370 likes | 1.02k Views
Pakko psykiatrisessa hoidossa. Psykiatrisen hoitotyön päivät 2012 Tampere Elina Haapaniemi Psykiatri, perheterapeutti TaY ja pshp. Pakko terveydenhuollossa. Yksilön vapaus ja koskemattomuus ovat perustuslain suojaamia oikeuksia.
E N D
Pakko psykiatrisessa hoidossa Psykiatrisen hoitotyön päivät 2012 Tampere Elina Haapaniemi Psykiatri, perheterapeutti TaY ja pshp Elina Haapaniemi
Pakko terveydenhuollossa Yksilön vapaus ja koskemattomuus ovat perustuslain suojaamia oikeuksia. Pakon käyttö on poikkeus ja edellyttää laissa säädettyä oikeutusta Mt-laki, päihdehuoltolaki, tartuntatautilaki Pakon käyttöä valvotaan erillinen päätöksentekoprosessi valitusoikeus Elina Haapaniemi
Miksi pakkoa käytetään? • Potilaan hoitaminen, suojeleminen • Muiden suojeleminen • Itsen vahingoittamisen estäminen • Ahdistuksen, levottomuuden, vainoharhaisuuden, aistinharjohen, aggressiivisuuden hallinta • Eristys ja lepositeet Tuori ja Kiikkala. SLL 2004;59(37):3411-3414 Elina Haapaniemi
Pakkohoito.. • ..ei ennusta kliinisesti heikompaa tulosta kuin vapaaehtoinen hoito. Korkeila. Duod. 2006;122:2251-7 Elina Haapaniemi
Pakkotoimien vähentämisessä… …ei moralisointi auta Laitinen. Duod 2011;127:366 Elina Haapaniemi
Pakkoon turvautuminen… • ..kertoo siitä, että ongelmien ehkäisy ja aiempi hoito eivät ole riittäneet Rovasalo ja Juriloo. Duod. 2011;127:5-7 Elina Haapaniemi
Kliinisen psykiatrian etiikka.. ..on käytännöllistä; jos ihminen aiheuttaa psykoottisuuden vuoksi terveys- tai turvallisuusvaaraa itselleen tai muille, pakon käyttöä pidetään aiheellisena. Rovasalo ja Juriloo. Duod. 2011;127:5-7 Elina Haapaniemi
Pakko-mitä se on • Hyvä vai huono asia? • Miten kytkeytyy valtaan? • Onko valta hyvä vai huono asia? Elina Haapaniemi
Valta ja vastuu • mitä tapahtuu jos on • vastuuta mutta ei valtaa? • valtaa mutta ei vastuuta? • valtaa ja vastuuta? Elina Haapaniemi
Miksi on valtaa ja vastuuta? • mitä tavoitellaan? • mihin pyritään? • ts. mikä on perustehtävä? Elina Haapaniemi
Käsitteitä • pakkohoito vs tahdosta riippumaton hoito • pakko joutua hoitoon vai oikeus saada hoitoa omasta ymmärryksestä huolimatta? • Potilaalla on oikeus hyvään hoitoon myös tilanteessa, jossa hän ei ymmärrä, että hän todennäköisimmin hyötyy hoidosta. Korkeila. Duod. 2006;122:2251-7 Elina Haapaniemi
Pakkohoito vs. tahdosta riippumaton hoito Pakko ei katoa termiä vaihtamalla. Rovasalo ja Juriloo. Duod. 2011;127:5-7 Elina Haapaniemi
Mikä vähentää pakon käytön tarvetta?Potilaaseen liittyvät keinot • Psyk. perussairauden ja päihdehäiriön hyvä hoito • Aggressiivisuuden arviointi • Nollatoleranssi • Potilaskohtaiset suunnitelmat • Jatkuva vv-vaaran arviointi • Potilaan ja hlökunnan subj. kokemuksien huomioon ottaminen • Vierihoito ja tehostettu seuranta Rovasalo ja Juriloo. Duod. 2011;127:5-7 Elina Haapaniemi
