1 / 17

Artikkelin kriittinen arviointi - havainnoivat tutkimukset

Artikkelin kriittinen arviointi - havainnoivat tutkimukset. OPES - koulutus 17.3.2008. Yleistä. Ohjeet artikkelin kriittiseen arviointiin eivät tarkoita samaa kuin ohjeet hyvän tutkimuksen tekemiseen. Tämän luennon tarkoitus käsitellä havainnoivien tutkimusten kriittistä arviointia.

nyoko
Download Presentation

Artikkelin kriittinen arviointi - havainnoivat tutkimukset

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Artikkelin kriittinen arviointi- havainnoivat tutkimukset OPES - koulutus 17.3.2008

  2. Yleistä • Ohjeet artikkelin kriittiseen arviointiin eivät tarkoita samaa kuin ohjeet hyvän tutkimuksen tekemiseen. • Tämän luennon tarkoitus käsitellä havainnoivien tutkimusten kriittistä arviointia. • Koulutuksen tavoitteet: oppia itsenäisesti arvioimaan aikaisempaa tutkimusta/tutkimusnäyttöä

  3. Tutkimusasetelmista

  4. Kirjasta: Uhari M ja Nieminen P. Epidemiologia & biostatistiikka. Duodecim, 2001.

  5. Kokeellinen vs. epäkokeellinen tutkimus Epäkokeellinen tutkimus eli havainnoiva tutkimus(non-experimental study, observational study) • tutkijalla ei ole päätäntävaltaa altistukseen, eli eri altistusryhmät muodostuvat tutkijasta riippumatta, eikä altistusryhmien vertailukelpoisuutta ole • ei aktiivisesti vaikuteta altistumisen jakautumiseen tutkittavien kesken, eli ei sisällä interventiota tai koetta • tutkija toimii vain havainnoijana Kokeellinen tutkimus (experimental study) • tutkija päättää käsittelyn eli altistuksen, järjestää koetilanteen • vertaillaan tuloksia altistuksen saaneessa ryhmässä ja muissa ryhmissä

  6. Altistuksen ajoitus Kohorttitutkimus (cohort study) • tiedonkeruu aloitetaan altisteesta ja lähdetään seuraamaan altistuneiden ja ei-altistuneiden ryhmiä: ketkä sairastuvat? Tapaus-verrokkitutkimus (case-control study) • ensin kerätään tapaukset ja heille verrokit, vasta sen jälkeen selvitetään altistuminen kummassakin ryhmässä Poikkileikkaustutkimus (cross sectional study) • tieto sairaudesta ja siihen liittyvistä tekijöistä saadaan yhtä aikaa

  7. Havaintojen ajoitus Prospektiivinen tutkimus (prospective study) • etenevä tutkimus, altistuneita ja altistumattomia seurataan sairauden suhteen • altistelähtöinen • soveltuu harvinaiselle riskille • kohorttitutkimus Retrospektiivinen tutkimus (retrospective study) • tieto altistumisesta kerätään jälkikäteen, sairauden jo mahdollisesti ilmaannuttua • sairauslähtöinen • soveltuu harvinaiselle sairaudelle • tapaus-verrokkitutkimus

  8. Aikaulottuvuus Pitkittäistutkimus (longitudinal study) • tieto sairaudesta ja siihen liittyvistä tekijöistä saadaan useammassa aikapisteessä Poikkileikkaustutkimus (cross-sectional study) • tieto sairaudesta ja siihen liittyvistä tekijöistä saadaan yhtä aikaa

  9. Tutkimusasetelmien hierarkia kausaliteetin tutkimisessa

  10. Artikkelin kriittinen arviointi

  11. Otsikko ja abstrakti • Tutkimusasetelma hyvä ilmoittaa otsikossa tai abstraktissa. • Abstraktin selkeys tärkeää: • mitä tehtiin ja löydettiin? • taustatiedot, tutkimuksen tavoitteet/hypoteesi, metodit, päätulokset (numeerisesti, ei ympäripyöreästi),johtopäätökset • strukturoitu abstrakti parempi kuin ei-strukturoitu

  12. Johdanto • Aiheen tieteellinen tausta täytyy esittää riittävissä määrin: • olennaiset alkuperäistutkimukset • tärkeät, viimeaikaisimmat katsaukset aiheesta • mitä tiedetään aiheesta ja mitä puutteita tiedoissa/tutkimuksessa aiheeseen liittyen on? • Tutkimuksen tavoitteet: • sisältäen maininnan tutkimusaineistosta, altisteesta, vasteesta ja muista tärkeistä muuttujista (jos vain mahdollista) • mahdolliset hypoteesit tai kysymykset joihin tutkimuksella halutaan vastata

  13. Metodit • Tutkimusasetelma • Onko selitetty mahdollisimman tarkkaan? Usein tutkimuksessa voi olla piirteitä useista eri asetelmista. • Onko kuvattu lähdeväestö, josta aineisto on kerätty? • Tutkimuksen paikka ja aika (setting) • tutkimuksen paikka • mistä tutkittavat kerätty? sairaala, avohoito jne… • mikä kaupunki, mikä maa? • tutkimuksen aika: • tutkittavien keruun ajankohta • altisteiden, vasteiden ja muiden muuttujien keruun ajankohta • seurannan pituus

  14. Tutkittavat - kohorttitutkimus • Onko selitetty mistä lähdejoukosta ja millä metodilla ja kriteereillä tutkittavat valittu? • Onko seurannan metodit selitetty? • Jos kyseessä kaltaistettu tutkimus (matched study), onko selitetty kaltaistamisen kriteerit ja altistuneiden ja ei-altistuneiden määrät? • Tutkittavat – tapaus-verrokkitutkimus • Mistä lähdejoukosta ja millä metodilla ja kriteereillä tapaukset ja verrokit valittu? • Millä perusteilla tapaukset ja verrokit valittu? • Jos kyseessä kaltaistettu tutkimus (matched study), onko selitetty kaltaistamisen kriteerit ja verrokkien määrä per tapaus? • Tutkittavat – poikittaistutkimus • Onko selitetty mistä lähdejoukosta ja millä metodilla ja kriteereillä tutkittavat valittu?

  15. Muuttujat • Onko kaikki muuttujat selkeästi selostettu? • altisteet (exposure) • vastemuuttujat (outcome) • sekoittavat tekijät (confounder), vaikutuksen muovaajat (effect modifier) • Onko diagnostiset kriteerit selitetty? • Aineiston/muuttujien lähde, mittaaminen • Onko selitetty mistä lähteestä muuttujat saatu? • Millä tavoin muuttujat kerätty/mitattu? • Määrälliset muuttujat • Onko selitetty kuinka muuttujat luokiteltiin ja miksi? • Onko eri muuttujaluokat kuvattu?

  16. Harha (bias) • Onko pyritty minimoimaan mahdollisen harhan lähteet? • Aineiston koko • Onko selitetty miten päädytty tutkittavan aineiston kokoon?

  17. Tilastolliset menetelmät • Onko kaikki käytetyt tilastolliset menetelmät selitetty? Myös adjustoimiseksi tehdyt menetelmät? • Onko selitetty alaryhmille tehdyt analyysit? Interaktioiden tutkimiseksi tehdyt analyysit? • Kuinka käsitelty puuttuvaa dataa? • Kohorttitutkimus – onko selitetty miten kato huomioitu? • Tapaus-verrokkitutkimus – miten tapausten ja verrokkien kaltaistaminen (matching) huomioitu? • Poikittaistutkimus – onko analyyseissä otettu huomioon aineiston valinnan metodi?

More Related