Sosiaali- ja terveystoimen ydinkunta-palvelukunta -malli Apulaiskaupunginjohtaja Päivi Laajala 28.2.2008

1. Sosiaali- ja terveystoimen ydinkunta-palvelukunta -malli Apulaiskaupunginjohtaja Päivi Laajala 28.2.2008 Apulaiskaupunginjohtaja Päivi Laajala

2. Oulun ydinkunta – palvelukuntamalli on sovellus tilaaja-tuottaja –mallista, jossa palvelun tilaajan (järjestäjän) ja palvelun tuottajan vastuut eriytetään toisistaan uudenlaisen ohjausmenettelyn käyttöön ottamiseksi ja palvelutuotannon tehostamiseksi. • Mallia voidaan käyttää: • kunnan sisäisten palvelumarkkinoiden kehittämiseen sisäisellä sopimusohjauksella ja liikelaitostamisella. • oman toiminnan tehostamiseen tavoitteena paremmin reagoiva palvelutuotantoprosessi ja palvelutuotannon kustannustehokkuus • ulkoisten palvelumarkkinoiden kehittämiseen tilaamalla palveluja organisaation sisältä ja ulkoa (liikelaitokset ja yhtiöt, kolmannen sektorin toimijat) • soveltaen virastoittain, hallintokunnittain Mikä on ydinkunta - palvelukuntamalli

3. Ydinkunta-palvelukunta -mallin keskeiset periaatteet ja tavoitteet Oulussa Palvelurakenteen muutos Oulussa on pitkäjänteinen, kaupunginvaltuuston ja –hallituksen strategisessa ohjauksessa oleva muutosprosessija se perustuu kaupunginvaltuuston periaatepäätöksiin vuodelta 1998. Prosessissa edetään kaupunginvaltuuston erillisin päätöksin – kaupunginhallitus ohjaa yksityiskohtaisempaa kehitystyötä. Muutosprosessin johtaminen on kaupunginjohtajan vastuulla. Henkilöstön asema turvataan muutoksissa ja henkilöstöjärjestöt ovat aktiivisesti mukana toteuttamassa muutoksia.

4. YPK -prosessi • Ydinkunta-palvelukuntamalliin on Oulussa siirrytty vähitellen ja maltillisesti. • Pilotointien tuloksia on hyödynnetty jatkokehittämisessä ja mallia on laajennettu ensimmäisen vaiheen päivähoidosta ja teknisestä sektorista vähitellen muille palvelualoille. Mallin käyttöönotto on laaja koko organisaatiota koskeva prosessi ja on vaatinut aikaa. • Mallin käyttöönotto on Oulussa vaiheistettu seuraavasti:  • 1. Poliittiset periaatepäätökset kesäkuussa 1998 • 2. Pilottivaihe 1999 – 2001 (päivähoito, tekninen sektori) • 3. Kokeiluvaihe eri hallintokunnissa ja palveluissa 2001- 2004 (liikelaitokset) • 4. Vakiinnuttaminen ja systematisointi 2005 – 2007, mm. tilaajayhteistyön kehittäminen • 5. Mallin toteuttaminen, seuranta ja jatkokehittäminen 2008