Mikä vähentää pakon käytön tarvetta?Työyhteisöön liittyvät keinot • Hoitokäytäntöjen kehittäminen • Työyhteisön kehittäminen • Itsereflektio • Toimintatapojen jatkuva tarkastelu • Johtamisen kehittäminen • Vastuusuhteiden ja työnjaon selkyttäminen • Konfliktitilanteiden eskaloitumisen ehkäisyn mallit • Vv- ja poikkeustilanteiden harjoittelu • Jälkipuinti • Ristiriitojen avoin käsittely • Hlökunnan ammatillisen kehittymisen tukeminen • Benchmarking • Virhetilanteiden avoin käsittely • Moniammatillisuutta etiikkaan ja oikeishallintoon Rovasalo ja Juriloo. Duod. 2011;127:5-7 Elina Haapaniemi
Mikä vähentää pakon käytön tarvetta?Rakenteelliset keinot • Hoitoympäristön kehittäminen • Turvallinen, rauhallinen • Time out –tilat • Potilasmäärä pieni • Vaihtuvuus pieni • Sla- ja avohoidon porrastuksen optimointi • Hoitohlökunnan työmäärän kohtuullistaminen • Turva- ja valvontalaitteet • Väkivaltaisten potilaiden hoitoon erikoistuneet yksiköt Rovasalo ja Juriloo. Duod. 2011;127:5-7 Elina Haapaniemi
Mikä vähentää pakon käytön tarvetta?Vaihtoehtojen punninta päätöksentekotilanteessa • Vähiten rajoittava toimenpide • Hyödyt ja haitat • Toimenpide? • Toimenpiteen käyttämättä jättäminen? • Yleisen hyvän hoitokäytännön noudattaminen Rovasalo ja Juriloo. Duod. 2011;127:5-7 Elina Haapaniemi
VALTAKUNNALLINEN OHJELMA TYÖ- JA POTILASTURVALLISUUDEN LISÄÄMISEKSI JA PAKON KÄYTÖN TARPEEN VÄHENTÄMISEKSI PSYKIATRISISSA SAIRAALOISSA Elina Haapaniemi
Tahdosta riippumattoman hoidon käyttö vaihtelee eri puolilla Suomea Lähde: THL/Timo Tuori 2009 Elina Haapaniemi 18
Hoidon pakkokeinojen käyttö vaihtelee eri puolilla Suomea Lähde: THL/Timo Tuori 2009 Elina Haapaniemi 19
Epidemiology of involuntary placement of mentally ill people across the European Union. Salize, H.J, Dressing, H. British J Psychiatry 184, 163-168, 2004 Elina Haapaniemi 22 7.6.2014 J Moring
Epidemiology of involuntary placement of mentally ill people across the European Union. Salize, H.J, Dressing, H. British J Psychiatry 184, 163-168, 2004 Elina Haapaniemi 23 7.6.2014 J Moring
Välityöskentely • Miltä tuntuu suorittaa rajoitustoimenpiteitä • eristäminen • sitominen • kiinnipito • omaisuuden haltuunotto • yhteydenpidon rajoittaminen Elina Haapaniemi
Mielenterveyslaki 8 § Henkilö voidaan määrätä tahdostaan riippumatta psykiatriseen sairaalahoitoon vain: 1) jos hänen todetaan olevan mielisairas; 2) jos hän mielisairautensa vuoksi on hoidon tarpeessa siten, että hoitoon toimittamatta jättäminen olennaisesti pahentaisi hänen mielisairauttaan tai vakavasti vaarantaisi hänen terveyttään tai turvallisuuttaan taikka muiden henkilöiden terveyttä tai turvallisuutta; ja 3) jos mitkään muut mielenterveyspalvelut eivät sovellu käytettäviksi tai ovat riittämättömiä. Alaikäinen voidaan määrätä tahdostaan riippumatta psykiatriseen sairaalahoitoon myös, jos hän on vakavan mielenterveydenhäiriön vuoksi hoidon tarpeessa siten, että hoitoon toimittamatta jättäminen olennaisesti pahentaisi hänen sairauttaan tai vakavasti vaarantaisi hänen terveyttään tai turvallisuuttaan taikka muiden henkilöiden terveyttä tai turvallisuutta ja jos mitkään muut mielenterveyspalvelut eivät sovellu käytettäviksi. Edellä 1 ja 2 momentin nojalla hoidettavana olevan alaikäisen hoito tulee järjestää yksikössä, jolla on edellytykset ja valmiudet hoitaa häntä. Alaikäistä tulee hoitaa erillään aikuisista, jollei katsota olevan alaikäisen edun mukaista menetellä toisin. Elina Haapaniemi
