1 / 49

Mieli 2009: Kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman toimeenpano Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden

Mieli 2009: Kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman toimeenpano Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 13.3.2014. Esa Nordling. 1. Keskeiset haasteet tällä hetkellä (Lönnqvist 2009; Nordling 2010 ) Masennus: erityisesti työikäisillä naisilla

ocean
Download Presentation

Mieli 2009: Kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman toimeenpano Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. Mieli 2009: Kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman toimeenpanoEsa NordlingPsT,kehittämispäällikköTerveyden ja hyvinvoinnin laitos 13.3.2014 Esa Nordling 1

  2. Keskeiset haasteet tällä hetkellä (Lönnqvist 2009; Nordling 2010) • Masennus: erityisesti työikäisillä naisilla • Alkoholi: erityisesti miehillä • Ahdistuneisuus: nuoret ja nuoret aikuiset • Levottomuus, sopeutumattomuus, väkivalta: lapset ja nuoret • Huumeet: erityisesti nuoret ja nuoret aikuiset • Työuupumus: naiset myöhäisessä keski-iässä • Vakavat mielenterveyden häiriöt kuormittavat laitoshoitoa ja kuntoutusta sekä tuottavat eläkekustannuksia • Dementia yli 75 -vuotiailla

  3. Keskeiset haasteet tällä hetkellä (2) • Mielenterveyskuntoutujien työtoiminta ja työllistyminen • Asumisolosuhteet ja asumisen laatu • Mielenterveyden ja päihteettömyyden edistäminen, erityisesti lasten ja lapsiperheiden osalta • Ehkäisy ja varhainen puuttuminen • Näyttöön perustuva vaikuttava hoito • Mielenterveys- ja päihdestrategia ja hoitojärjestelmän uudistaminen

  4. Mielenterveyttä ja päihteetömyyttä voidaan edistää monilla tutkimusnäyttöön perustuvilla toimenpiteillä. Näitä ovat esimerkiksi: • Kotikäynnit raskaana olevien yksinhuoltajien ja pienten lasten äitien luona • Organisaatiotason toimenpiteet stressin vähentämiseksi ja mielenterveyden edistämiseksi työelämässä • Kouluissa toteutettavat mielenterveyden edistämisohjelmat • Kiusaamisen vähentämiseen tähtäävät yhteisöohjelmat • Ohjelmat, joilla kannustetaan yhteisölliseen osallisuuteen • Mielenterveyden ensiapukurssit

  5. Työttömille suunnatut vertaistukiryhmät • Ohjelmat ongelmanratkaisu- ja vuorovaikutustaitojen parantamiseksi parisuhteessa • Stressin vähentämiseen tähtäävä ryhmätoiminta • Ikäihmisten yksinäisyyttä ehkäisevät ryhmät ja vapaaehtoistyö • Osallistava asumisympäristön suunnittelu.

  6. Näyttöön perustuvia preventiivisia interventioita ovat esimerkiksi: • Time Out! Aikalisä! Elämä raiteilleen –toimintamalli nuorten miesten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. • Toimiva lapsi&perhe –työmenetelmät perheen tukemiseksi, kun vanhemmalla on päihde- tai mielenterveysongelma tai jokin muu vakava sairaus. • Jobs – Työhön –ryhmätoiminto työttömien aikuisten itsetunto-ongelmien ja masennuksen ehkäisemiseksi. • Psykoedukatiivinen työskentelyote mielenterveyspotilaiden omaisten jaksamisen tukemiseksi • Oireenhallintaryhmät skitsofreniapotilaiden sairauden oireiden uusiutumisen ehkäisemiseksi..