5. Sosiaali- ja terveystoimen organisaatio 2007 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA TILAAJA • Tilaajatiimi • Sosiaali- ja terveystoimen johtaja • 4 tilaajajohtajaa Mielenterveys- ja sosiaalijohtaja Päivähoidon johtaja Vanhustyön johtaja Johdon tuki-palvelut Terveys johtaja JOHTOKUNTA Palvelutuotantojohtaja • TerveydenhuoltoPalvelujohtaja • Terveysasemat • Neuvolat ja perhetyö • Opiskelijaterveydenhuolto • Erikoislääkäritoiminta • Lääkinnällinen kuntoutus • Röntgen • Suun terveydenhuolto • PäivähoitoPalvelujohtaja • Päiväkotipalvelut • Perhepäivähoito • Leikkitoiminta • Kotona asumista tukevat palvelutPalvelujohtaja • Vanhusten sosiaalityö • Kotihoito • Päivätoiminnot • Vanhusten asumis- palvelut ja palvelu- asuminen • SosiaalipalvelutPalvelujohtaja • Lastensuojelu • Yleinen sosiaalityö • Vammaispalvelut • Päivätoiminnat, työtoim. • Erityisryhmien asuminen (vammaiset, päihde, mtt) • Timosenkoti TUOTTAJA Oma palvelutuotanto • Hoivahoito jaOulun kaupungin-sairaala Palvelujohtaja • Vanhusten pitkäaikaishoito • Erikoislääkäritoiminta • Ikäihmisten sairaalakuntoutus • MielenterveystyöPalvelujohtaja • Mielenterveyspalvelut • Perheneuvola • Ehkäisevä mielenterveystyö • Päihdetyö • Puheterapia Yhteiset palveluprosessit (esim. henkilöstöasiat)

6. . Tilaaja-tuottaja -malli Tavoitteet, sosiaali- ja terveystoimi: • Oman palvelutuotannon kehittäminen • Ydintoimintaan ja -osaamiseen keskittyminen, muu tilataan/ostetaan oman organisaation ulkopuolelta • Palvelujen kustannustehokkuuden kasvattaminen • Palvelutuotannon joustavuuden ja laadun parantaminen • Kilpailuttamisen hyödyntäminen (mm. kilpailun uhka) • Asiakkaalle valintamahdollisuuksia

7. Tilaajan ja tuottajan erottaminen toisistaan Palvelusopimus • Palvelusopimus on palvelun toimittajan ja sen vastaanottajan (tilaaja, asiakas) välille solmittu sopimus, joka määrittelee palvelun sisällön, laadun eli palvelutason ja hinnan. Palvelusopimuksessa siis määritellään, mitä palvelua ostetaan, millä laatukriteereillä ja millä hinnalla. Sopimusohjaus • Sopimusohjauksessa palvelujen tuotanto perustuu tilaajan ja tuottajan väliseen sopimukseen. Palvelun tuottajan kanssa tehdään palvelusopimus. Oleellisena osana sopimusohjausmallin kehittelyyn liittyvät kustannuslaskennan kehittäminen, laadun määrittely ja palvelujen tuotteistaminen sekä laadullinen/määrällinen seuranta.

8. Sopimusohjausprosessi • Lähtökohtana strategia ja siitä johdetut palvelutuotannon tavoitteet • Nykytoiminnan kartoitus, analyysi, prosessien kehittäminen (asiakkaiden ja tilaajan tarpeet) • Palvelutarpeen ja –sisällön sekä tuotteiden määritteleminen (tuotteistaminen) • Palvelusopimus • Tilaaja ja tuottaja sopivat sopimuksen sisällöstä molempien osapuolten vastuineen ja velvoitteineen • Lähtökohtana ovat tilaajalla olevan palvelujen kysynnän tarve ja käytettävissä olevat taloudelliset resurssit sekä tuottajan tuottamisen kapasiteetti

9. Sopimusohjausprosessi • Seuranta ja arviointi • Toiminnan seurantaa ja arviointia varten on määriteltävä laatu- ja määräkriteerit • Kriteerit määritellään palvelutarpeen määrittelyn ja sopimusneuvottelujen yhteydessä • Raportoinnin ja muun seurannan pohjalta käynnistetään tarvittaessa seurantaneuvottelut, joiden perusteella varsinaista sopimusohjausta voidaan tarkistaa

