Etiikka ik ntyneiden hoidossa Laitoshoidon n k kulma

1. Etiikka ik��ntyneiden hoidossaLaitoshoidon n�k�kulma Hoidon etiikan teemap�iv� 13.12.2005 Turun yliopisto Sari Teeri

2. Taustaa V�est�muutokset Keskim��r�inen laitoshoidon tarve alkaa 82-vuotiaana Dementoituneiden ihmisten m��r�n kasvu Suurin syy pitk�aikaiseen laitoshoitoon on kognition aleneminen (2004 vain 7 %:lla terveyskeskusten vuodeosastojen pitk�aikaispotilaista ei ollut kognition alenemaa) Hoito-organisaatioiden rakenteet ongelmallisia Esim. terveyskeskusten vuodeosastoilla 2004 7 % ei ollut kognition alenemaa -eritt�in vaikea tai vaikea heikkeneminen 58 %:lla (CPS = cognitive performance scale) Kolme nelj�st� dementoineesta tarvitsee sairauden edetess� pitk�aikaista laitoshoitoa Dementoituneen ihmisen hoidossa tulee esille eettisesti ongelmallisia tilanteita. Haastatellessanipitk�aikaispotilaita er�s i�k�s rouva toi esille sen, ett� niin kauan on viel� ihmisarvoa kun pystyy toimimaan itsen�isesti.Esim. terveyskeskusten vuodeosastoilla 2004 7 % ei ollut kognition alenemaa -eritt�in vaikea tai vaikea heikkeneminen 58 %:lla (CPS = cognitive performance scale) Kolme nelj�st� dementoineesta tarvitsee sairauden edetess� pitk�aikaista laitoshoitoa Dementoituneen ihmisen hoidossa tulee esille eettisesti ongelmallisia tilanteita. Haastatellessanipitk�aikaispotilaita er�s i�k�s rouva toi esille sen, ett� niin kauan on viel� ihmisarvoa kun pystyy toimimaan itsen�isesti.

3. Dementoituneen ihmisen on vaikeaa tehd� valintoja s�ilytt�� muistissaan tietoa ja k�ytt�� sit� esitt�� toivomuksia ymm�rt�� olosuhteita ? eettisi� ongelmatilanteita (Powers 2001)

4. Mit� tutkittu Arkip�iv�n etiikkaa (Powers 2001) -> taksonomia 1)Hoidon rajojen oppiminen / ymm�rt�minen hoidosta/ toimenpiteist� kielt�ytyminen hoitotahto 2)Tarkkailun ja valvonnan kulttuurin v�hent�minen 3)Integriteetin s�ilytt�minen Tietoisuus ihmisen menneisyydest� Ihmisarvo, autonomia 4) Yhteis�n arvojen ja normien m��ritt�minen Yksil�llisten tarpeiden huomioiminen Powers on tutkinut etnografisen analyysin avulla arkip�iv�n etiikkaa vanhainkodissa dementoituneiden ihmisten kohdalla. Havainnoinut ja haastatellut 30 vanhainkodin asukasta , haastatellut heid�n omaisensa, hoitohenkil�kunnan -tarkastellut eettisess� komiteassa tai toimikunnassa k�siteltyj� tapauksia. H�n on aineistosta induktiivisesti tehnyt luokittelun, Laitoksen sis�isi� ja kirjoittamattomia normeja k�ytet��n perusteina potilaiden tosiasllisen toimintavapauden rajoittamisessa. Powers on tutkinut etnografisen analyysin avulla arkip�iv�n etiikkaa vanhainkodissa dementoituneiden ihmisten kohdalla. Havainnoinut ja haastatellut 30 vanhainkodin asukasta , haastatellut heid�n omaisensa, hoitohenkil�kunnan -tarkastellut eettisess� komiteassa tai toimikunnassa k�siteltyj� tapauksia. H�n on aineistosta induktiivisesti tehnyt luokittelun, Laitoksen sis�isi� ja kirjoittamattomia normeja k�ytet��n perusteina potilaiden tosiasllisen toimintavapauden rajoittamisessa.