  7. Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 25-64 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (id: 2356 info ) Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 25-64 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä

  8. Alkoholikuolleisuus / 100 000 asukasta (id: 3105 info ) Alkoholikuolleisuus / 100000 asukasta

  9. Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (id: 191 info ) Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä

  10. Psykiatrian laitoshoidon hoitojaksot 7-12 -vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä (id: 2558 info ) Psykiatrian laitoshoidon hoitojaksot 7-12 -vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä

  11. Psykiatrian laitoshoidon hoitojaksot 13-17 -vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä (id: 2559 info ) Psykiatrian laitoshoidon hoitojaksot 13-17 -vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä

  12. Psykiatrian laitoshoidon hoitojaksot 18-24 -vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä (id: 2560 info ) Psykiatrian laitoshoidon hoitojaksot 18-24 -vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä

  13. Psykiatrian laitoshoidon hoitojaksot 25-64 -vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä (id: 2561 info ) Psykiatrian laitoshoidon hoitojaksot 25-64 -vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä

  14. Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet 18-24 -vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä

  15. Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet 25-64 vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä (id: 2345 info ) Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet 25-64 vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä

  16. Mitä tiedetään mielenterveys- ja päihdeongelmien epätasaisesta jakaantumisesta Suomessa (Lönnqvist 2009)? • Häiriöt lisääntyvät nuorilla aikuisilla iän myötä • Naisilla 2x määrä masennus- ja ahdistuneisuushäiriöitä • Miehillä päihdehäiriöitä 3x määrä • Peruskoulun käyneillä 2x enemmän häiriöitä lukion käyneisiin verrattuna • Työttömillä 4x häiriöriski ja 8x päihdehäiriöriski

  17. Mitä myönteistä on tapahtunut Suomessa mielenterveys- ja päihdeasioissa (Jouko Lönnqvistin näkemyksiä 30.10.2009 mukaillen)? • Väestön mielenterveyden tila ei ole heikentynyt • Asenteissa tapahtuu vähitellen myönteistä kehitystä • Mielenterveys nähdään usein jo oleellisena osana terveyttä • Hoitoon hakeutumisen kynnys on laskenut • Lasten ja nuorten mielenterveyteen on panostettu • Skitsofrenian ilmaantuvuus näyttää vähenevän • Itsemurhat ovat vähentyneet

  18. Mitä myönteistä…(2) • Depression tunnistaminen, hoitoon hakeutuminen ja hoito ovat tehostuneet • Huumeongelman kasvu on taittunut • Alkoholikulutuksen kasvu on pysähtynyt • Mielenterveys- ja päihdeasiat ovat entistä vahvemmin poliittisella agendalla.

  19. Itsemurhakuolleisuus / 100 000 asukasta (id: 3106 info ) Itsemurhakuolleisuus / 100000 asukasta

  20. Muutoksia palvelujärjestelmässä (Lönnqvist 2009; Nordling 2010) • Psykiatriset sairaalapaikat ovat vähentyneet 25 vuodessa noin 75 % • Avohoidon voimavarat ovat lisääntyneet, mutta hitaasti • Palvelujärjestelmä on pirstaleinen • Peruspalvelut eivät ole vielä kehittyneet riittävän laadukkaiksi • Omaisten vaikutusvalta on kasvanut ja mukaan otto hoitoprosessiin on yleistynyt

  21. Muutoksia palvelujärjestelmässä (2) • Kokemusasiantuntijoiden panos kehittämistyössä on vahvasti kasvamassa • Henkilöstöresurssit huippuluokkaa Euroopan mittasuhteissa • Edistävä ja ehkäisevä mielenterveystyö ovat viimeaikoina tehostuneet, mutta vain vähän • Palvelujärjestelmä on kehittynyt pienin askelin lukuun ottamatta 90-luvun sairaalapaikkojen kumouksellista alasajoa • Palvelujärjestelmämme on kansainvälisesti korkeatasoinen

  22. Valtakunnallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman tausta • Kansanedustajien aloite mielenterveysohjelman laatimiseksi (2005) • STM asetti Mieli 2009 –työryhmän 10.4.2007: - STM - Työterveyslaitos - Stakes - Kansanterveyslaitos - Suomen Kuntaliitto - Itä-Suomen lääninhallitus - Pohjanmaa-hanke - Lapin hanke