10. Tilaajan tehtävät ja vastuut • Ydintehtävä: • Palvelutarpeen ja sen kehityksen arviointi • Palvelujen hankinta ja kilpailuttaminen • Määrittää järjestettävät palvelut, niiden määrän ja laadun sekä palvelujen myöntämisperiaatteet • Valitsee palvelun tuottajat (kaupungin oma palvelutuotanto, muu julkinen palvelutuotanto, yksityiset palvelut, kolmas sektori); kilpailuttaminen ja sopimusten teko • Rahoittaa palvelutuotannon • Arvioi tuotantojärjestelmän toimivuutta ja vaikuttavuutta (seuranta, laadunvalvonta ja raportointi) • Palveluverkko- ja investointihankesuunnittelu • Vastaa osaltaan viranomaistoiminnasta • Vastuu alueen kokonaiskehittämisestä • Ylläpitää ennaltaehkäisevää toimintaa • Tilaajan vastuulla on asiakasmaksut, toimitilat, atk-asiat

11. Tuottajan tehtävät ja vastuut • Tekee tilaajan kanssa palvelusopimuksen tuotettavien palvelujen määrästä, laadusta ja hinnasta (puitesopimus ja vuosittainen palvelusopimus). • Vastaa palveluiden kehittämisestä yhteistyössä tilaajan kanssa ja informoi sopimuksessa mainittujen palvelujen muutostarpeista. • Tekee asiakkaiden yksilöpäätökset sopimuksessa sovitulla tavalla. • Rekrytoi henkilökunnan ja vastaa henkilöstöasioista kaupungin yleisten ohjeiden mukaisesti. • Laatii oman talousarvion ja käyttösuunnitelman, laskuttaa tilaajaa sopimuksen mukaan tuottamistaan palveluista sekä vastaa sopimuksen ja talousarvion toteutumisesta. • Tuottaja informoi antamistaan palveluista sekä laajemminkin sopimuksessa mainituista palveluista.

12. TUOTTAJAT TILAAJA Sosiaali- ja terveyslautakunta • OMA PALVELUTUOTANTO • JOHTOKUNTA Sopimus • Tilaajatiimi • Sosiaali- ja terveystoimen johtaja • 4 tilaajajohtajaa Johdon tukip. Sopimus • MUU JULKINEN PALVELUTUOTANTO • Sairaanhoitopiiri • Erityishuoltopiiri • Liikelaitokset Kilpailuttaminen/kumppanuus KOLMAS SEKTORI • YKSITYISET PALVELUT • Mm. palveluasunnot • lastensuojelun ostopalvelut Kilpailuttaminen, kumppanuus

13. Sosiaali- ja terveystoimen organisaatio 1.1.2008 Kaupunginhallitus Apulaiskaupunginjohtaja Sosiaali- ja terveyslautakunta Palvelutuotannon johtokunta Sosiaali- ja terveystoimen joht. Palvelutuotantojohtaja Päivähoidon johtaja Päivähoito Mielenterveys- ja sosiaalijohtaja Sosiaalipalvelut Mielenterveyspalvelut Terveysjohtaja Terveydenhuolto Vanhustyön johtaja Kotona asumista tukevat palvelut Hoivahoito ja Oulun kaupunginsairaala

14. Jatkotoimenpiteet: • Kaupungin strategian tavoite: YPK-malli on optimaalisessa käytössä v. 2008 • Sosiaali- ja terveystoimi on käynyt läpi laajan muutosprosessin, jonka tavoitteena on tilaaja-tuottajamallin käyttöönotto kattavasti koko organisaatiossa v. 2008 mennessä. Tilaaja- ja tuottajaorganisaatiot uudella toimintamallilla 1.1.2007. Tuotantoyksiköt ja niiden palveluprosessit uudistetaan v. 2007 aikana. • Opetustoimenosalta onuudistettu strategia ja johtamisjärjestelmä, jonka toimeenpanovaihe käynnistyy syksyllä 2007 samoin rekrytointi. Uusi organisaatio toiminnassa 2008. Lukioiden yhdistämistä yhdeksi kokonaisuudeksi ja asemaa 2. asteen koulutuksessa selvitetään myös seudullisesti. • Teknisen keskuksen tilaajaroolin selkiyttäminen. Tilapalvelut -yksikkö aloittaa liikelaitoksena 1.1.2008. Teknisestä keskuksesta siirretään siellä vielä olevia tuotannollisia toimintoja liikelaitoksiin. Liikelaitosten yhdistäminen (ateria ja siivous sekä kunnossapito ja rakentaminen) uusiksi liikelaitoksiksi. • Liikuntavirastontilaaja- ja tuottajatehtävät eriytetty v. 2007 alussa ja palvelutuotanto keskitetään kahteen tuotantoyksikköön, nettoyksiköt otetaan käyttöön v. 2009 alussa ja päällekkäisyyksiä poistetaan liikelaitosten kanssa.

