Artikkelin kriittinen arviointi - havainnoivat tutkimukset

1. Artikkelin kriittinen arviointi- havainnoivat tutkimukset OPES - koulutus 17.3.2008

2. Yleistä • Ohjeet artikkelin kriittiseen arviointiin eivät tarkoita samaa kuin ohjeet hyvän tutkimuksen tekemiseen. • Tämän luennon tarkoitus käsitellä havainnoivien tutkimusten kriittistä arviointia. • Koulutuksen tavoitteet: oppia itsenäisesti arvioimaan aikaisempaa tutkimusta/tutkimusnäyttöä

3. Tutkimusasetelmista

4. Kirjasta: Uhari M ja Nieminen P. Epidemiologia & biostatistiikka. Duodecim, 2001.

5. Kokeellinen vs. epäkokeellinen tutkimus Epäkokeellinen tutkimus eli havainnoiva tutkimus(non-experimental study, observational study) • tutkijalla ei ole päätäntävaltaa altistukseen, eli eri altistusryhmät muodostuvat tutkijasta riippumatta, eikä altistusryhmien vertailukelpoisuutta ole • ei aktiivisesti vaikuteta altistumisen jakautumiseen tutkittavien kesken, eli ei sisällä interventiota tai koetta • tutkija toimii vain havainnoijana Kokeellinen tutkimus (experimental study) • tutkija päättää käsittelyn eli altistuksen, järjestää koetilanteen • vertaillaan tuloksia altistuksen saaneessa ryhmässä ja muissa ryhmissä

6. Altistuksen ajoitus Kohorttitutkimus (cohort study) • tiedonkeruu aloitetaan altisteesta ja lähdetään seuraamaan altistuneiden ja ei-altistuneiden ryhmiä: ketkä sairastuvat? Tapaus-verrokkitutkimus (case-control study) • ensin kerätään tapaukset ja heille verrokit, vasta sen jälkeen selvitetään altistuminen kummassakin ryhmässä Poikkileikkaustutkimus (cross sectional study) • tieto sairaudesta ja siihen liittyvistä tekijöistä saadaan yhtä aikaa

7. Havaintojen ajoitus Prospektiivinen tutkimus (prospective study) • etenevä tutkimus, altistuneita ja altistumattomia seurataan sairauden suhteen • altistelähtöinen • soveltuu harvinaiselle riskille • kohorttitutkimus Retrospektiivinen tutkimus (retrospective study) • tieto altistumisesta kerätään jälkikäteen, sairauden jo mahdollisesti ilmaannuttua • sairauslähtöinen • soveltuu harvinaiselle sairaudelle • tapaus-verrokkitutkimus

8. Aikaulottuvuus Pitkittäistutkimus (longitudinal study) • tieto sairaudesta ja siihen liittyvistä tekijöistä saadaan useammassa aikapisteessä Poikkileikkaustutkimus (cross-sectional study) • tieto sairaudesta ja siihen liittyvistä tekijöistä saadaan yhtä aikaa

9. Tutkimusasetelmien hierarkia kausaliteetin tutkimisessa

10. Artikkelin kriittinen arviointi

11. Otsikko ja abstrakti • Tutkimusasetelma hyvä ilmoittaa otsikossa tai abstraktissa. • Abstraktin selkeys tärkeää: • mitä tehtiin ja löydettiin? • taustatiedot, tutkimuksen tavoitteet/hypoteesi, metodit, päätulokset (numeerisesti, ei ympäripyöreästi),johtopäätökset • strukturoitu abstrakti parempi kuin ei-strukturoitu

12. Johdanto • Aiheen tieteellinen tausta täytyy esittää riittävissä määrin: • olennaiset alkuperäistutkimukset • tärkeät, viimeaikaisimmat katsaukset aiheesta • mitä tiedetään aiheesta ja mitä puutteita tiedoissa/tutkimuksessa aiheeseen liittyen on? • Tutkimuksen tavoitteet: • sisältäen maininnan tutkimusaineistosta, altisteesta, vasteesta ja muista tärkeistä muuttujista (jos vain mahdollista) • mahdolliset hypoteesit tai kysymykset joihin tutkimuksella halutaan vastata

13. Metodit • Tutkimusasetelma • Onko selitetty mahdollisimman tarkkaan? Usein tutkimuksessa voi olla piirteitä useista eri asetelmista. • Onko kuvattu lähdeväestö, josta aineisto on kerätty? • Tutkimuksen paikka ja aika (setting) • tutkimuksen paikka • mistä tutkittavat kerätty? sairaala, avohoito jne… • mikä kaupunki, mikä maa? • tutkimuksen aika: • tutkittavien keruun ajankohta • altisteiden, vasteiden ja muiden muuttujien keruun ajankohta • seurannan pituus

14. Tutkittavat - kohorttitutkimus • Onko selitetty mistä lähdejoukosta ja millä metodilla ja kriteereillä tutkittavat valittu? • Onko seurannan metodit selitetty? • Jos kyseessä kaltaistettu tutkimus (matched study), onko selitetty kaltaistamisen kriteerit ja altistuneiden ja ei-altistuneiden määrät? • Tutkittavat – tapaus-verrokkitutkimus • Mistä lähdejoukosta ja millä metodilla ja kriteereillä tapaukset ja verrokit valittu? • Millä perusteilla tapaukset ja verrokit valittu? • Jos kyseessä kaltaistettu tutkimus (matched study), onko selitetty kaltaistamisen kriteerit ja verrokkien määrä per tapaus? • Tutkittavat – poikittaistutkimus • Onko selitetty mistä lähdejoukosta ja millä metodilla ja kriteereillä tutkittavat valittu?

15. Muuttujat • Onko kaikki muuttujat selkeästi selostettu? • altisteet (exposure) • vastemuuttujat (outcome) • sekoittavat tekijät (confounder), vaikutuksen muovaajat (effect modifier) • Onko diagnostiset kriteerit selitetty? • Aineiston/muuttujien lähde, mittaaminen • Onko selitetty mistä lähteestä muuttujat saatu? • Millä tavoin muuttujat kerätty/mitattu? • Määrälliset muuttujat • Onko selitetty kuinka muuttujat luokiteltiin ja miksi? • Onko eri muuttujaluokat kuvattu?

16. Harha (bias) • Onko pyritty minimoimaan mahdollisen harhan lähteet? • Aineiston koko • Onko selitetty miten päädytty tutkittavan aineiston kokoon?

17. Tilastolliset menetelmät • Onko kaikki käytetyt tilastolliset menetelmät selitetty? Myös adjustoimiseksi tehdyt menetelmät? • Onko selitetty alaryhmille tehdyt analyysit? Interaktioiden tutkimiseksi tehdyt analyysit? • Kuinka käsitelty puuttuvaa dataa? • Kohorttitutkimus – onko selitetty miten kato huomioitu? • Tapaus-verrokkitutkimus – miten tapausten ja verrokkien kaltaistaminen (matching) huomioitu? • Poikittaistutkimus – onko analyyseissä otettu huomioon aineiston valinnan metodi?