  23. Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma (2) • - Vantaan Sateenvarjo –hanke • - A-klinikkasäätiö • - Suomen Mielenterveysseura • Tehtävä: • - valmistella mielenterveys- ja päihdesuunnitelma • - tehdä ehdotukset hyvien käytäntöjen • yleistämisestä sosiaali- ja terveydenhuollossa • - tehdä tarpeen mukaan ehdotuksia ohjauskeinojen kehittämiseksi • Kuulemiset vuonna 2008 • Suunnitelman luovutus 10.2.2009 • Toimeenpanosuunnitelma syksy 2009: THL/MIPO

  24. Työryhmän ehdotukset yleisellä tasolla • Asiakkaan aseman vahvistaminen • Edistävä ja ehkäisevä työ • Mielenterveys- ja päihdepalvelujen järjestäminen • Ohjauskeinojen kehittäminen

  25. Mieli 2009: Ehdotukset Asiakkaan aseman vahvistaminen E1: Yhdenvertainen kohtelu ja hoitoon pääsy E2: Yhden oven periaate E3: Kokemusasiantuntijat ja vertaistoimijat E4: Tahdosta riippumaton hoito E5: Toimeentuloturva

  26. Edistävä ja ehkäisevä työ E6: Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön painopistealueet 1. Yhteisöllisyys 2. Alkoholiverotus 3. Ongelmien ylisukupolvisuuden katkaiseminen E7: Mielenterveys- ja päihdetyön strategia 1. Kuntien mielenterveys- ja päihdetyön strategia 2. Laajan väestöpohjan ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaatio

  27. Mielenterveys- ja päihdepalvelut E8: Palvelukokonaisuuden koordinointi E9: Perus- ja avopalveluiden tehostaminen E10: Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdetyö E11: Työterveyshuollon rooli työikäisten mielenterveys- ja päihdeongelmissa E12: Mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivien työllistymisedellytykset E13: Ikääntyvän väestön mielenterveys- päihdepalvelut

  28. Ohjauskeinot E14: Opetuksen kehittäminen E15: Mielenterveys- ja päihdetyön suositukset E16: Mielenterveys- ja päihdetyön koordinaation selkiyttäminen E17: Resurssien vahvistaminen E18: Mielenterveys- ja päihdehuoltolain sekä raittiustyölain päivittäminen

  29. MIELI 2009:N TOIMEENPANO THL:ssa • THL:n työrukkasen kokoonpano: Juha Moring, Airi Partanen, Maritta Vuorenmaa, Jouko Karjalainen,Tuomas Tenkanen, Markku Soikkeli, Viveca Bergman, Veijo Nevalalainen, Anne Martins ja Esa Nordling. • Toimeenpanosuunnitelma tehty LFA-menetelmällä erittäin konkreettiseksi: Tavoitteet, keinot, tulokset, indikaattorit, todennukset lähteet, oletukset ja riskit, voimavarat, vastuut • Toimeenpanosuunnitelmaa täydennetään vuosittain, samoin ns. kärkihankkeiksi valitaan uusia painopistealueita

  30. I Asiakkaan asemaa vahvistetaan Avainteema Asiakkaan aseman ja osallisuuden vahvistaminen palvelujärjestelmän ja palvelutuotannon keskeisenä toimijana Kärkihanke 1 Vertaistuen ja kokemusasiantuntijuuden vahvistaminen palvelujärjestelmän kehittämisessä Kärkihanke 2 Valtakunnallista pakon käyttöä psykiatrisissa sairaaloissa vähentävä ohjelma

  31. Vertaistoimijat ovat henkilöitä, jotka omaan kokemukseensa nojaten, vapaaehtoisuuteen perustuen toimivat esimerkiksi palvelujärjestelmässä asiakkaan pitkäaikaishoidon tukena tai toimivat vertaisryhmissä tai vertaistukihenkilöinä • Kokemusasiantuntijoilla on omakohtaisia kokemuksia mielenterveys- tai päihdeongelmista, joko niistä kärsivänä, niistä toipuneena tai palveluita käyttäneenä tai omaisena tai läheisenä • Kokemusasiantuntijoita tulee käyttää esimerkiksi kunnan strategiatyössä, palveluiden arvioinnissa ja kuntoutustyöryhmissä