Mielenterveyslaki 9 § Sen selvittämiseksi, ovatko edellytykset henkilön hoitoon määräämiseen hänen tahdostaan riippumatta olemassa, hänet voidaan ottaa tarkkailuun sairaalaan. Tarkkailuun lähettämistä varten lääkärin on tutkittava potilas ja, jos hän pitää potilaan hoitoon määräämistä välttämättömänä, laadittava hänestä kirjallinen lääkärinlausunto (tarkkailulähete).Tarkkailulähetteen tulee sisältää perusteltu kannanotto siitä, ovatko edellytykset hoitoon määräämiseen todennäköisesti olemassa. Potilas voidaan ottaa enintään kolme päivää aikaisemmin tehdyn potilaan tutkimukseen perustuvan tarkkailulähetteen perusteella tarkkailuun, jos hoitoon määräämisen edellytykset todennäköisesti ovat olemassa. Elina Haapaniemi
Asiakirjat tahdosta riippumattomaan hoitoon määrättäessä • M1 • M2 • M3 • potilaskertomusmerkinnät • Mielenterveyslain 4 a luvun mukaiset itsemääräämisoikeuden rajoitukset, päätöksenteko ja kirjaaminen Elina Haapaniemi
MTL 4 a luku •1. MTL 22a Perusoikeuksien rajoitusten yleiset edellytykset •2. MTL 22b Psyykkisen sairauden hoito •3. MTL 22c Ruumiillisen sairauden hoito •4. MTL 22d Liikkumisvapauden rajoittaminen •5. MTL 22e Erityiset rajoitukset (eristäminen ja sitominen) •6. MTL 22f Omaisuuden haltuunotto •7. MTL 22g Omaisuuden ja lähetysten tarkastaminen •8. MTL 22h Henkilöntarkastus ja -katsastus •9. MTL 22j Yhteydenpidon rajoittaminen Elina Haapaniemi
Rajoitustoimenpiteet • Tarkkailu tai tahdosta riippumaton hoitopäätös eivät oikeuta muihin itsemääräämisoikeuden rajoituksiin ilman erillisiä mielenterveyslain mukaisia päätöksiä • Päätökset tulee tehdä mielenterveyslain mukaisessa järjestyksessä ja kirjata asianmukaisesti potilaskertomukseen • Nykyinen mielenterveyslaki jättää tulkinnanvaraiseksi kysymyksen, sisältyykö liikkumisvapauden rajoittaminen 9 §:n tarkoittamaan tarkkailussa olemiseen. • Viimeistään tahdosta riippumattoman hoitopäätöksen jälkeen myös liikkumisvapauden rajoituksesta tulee olla hoitavan lääkärin perusteltu päätös, joka kirjataan potilaskertomukseen Elina Haapaniemi
STM asetus 2002:2 • 100 Tahdonvastainen hoitotoimenpide • 200 Liikkumisvapauden rajoittaminen • 300 Hoidollinen kiinnipitäminen • 400 Eristäminen • 500 Sitominen • 600 Omaisuuden haltuunotto • 700 Omaisuuden ja lähetysten tarkastaminen • 800 Henkilöntarkastus ja -katsastus • 900 Yhteydenpidon rajoittaminen Elina Haapaniemi
22 i §Henkilöntarkastus ja… • Jos on perusteltua syytä epäillä, että potilaalla on vaatteissaan tai muutoin yllään 22 g §:ssä tarkoitettuja aineita tai esineitä, hänelle saadaan asian selvittämiseksi toimittaa henkilöntarkastus. Jos on todennäköisiä syitä epäillä, että potilas on päihdyttävän aineen vaikutuksen alainen tai että hänellä on niitä tai 22 g §:ssä tarkoitettuja aineita tai esineitä kehossaan, hänelle saadaan toimittaa henkilönkatsastus, joka käsittää potilaan ruumiin tarkastamisen, puhalluskokeen, veri-, virtsa- tai sylkinäytteen ottamisen. Näytteen antamisesta tai kokeen suorittamisesta ei saa aiheutua tarpeetonta haittaa potilaalle. Elina Haapaniemi