5. Arkip�iv�n etiikan tutkimusten l�ht�kohtia autonomia (Whitler 1996, van Thiel & van Felden 2001, Scott ym.2003) loukkaukset liittyv�t jokap�iv�iseen el�m��n kuuluviin p��t�ksiin tieto potilaan el�m�st� korostuu omaisten merkitys keskeinen yksityisyys (Schopp ym 2003) integriteetti (Kihlgren & Thorsen 1996, 1998, Randers & Mattiasson 2000, Randers ym. 2003,2004, Nordam 2003)

6. Integriteetin loukkaus liittyy henkil�kohtaisiin arvoihin, toivomuksiin itsem��r��miseen inhimilliseen kohteluun omaan tilaan (ymp�rist�, keho) salassapitoon kulttuuriin, vakaumukseen elettyyn el�m��n l�heisten kunnioittamiseen sosiaalisten tarpeiden kunnioittamiseen yksin�isyys, erist�minen ulkopuolisesta maailmasta (Randers 2003 ym.)

7. Eettiset ongelmat p��osin hoitoty�ntekij�n ja potilaan v�lill� (vrt. Leino-Kilpi 2003) Vanhuksen ��nt� ei kuunnella -> Uhkana v�linpit�m�tt�myys, mit�t�inti (Kankare ym. 2004)

8. Laitosten sis�iset ja kirjoittamattomat normit perusteina ratkaisuille, esim. rajoitettaessa potilaan toimintavapautta Vallank�ytt� (Palviainen ym. 2003)

9. Esimerkkin� ruokailuun liittyvien eettisten kysymysten tutkiminen Perustuu henkil�kohtaisiin valintoihin, tapoihin ja tottumuksiin Laitoksessa monet valinnat eiv�t ole en�� mahdollisia Sy�minen / ruokailu monimutkainen biologinen, sosiaalinen, kulttuurinen ja symbolinen ilmi�. (Kayser-Jones 1996) Ensimm�isiss� tutkimukissa tuli esille potilas on pidett�v� elossa, hoitajatEnsimm�isiss� tutkimukissa tuli esille potilas on pidett�v� elossa, hoitajat

10. Ruokailusta kielt�ytyminen eettisen� ongelmana (Nordberg 1988, Nordberg ym 1994, Turtiainen ym 1999, Wilmot ym. 2002) Nen�-mahaletkuruokintaan liittyv�t kysymykset (Day 1995, Wurzbach 1996) Kyse tutkimuksissa yleens� siit�, mihin p��t�s sy�tt�misest� tai sy�tt�m�tt� j�tt�misest� perustuu Eettiset periaatteet (itsem��r��misoikeus, el�m�n kunnioittaminen, hyv�n tekeminen) L��k�rin ohjeet Omaisten mielipiteet Muun henkil�kunnan suhtautuminen Potilaan mielipide Potilaan kohtelu ruokailutilanteessa Sidenvall 1999: teht�v�orientoituneet ja potilasorientoituneet hoitajat - �rituaalit� Pelletier 2005: �sosiaaliset sy�tt�j�t�, �tekniset sy�tt�j�t�

11. Eettisesti vaikeissa hoitotilanteissa potilaan mielipiteeseen vaikuttaminen (Slettebo & Bunch 2004, tutkimuksessa tarkkailtu 14 sairaanhoitajan ty�skentely� p�ivitt�in 2-3 tuntia / 8 viikkoa + haastettelu ) Hoitajien k�ytt�m�t strategiat: - neuvottelu - perustelu - rajoittaminen, pakkokeinojen k�ytt�

12. Daily life in a nursing home. Has it changed in 25 years? - yleist� tylsyys, ik�vystyminen, yksin�isyys, avuttomuus G. Harper Ice (2002)

13. Haasteita tutkimukselle Miten saadaan i�kk��n ihmisen oma n�k�kulma esille? Omaisten merkitys potilaiden eletyn el�m�n asiantuntijoina korostuu! Ent� ne i�kk��t potilaat, joilla ei ole omaisia? El�m�nlaatutestamentti (www.dementiahoitoyhdistys.fi)