15. Jatkotoimenpiteet: • Nuorisotoimessa on kehitetty ydinkunta-palvelukuntamalli. Talousarviota 2008 valmistellaan sisäisen sopimusohjausrakenteen mukaisesti. Kustannuslaskentaa kehitetään mm. alueellisen nuorisotyön ns. toimintolaskurin avulla. • Kulttuuritoimessa on kehitetty YPK-sovellusta, uusi organisointimalli kehitteillä. Jatkotoimista ja aikataulusta päätetään syksyllä 2007. • Keskushallinnossaon selvityksen alla tietohallinnon YPK-mallin mukainen kehittäminen ja organisointi. Oulun Konttorin toiminnan vaikutuksia arvioidaan. Käynnistetään pilottina sosiaali- ja terveystoimen kanssa talousarvion kehittäminen tukemaan YPK-mallia tavoitteena uusimuotoinen budjetti. Keskushallinnon päätehtävänä on toimia strategisen johtamisen tukena ja mm. YPK-mallin kehittämisessä yhdessä virastojen kanssa. Keskushallinnon tehtävänä on myös YPK-mallin vaikutusten seuranta ja tuloksien mittaaminen. • Koko kaupunkikonsernissa haasteena on tuottavuuden tehostamisen ohella tilaajatoimintojen rakentaminen,tilaajatoimintojen jatko-organisointi, oman palvelutuotannon tavoiteosuuksien arviointi, tuotannon ja toiminnan painopisteiden määrittäminen sekä liikelaitostamismahdollisuuksien selvittäminen. • Strategian tarkistus syksyllä 2007 ja uudistaminen 2008. Henkilöstön poistumaan eläköitymisen seurauksena tarvitaan toimintasuunnitelma. YPK-mallin tiedotuksen, koulutukseen ja tukeen edelleen panostettava.

16. Taloudellisuus: Koko soten kustannukset nousseet 300 euroa / asukas, taloudellisuus on heikentynyt. Vaihtelu suurta soten sisällä. • Tuottavuus: Tuottavuudessa kehitys heikko. Henkilöstö kasvaa väestönkasvua nopeammin. • Asukastyytyväisyys: Hyvällä tasolla, hieman nousussa.

17. Sosiaali- ja terveystoimi • Taloudellisuus • Koko sosiaali- ja terveystoimen toiminnan järjestämisen kustannukset ovat reaalisesti nousseet suhteessa asukasmäärään runsaasta 2 300 eurosta lähes 2 700 euroon. Toiminnan taloudellisuus on näin mitattuna heikentynyt. • Tuottavuus • Tuottavuus on kokonaisuutena hieman heikentynyt. Henkilöstömäärä kasvaa nopeammin kuin kohderyhmänä oleva koko kaupungin asukasmäärä. Tuottavuuden negatiivinen kehitys on kuitenkin hidasta. • Asukastyytyväisyys • Asukastyytyväisyys sosiaali- ja terveystoimen palveluihin on hyvällä tasolla ja lievässä nousussa. Oulun sosiaali- ja terveystoimelle annettiin arvosanaksi 3,3 viisiportaisella asteikolla. Tyytyväisyys Oulun sosiaali- ja terveystoimen palveluihin on hieman paremmalla tasolla kuin suurissa kaupungeissa keskimäärin.

18. Taloudellisuus: Hoidettu taloudellisesti Tuottavuus: Pysytellyt nykytasollaan. Asukastyytyväisyys: Arvosana on hyvä ja suurten kaupunkien keskitasoa: Tyytyväisiä 1/3 tyytymättömiä 5 %.