  32. II Panostetaan ehkäisyyn Avainteema Syrjäytymistä ja mielenterveys- ja päihdeongelmien ylisukupolvista siirtymistä estävät , sekä ongelmien varhaista tunnistamista tukevat ohjelmat Kärkihanke 1 Mielenterveys- ja päihdetyön strategiat tulee saada osaksi kuntien, kuntayhtymien ja alueiden hyvinvointisuunnitelmia (Mielen Tukihanke)

  33. Mielen Tukihanke • 2010-2015 • Terveyden edistämisen määrärahoilla toteutettava hanke, joka on tärkeä osa kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman toimeenpanoa • Vetovastuu THL:n Mielenterveyden edistämisen yksiköllä

  34. Tavoitteet, prosessi ja arviointi Tavoite 1: Tuetaan kuntien mielenterveys- ja päihdestrategian laatimista siten, että niissä korostuu edistävä ja ehkäisevä työ. Menetelmä, jolla tavoitteeseen päästään: Ohjataan valittuja kuntia/alueita kehittävän asiantuntijayhteistyön -menetelmällä kunkin toimijan lähtökohdat huomioon ottaen niin, että tavoite toteutuu.

  35. Tavoite 2: Levittää ja juurruttaa edistävän ja ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön näyttöön perustuvia toimintamalleja ja hyviä käytäntöjä. Menetelmä, jolla tavoitteeseen päästään: Tuetaan asiantuntijaohjaamisella näyttöön perustuvien käytäntöjen käyttöönottoa hyödyntäen ProMenPol-tietokantaa sekä muita kansallisia ja kansainvälisiä materiaaleja. Ohjataan näyttöön perustuvien hyvien käytäntöjen tunnistamista, arviointia, kuvaamista, kehittämistä ja levittämistä Hyvä käytäntö -prosessin mukaisesti yhteistyössä Päihde- ja mielenterveystyön oppimisverkoston sekä Innokylä -hankkeen kanssa.

  36. Tavoite 3: Mallintaa edistävän ja ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön alueellisia koordinaatiorakenteita ja tukea niiden implementointia. Menetelmä, jolla tavoitteeseen päästään: Mallinnetaan rakenteet, seurataan ja arvioidaan niiden tuloksellisuutta objektiivisilla ja subjektiivisilla mittareilla sekä raportoidaan tulokset kansalliselle edistävän ja ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaatiorakenteita valmistelevalle asiantuntijatyöryhmälle, jos sellainen on perustettu.

  37. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää 1. Laaja-alaista yhteistyötä ja verkostoitumista THL:n sisällä: keskeisiä sisäisiä sidosryhmiä ovat Mieli 2009-toimeenpanoa tukeva työryhmä, Toimiva lapsi&perhe –hanke, Innokylä-hanke, Päihde- ja mielenterveystyön hyväkäytäntö -oppimisverkosto, Innovaattori –verkosto, TedBM-hanke, Päihteiden ja ehkäisevän päihdetyön yksikkö sekä THL:n Kaste-ohjelman asiantuntijat, viestintäasiantuntijat, atk-asiantuntijat ja tietotuotannon asiantuntijat. 2. Tiivistä yhteistyötä ulkoisten sidosryhmien ja ohjelmien kanssa: näitä ovat hankekunnat, Kaste-ohjelmaa valmistelevat ja toteuttavat hankkeet, Toimiva terveyskeskus –toimenpideohjelma, Alkoholi-ohjelma, yliopistot ja ammattikorkeakoulut.

  38. 3. Vertaisoppimisen hyödyntämistä: vertaisoppiminen on tiedon ja kokemuksen jakamista, vaihtamista ja vastavuoroisuuteen rakentuvaa oppimiskumppanuutta, jossa tulkintojen ja merkitysten muuttumista tukee keskustelu toisten kanssa ja koetun peilaaminen toisten kokemuksiin (Vataja & Seppälä-Järvelä 2006). 4. Riittävää resursointia sekä THL:n sisällä, hankekunnissa/-alueilla ja sekä niissä Kaste-hankkeissa, joiden kanssa yhteistyötä tehdään. 5. Pitkäjänteistä sitoutumista tavoitteiden suuntaiseen kehittämistoimintaan.

