydenhäiriö vaikuttamassa päätöksentekokykyyn: psykoosit paranoia depressio päihderiippuvuus

14. Muita syitä hoidosta kieltäytymiseen sairaalakammo toimenpidekammo regressio Usein taustalla vaikea kokemus, esim. delirium tai väärin ymmärtäminen aikaisemman sairauden hoidon aikana

15. Mitä tehdään? informoidaan neuvotellaan suostutellaan toimitaan lääketieteellisinä asiantuntijoina Esimerkki: sädehoitoon maanittelu, suostuttelu

16. Aivoelimellinen sairaus vaikuttamassa päätöksentekokykyyn dementia delirium Esimerkki: jalkaterän amputaatio deliriumpotilaalta

17. Potilaslaki 8 &: ”Kiireellinen henkeä tai terveyttä uhkaavan vaaran torjumiseksi tarvittava hoito on annettava, vaikka potilaan tahdosta ei tajuttomuuden tai muun syyn vuoksi voi saada selvitystä.” ”Jos potilas on aikaisemmin pätevästi kieltänyt hoidon, sitä ei saa antaa.”

18. LAKISÄÄTEISEN RAJOITTAMISEN OIKEUTTAVAT LAIT Mielenterveyslaki Päihdehuoltolaki Tartuntatautilaki Kehitysvammaisten erityishuollosta annettu laki Rikoslaki Somaattiselle pakkohoidolle ei ole erityislakia

19. MIELENTERVEYSLAKI Somaattinen hoito vasten tahtoa (MTL 22 c %) Ruumiillisen sairauden hoito vasten tahtoa on mahdollista vain, jos hoito on tarpeen potilaan henkeä tai terveyttä uhkaavan vaaran torjumiseksi eikä potilas kykene itse päättämään hoidosta

20. Hoidosta päättää potilaan hoitava lääkäri, myös hoidon suorittamisen kannalta välttämättömistä lyhytaikaisista rajoittamisista Hoitoa voidaan antaa myös muussa kuin psykiatrista hoitoa antavassa terveyden huollon toimintayksikössä, jossa potilaan hoidosta vastaava lääkäri päättää hoidosta ja rajoitustoimenpiteistä

21. Somatiikan lääkärin on toimittava yhteistyössä potilaan psykiatrisesta hoidosta vastaavan lääkärin kanssa Mitä tarkoittaa? - potilas kotona, mielenterveyden häiriö, somaattinen sairaus, jonka hoidosta kieltäytyy

22. Tarkkailulähete MI – somaattisen puolen lääkäri Tarkkailulausunto MII - psykiatri Hoitoon määrääminen MIII – psykiatrisen yksikön vastaava lääkäri Suositus ylimääräisestä hoitajasta psykiatrian osastolta Hoitovastuu ja vastuu rajoitustoimenpiteistä somaattisella lääkärillä

23. Potilas on siis hoidossa somaattisella osastolla Tarvitaan kiinteä yhteistyö somatiikan ja psykiatrian välillä somaattisen hoidon ajan sekä jatkohoidon järjestämiseksi Tavallisesti hoito jatkuu psykiatrian osastolla Vastentahtoinen hoito lopetetaan heti, kun edellytykset päättyvät – kirjaus psykiatriseen sairauskertomukseen

24. Kehitettävää Valtakunnallisten ohjeiden laatiminen Paikallisten menettelytapojen sopiminen Hoitovastuun selkiyttäminen: psykiatria vai somatiikka

25. Ongelmallisia tilanteita Akuutti aivojen toimintahäiriö eli elimellinen psykoosi – turvaudutaanko mielenterveyslakiin vai potilaslakiin? Käytännössä yleensä toimitaan potilaslain mukaan: ”potilaan tahdosta ei tajuttomuuden tai muun syyn vuoksi voi saada selvitystä”

26. Tahdon vastainen somaattinen hoito on mahdollista ainoastaan silloin, kun hoidosta kieltäytymisen syynä ovat psykoosin aiheuttamat oireet – psykoosin tunnistaminen ei aina helppoa Sairauskertomustiedoissa oleva aikaisempi merkintä esim. skitsofreniasta ei oikeuta vastentahtoiseen hoitoon

27. PÄIHDEHUOLTOLAKI Lain 10 &: Terveysvaaran vuoksi tahdosta riippumattomaan hoitoon, jos potilas on ilman hoitoa välittömässä hengenvaarassa tai saamassa vakavan, kiireellistä hoitoa vaativan terveysvaurion

28. Lain sovellutus käytännössä 11 – 18 & Terveyskeskuksen vastaava lääkäri tai sairaalan ylilääkäri voi määrätä hoitoon enintään 5 vrk toisen lääkärin (terveyskeskus, mielenterveystoimisto, muu lääkäri) antaman lausunnon perusteella

29. Johtosäännöllä voidaan määrätä, että päätöksen hoitoon määräämisestä terveyskeskuksen vastaavan lääkärin tai sairaalan ylilääkärin sijasta voi tehdä muu lääkäri Hoidon toteutus: keskussairaala?

30. TARTUNTATAUTILAKI Tartuntatautilaki hyväksyy eristämisen ainoastaan toisten ihmisten turvallisuuden, ei asianomaisen itsensä vuoksi Eristämisestä päättää terveyslautakunta 2 kuukauden ajalta ja lääninoikeus 3 kuukauden jatkoajalta Terveyskeskuslääkäri päättää kiireellisissä tapauksissa Laki ei käsittele hoidollisia pakotteita

31. Karanteenimahdollisuus on olemassa, jos esim. pandeeminen influenssa, SARS, tartuntavaarallinen tuberkuloosi Ongelmatilanteita: HIV ja odottava äiti

32. KEHITYSVAMMAISTEN ERITYISHUOLLOSTA ANNETTU LAKI Vammaisuus ei ole sairaus Toimintaohje: suhtautuminen kuin kehitystasoltaan vastaavan ikäiseen nuoreen tai lapseen Potilaslaki: hoidetaan yhteisymmärryksessä lähiomaisen tai muun läheisen kanssa

33. RIKOSLAKI Jos epäily rikoksesta, jonka rangaistus enempi kuin 6 kk vankeutta tai epäily rattijuoppoudesta, asianomaisella on velvollisuus henkilökatsastukseen näytteiden ottoon

34. Yhteenvetoa Ei yksiselitteistä lakia Harvoin pakon käyttöä Konsensus yleensä löytyy