19. Päivähoito • Taloudellisuus • Oulun kaupungin päivähoitotehtävä on hoidettu taloudellisesti. • Lasten päivähoidon kustannukset ovat pysyneet vakiona suhteessa kohderyhmään. • Tuottavuus • Tuottavuutta on mitattu hoitopäivien ja todellisen työpanoksen suhteella • Todellinen työpanos on tehdyn työn todellinen määrä, josta poissaolot on poistettu. • Työn tuottavuus on pysynyt jokseenkin tasaisena kolme viimeistä vuotta. • Asukastyytyväisyys • Lasten päivähoito saa Oulussa viisiportaisella asteikolla arvosanaksi 3,8. • Asukastyytyväisyys on suurten kaupunkien keskitasoa. Tyytyväisiä on 33 %, tyytymättömiä 5 %. • Päiväkotien tiloihin ja varusteisiin oli tyytyväisiä 3 vanhempaa 4:stä. • Päiväkotien ryhmäkoot olivat sopivia 59 % mielestä. Ryhmäkokoja piti liian suurina 24 % vastanneista.

20. Oulun päivähoidon YPK-mallin tuloksia Deflatoidut bruttomenot, milj. € Pienten lasten hoitojärjestelmän defl.vuosikustannukset (10 kk- 6v.) lasta kohden, €

21. Oulun päivähoidon YPK- mallin tuloksia Päivähoidon asiakastyytyväisyyden kehitys 2002-2006, asteikko 1-5 Päivähoito on toiminut edelläkävijänä YPK –mallin osalta. Tulokset ovat hyviä ja aikaisempi korkea kustannustaso muiden suurten kaupunkien päivähoitoon verrattuna on saatu kilpailukykyiseksi. Kustannusten nousu on ollut hillittyä sekä kokonaisuutena että lasta kohden laskettuna. Kokonais- ja yksikkökustannukset ovat kuitenkin kasvaneet viime vuosina. Asiakastyytyväisyys on hieman parantunut.

23. Taloudellisuus: Menot kasvussa, taloudellisuus on heikentynyt Tuottavuus: Tuottavuus on laskussa, käyntien määrä todelliseen työpanokseen verrattuna on vähentynyt Asukastyytyväisyys on suuria kaupunkeja paremmalla tasolla, +10 %.

24. Terveydenhuolto(sis. avoterveydenhuollon ja suun th.) • Taloudellisuus • Terveydenhuollon taloudellisuutta on arvioitu bruttomenoina / asukas. • Reaaliset menot asukasta kohti ovat kasvussa, taloudellisuus on heikentynyt. • Tuottavuus • Tuottavuutta on mitattu käyntien määrällä suhteessa todelliseen työpanokseen • Todellisessa työpanoksessa on työpanoksesta poistettu poissaolot. • Tuottavuus on laskussa: avoterveydenhuollon käyntien määrä suhteessa toteutuneeseen työpanokseen on vähentynyt • Asukastyytyväisyys • Oululaiset ovat keskitasoa tyytyväisempiä terveyskeskuksen lääkäripalveluihin. 56 % vastaajista oli sitä mieltä että tässä tehtävässä on Oulu suoriutunut hyvin ja 19 % antoi huonon arvosanan. • Suurissa kaupungeissa keskimäärin 45 % antoi terveyskeskusten lääkäripalveluille hyvän arvosanan. • Kysely on tehty ennen hoitotakuun voimaantuloa. Vastaajista oli 79 % tyytyväisiä ajan saantiin terveyskeskuksista ja jonotusaikaan 76 %. • Hoidon laatu tyydytti 79 % vastaajista ja 76 % piti henkilökunnanpalvelualttiutta hyvänä. Huonona sitä piti 12 %.