22 i § … -katsastus • Henkilöntarkastuksen tai -katsastuksen toimittamisesta päättää potilaan hoidosta vastaava lääkäri, ja se on tehtävä toimintayksikön henkilökuntaan kuuluvan kahden terveydenhuollonammattihenkilöistä annetussa laissa (559/1994) tarkoitetun ammattihenkilön läsnä ollessa. Henkilönkatsastuksen saa suorittaa vain terveydenhuollon ammattihenkilö. Lääketieteellistä asiantuntemusta vaativan tutkimuksen saa suorittaa vain lääkäri. Tarkastuksista on tehtävä merkinnät potilasasiakirjoihin. Elina Haapaniemi
Mielenterveyslain rajoitesäännösten sovellusohjeetAuroran sairaalassa 2009 • Kiinnipitämisellä voidaan korvata osa eristämisistä. Kiinnipitämisen käyttö edellyttää koulutusta, jossa opetetaan oikeat otteet hoitotoimeen. • Hoidollinen kiinnipitäminen on kestostaan riippumatta pakkotoimenpide, jota voidaan käyttää vain tarkkailussa tai tahdosta riippumattomassa hoidossa olevalle potilaalle. Se on tilastoitava rajoitustoimenpideluetteloon koodilla 300. • Mikäli kiinnipitäminen tapahtuu potilaan välittömästi eristämiseksi tai sitomiseksi, kiinnipitämistä ei tarvitse erikseen tilastoida eikä siitä tehdä erillistä päätöstä, vaan kiinnipidon katsotaan sisältyvän eristämis/sitomistapahtumaan. Elina Haapaniemi
Paperityöt itsemääräämisoikeutta rajoitettaessa •Hoitajien merkinnät seurantalehdelle sekä erillinen eristysseurantalomake ym. (pot laki 12 §,asetus 7 ja 12 §) •Lääkärin seurantamerkinnät, aina kaikista perusoikeuksien rajoittamisista: potilaan tila, toimenpiteen perustelut, myös eristyksen väliarviot (asetus 7 ja 12 §) •Erilliset valituksenalaiset päätökset, omaisuuden haltuunotto ja yhteydenpidon rajoitus (mtl g ja j §) •Ilmoitus eristämisistä ja sitomisista ja vaadittavat lisäselvitykset aluehallintovirastoon (mtl 22 f §) •Sairaalan luettelo rajoitustoimenpiteistä, erillinen salassapidettävä rekisteri, säilytysaika 2 vuotta (mtl 22 k § Elina Haapaniemi
Työntekijän asema - välityöskentely • Kuka käyttää mielellään pakkokeinoja? • Saako lääkäri tai hoitaja niistä jotain sairasta mielihyvää • Millainen on asiallinen ja ammattitaitoinen pakkokeinojen käyttäjä? • Miten tutustut omaan aggressiivisuuteesi? Elina Haapaniemi
Kysymyksiä • Kuka huolehtii työntekijästä? • Mitä tapahtuisi, jos pakkoa ei käytettäisi? • Miten pakkotoimenpiteet liittyvät muihin asioihin • henkilökunta- ym. resurssit? • potilasmäärä ja –laatu osastolla? • muut tekijät? Elina Haapaniemi
Eduskunnan oikeusasiamiehen tarkastuskäynti Pitkäniemen sairaalassa 3.4.2012 • Tarkoitus on tutustua potilaiden oloihin ja heidän kohteluunsa sekä perusoikeuksiensa rajoituksiin tahdosta riippumattoman psykiatrisen sairaalahoidon aikana. Tarkoituksena on myös selvittää, miten potilaita neuvotaan ja heille tiedotetaan heidän oikeuksistaan sekä miten yhdenvertaisuus ja tasa-arvo toteutuvat Pitkäniemen sairaalassa. Elina Haapaniemi