25. Taloudellisuus: Menot ovat kasvaneet nopeasti suhteessa kaupungin väestönkasvuun

26. Erikoissairaanhoito(sis. myös oman esh.) • Taloudellisuus • Erikoissairaanhoidon menot ovat kasvaneet nopeasti suhteessa väestön kasvuun. • Tuottavuus • Erikoissairaanhoidon palvelut hankitaan lähes kokonaan Pohjois-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiriltä. Omistajaohjauksen toimivuudessa on puutteita. • Asukastyytyväisyys • Efeko Oy:n kuntapalvelututkimuksessa ei ole käsitelty asukasmielipidettä erikoissairaanhoidosta.

27. Taloudellisuus: Talouskehitys on vanhustyössä saatu hallintaan. Tuottavuus: Tuottavuuden heikentymiskehitys on myös saatu hallintaan. Asukastyytyväisyys heikko kuten kaikissa suurissa kaupungeissa, toivotaan kunnallisia palvelutaloja ja kotihoitoa

28. Vanhustyö • Taloudellisuus • Vanhustyössä taloudellisuuden muutosta on mitattu vuoden aikana kulutetulla rahamäärällä kohderyhmää kohti. • Vanhustyön kustannusten nousu on vuosien 2004-2006 aikana saatu hallintaan suhteessa kohderyhmän kasvuun. • Tuottavuus • Tuottavuutta on mitattu hoivayksiköiden hoitopäivinä toteutunutta työpanosta kohti. • Vanhusten hoivatyön tuottavuuden heikkeneminen on saatu pysäytettyä. • Myös Oulun kaupunginsairaalan tuottavuus on nousussa suhteessa toteutuneeseen työpanokseen. • Asukastyytyväisyys • Vanhustyön asukastyytyväisyys saa suurissa kaupungeissa viisiportaisella asteikolla arvosanan 2,7. Oulussa arvosanaksi tuli 2,8. • Vanhustyön asumis- ja laitospalveluiden tasoon oli Oulussa tyytyväisiä 17 % vastaajista. Vastaavasti 19 % oli sitä mieltä että tämä asia oli huonosti hoidettu. Vastaajista 65 % ei osannut sanoa mielipidettään. • Ensisijaisesti tulisi vastaajien mukaan Oulussa kehittää kunnallisia palvelutaloja ja vanhusten kotihoitoa.

29. Taloudellisuus: Kustannusten nopea nousu on hidastunut ja kääntynyt laskuun. Tuottavuus on vuodeosastoilla hieman laskenut, samoin mielenterveystoimistolla.

30. Mielenterveystyö • Taloudellisuus • Taloudellisuutta on tarkasteltu kustannusten ja asukasmäärän suhteessa. • Mielenterveystyön reaaliset kustannukset asukasta kohden eivät enää v.2006 nousseet. • Tuottavuus • Tuottavuutta on tarkasteltu vuodeosastojen hoitopäivinä suhteessa toteutuneeseen työpanokseen. • Tuottavuus on hieman heikentynyt. • Mielenterveystoimistossa käynnit vähenivät v.2006. Toteutunut työpanos sen sijaan kasvoi, joten tuottavuus heikkeni hieman.

31. Nopea kustannusten nousu saatiin hallintaan v.2006. Tuottavuuden heikkeneminen pysähtyi sekä asumispalveluissa että päivätoiminnassa. Asukastyytyväisyys on hieman parempi kuin suurissa kaupungeissa

32. Vammaispalvelut • Taloudellisuus • Vammaispalvelujen talouskehitys saatiin hallintaan v.2006 aikana. Asukaskohtaiset menot kasvoivat vain vähän. • Tuottavuus • Vammaispalvelujen tuottavuuskehitys parani v.2006 aikana niin asumispalveluissa kuin päivätoiminnassakin. • Asukastyytyväisyys • Vammaispalveluihin oli Oulussa tyytyväisiä 12 % vastanneista. Oulu poikkesi edukseen muista suurista kaupungeista, joissa tyytyväisten osuus jäi 6-10 %:iin kaikista vastanneista. • Tyytymättömien osuus oli Oulussa 9 %. Valtaosalla kyselyyn osallistuneista ei ollut mitään mielipidettä vammaispalveluiden hoidosta tai niiden laadusta.

33. Taloudellisuus: Toimeentulotuen tarve on vähentynyt. Lasten sijaishuollon menot ovat toisaalta kasvaneet Tuottavuus: Lastenkotien hoitopäivien määrä toteutunutta työpanosta kohti on kasvussa. Vertailukaupunkien tilanne on samalla tasolla Oulun kanssa

34. Sosiaalityö • Taloudellisuus • Sosiaalityön toimiala on monipuolinen. Sen taloudellisuutta on hankala mitata vain joillakin tietyillä mittareilla. • Yleisen hyvinvoinnin kasvaessa ja työllisyyden parantuessa on toimeentulotuen tarve vähentynyt. Toisaalta taas lasten sijaishuollon kustannukset olivat v.2006 n. 22.300 € / sijoitettu lapsi. Kustannukset ovat vuosittain kohonneet. • Tuottavuus • Tuottavuuden arviointi sosiaalityössä on samaten hankalaa. • Esimerkki: Lastenkotien hoitopäivien lukumäärä toteutunutta työpanosta kohti on kasvussa. Niiden tuottavuus on siis noussut • Asukastyytyväisyys • Vastaajista oli 14 % tyytyväisiä ja 11 % tyytymättömiä Oulun sosiaalityön toimintaan. Kyselyyn vastaajista ei ¾ osannut sanoa mielipidettään sosiaalityön tasosta. • Vertailukaupunkien tilanne oli samankaltainen Oulun kanssa.

35. Myönteistä kehitystä Työaikojen parempi hallinta Saatiin riittävästi täydennys-koulutusta Toimivammat työyhteisöt ja työhyvinvointitoiminta lisääntynyt. Esimiestuki ja kohtelun oikeuden-mukaisuuden kokeminen kasvoivat. Käydään enemmän kehityskeskusteluja Syrjintä mielipiteiden, etnisen taustan ja aseman perusteella on vähentynyt. Kielteistä kehitystä Työpaine on kasvanut, työn hallinnan tunne on vähentynyt Työn epävarmuus on lisääntynyt. Kokemus työnteon palkitse-vuudesta on vähentynyt. Päätöksenteon oikeuden-mukaisuuden kokeminen väheni. Kokemukset kehityskeskus-telujen hyödyllisyydestä vähenivät. Henkinen ja ruumiillinen väkivalta työssä on lisääntynyt. Työyhteisön ilmapiiri ja työtyytyväisyys, Kunta-10tulokset vuosilta 2004 ja 2006

36. Ydinkunta- palvelukunta -mallin käyttöönotto vaatii kokonaisvaltaista kehittämistä koko kaupunkikonsernissa • Kaupungin johtamiskulttuurin ja ohjaustapojen on tuettava mallin toimintaa ja konsernin ylimmän johdon on oltava vastuussa muutosprosessin etenemisestä • Ylimmän johdon pitkäjänteinen sitoutuminen muutokseen on välttämätöntä • Keskushallinnon/-johdon on toimittava muutoksen veturina • Organisaatiorakenteiden on tuettava uutta toimintatapaa: organisaatioita kehitetään mallin suuntaan kunkin ominaispiirteet huomioiden • Palvelutuotannon prosessit uusitaan asiakaslähtöisesti • Omistajapolitiikka ja liiketoiminnan ohjaus nousevat merkittäviksi ohjausvälineiksi • Henkilöstö pidetään mukana. Henkilöstön rakenteen ja osaamisen on vastattava muutostarpeisiin • Kilpailutettaessa juridinen osaaminen on kriittistä • Kannustimien kehittäminen tärkeää (tuottajat voivat käyttää ”säästöjä” omaan toimintansa kehittämiseen) • Seurantaa ja analysointia vielä kehitettävä

37. Tuottavuus kehittynyt kaikissa pilotoinnin kohteena olleissa palveluissa positiivisesti. • Palvelujen taloudellisuutta saatu parannettua – yksikkökustannukset on saatu hallintaan ja myös alenemaan – ero yksityisiin toimijoihin edelleen suuri • Organisaation kustannustietoisuusja talouden hallinta parantunut. • Liikelaitosmalli on osoittautunut hyvin toimivaksi kuntasektorilla. • Asiakaspalvelun laatua ja palvelun kustannustehokkuutta voidaan kehittää yhtäaikaisesti. • Henkilöstön työilmapiiri paranee hyvin johdetussa muutoksessa. • Kunnallinen kustannusrakenne aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia verrattuna yksityisiin toimijoihin – selkeä kustannusero säilyy (palkkaus, lomat, muut edut). • Kaupungin omaa palvelutuotantoa tarvitaan varmistamaan palvelujen saatavuus ja tasapainottamaan markkinoita siten, että se edistää tervettä kilpailua ja estää monopolien muodostumisen. • Oman palvelutuotannon kilpailukykyä kehitetään siten, että se vaikuttaa pitkällä tähtäimellä palveluiden markkinahintaa alentavasti. • Ydinkunta; palvelujen järjestäjät, kv, kh, kaupunkikonsernijohto keskittyvät vaikuttavuuteen, palvelujen järjestämiseen ja palvelukunta; johtokuntien alaiset tuottajaorganisaatiot keskittyy omaan toimintaansa. Johtokunnat jatkossa kh:n alaisuuteen suoraan, ei enää lautakunnan toimintajaostona. Johtopäätökset Oulun YPK-mallin tuloksista

38. YPK –mallin toteuttamisen seuraavat vaiheet: Sosiaali- ja terveystoimi on aloittanut laajan muutosprosessin v. 2006, jonka tavoitteena on YPK-mallin käyttöönotto kattavasti koko organisaatiossa v. 2008 mennessä. Tilaaja- ja tuottajaorganisaatiot on eriytetty v. 2007 alussa ja koko oma palvelutuotanto siirtynyt sopimusohjaukseen (päivähoito nettoyksikkönä). Sosiaali- ja terveystoimen palvelutuotanto siirtyy sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisuudesta kaupunginhallituksen alaisuuteen. Tilaajastrategian laadinta on aloitettu ja tuottaja laatii osaltaan palvelutoimintasuunnitelman. Kilpailuttamiskohteita ovat mm. lastensuojelun laitospalvelut ja mielenterveystyön asiakkaiden palveluasuminen. Opetustoimen osalta on uudistettu strategia ja johtamisjärjestelmä tukemaan ydinkunta – palvelukuntamallin mukaista toimintaa. Toimeenpanovaihe on ollut käynnistynyt syksyllä 2007 samoin rekrytointi. Uusi organisaatio on toiminnassa v. 2008. Lukioiden yhdistämistä yhdeksi kokonaisuudeksi ja asemaa 2. asteen koulutuksessa selvitetään myös seudullisesti. YPK-mallin mukainen organisointi ja toimintamalli on kehitetty myös nuorisotoimeen, liikuntatoimeen ja kulttuuritoimeen. Kaikkien palveluhallintokuntien YPK-mallin mukaista toimintamallia kehitetään v. 2008 edelleen erityisesti tilaajayhteistyön osalta.

39. prosessin omistajat prosessin omistajat prosessin omistajat TILAAJAORGANISAATION KEHITTÄMINEN YPK-MALLIN MUKAAN Asiakaslähtöinen palvelujärjestelmä ja organisaatio YDINKUNTA PALVELUKUNTA ja palveluyritykset, sekä -yhteisöt Kunnallisdemokratia kv, kh, lautakunnat (toimeksiantaja) Konserni-ohjaus ja tuki X X Asukkaat ja asiakkaat strategia -tavoitteet – budjetti - seuranta Asukkaat Talous ja strategia Tietohallinto Henkilöstö Hallinto ja päätöksenteko Elinkeinojen kehitttäminen X X X Palveluprosessit X X X asiakaslähtöiset tiimit

40. KIITOS ”Luovuus ja rohkeus on itsensä ylittämistä”