  39. Kuntien/alueiden rekrytointi käynnissä • Keskeisiä valintaan vaikuttavia kriteerejä ovat • kuntien/alueiden sitoutuminen siihen, että niiden yleiseen strategiaan, johon liittyy hyvinvointia parantavia tavoitteita, tulee sisältymään edistävää ja ehkäisevää työtä korostava mielenterveys- ja päihdestrategia, • 2) kuntien/alueiden sitoutumisperusta pitkäjänteiseen hankkeen tavoitteita toteuttavaan kehittämistoimintaan; • 3) kuntien/alueiden riittävät resursointimahdollisuudet kehittämistoimintaan; • 4) palvelurakenneuudistuksen perustana oleva yli 20 000 asukkaan väestöpohja.

  40. Hankkeessa mukana olevat kunnat (10.11.2010) Lappi: Rovaniemi, Pello, Kolari, Sodankylä, Posio, Enontekiö, Kittilä, Kemijärvi, Ranua, Salla ja Muonio (Pienet kunnat valmistelevat strategiaa seutukuntakohtaisella yhteistyöllä) Pohjois-Pohjanmaa: Oulu, Kuusamo, Taivalkoski (Kuusamo ja Taivalkoski tekevät yhdessä) Ylä-Savo: Sote-kuntayhtymä, johon kuuluvat Iisalmi, Kiuruvesi, Sonkajärvi, Vieremä Mahdollisesti myös Turku lähdössä hankkeeseen

  41. Kärkihanke 2 • Mielenterveys- ja päihdeongelmien ylisukupolvisen siirtymisen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen liittyvien työmenetelmien kehittäminen, juurruttaminen sekä sektorirajat ylittävien palveluiden kehittäminen • Pääpaino Toimiva lapsi & perhe (TLP) -menetelmissä: • Aikuisten mielenterveys- ja päihdeongelmissa tulee aina arvioida lasten tuen tarve • riskiryhmissä olevien lasten ja nuorten tukeminen --> Tunnistaminen, huomio erityisesti kriittisiin siirtymävaiheisiin

  42. Perheväkivallan ehkäisy • Itsemurhien ehkäisy • Nuorten syrjäytymisen ehkäisy --> Time Out! Aikalisä! Elämän raiteilleen Työmenetelminä: • Lapset puheeksi -keskustelu • Beardsleen perheinterventio • Lapsiperheneuvonpito • Vertaisryhmä --> menetelmät jokaisen mielenterveystyötä ja päihdetyötä tekevän yksikön käyttöön

  43. III Palvelut tuotetaan toimivana kokonaisuutena Avainteema Perustason ja erityistason avomielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittäminen koko elämänkaaren kattavaksi toimivaksi palvelukokonaisuudeksi uusia työmuotoja, sekä palveluiden saatavuutta ja palvelukokonaisuuksia kehittämällä

  44. Kärkihanke 1 Matalakynnyksisten mielenterveys- ja päihdevastaanottojen kehittäminen peruspalvelujen yhteyteen Kärkihanke 2 Kuntalaisten tarpeiden mukaisten mielenterveys- ja päihdepalveluiden saatavuuden seuranta

  45. Palvelukokonaisuuden koordinointi -Kunnan tulee koordinoida - Palveluista muodostettava julkiset, kolmannen sektorin ja toiminnallinen kokonaisuus yksityissektorin palvelut toimivaksi kokonaisuudeksi - Palvelujen monipuolisuus - Lasten tuen tarpeen arviointi on aina mukana Avohoito Laitoshoito Yhteistyö- kumppanit Ostopalvelut Yksi potilas - yksi hoito Päihdehuolto Kuntoutus

  46. Jos tehdään oikeita asioita, niin… • Hoitoon pääsy helpottuu • Sairaalahoidon tarve vähenee • Terveyskeskusten kuormitus vähenee • Työstä poissaolot vähenevät • Sosiaalitoimen kuormitus vähenee • Potilaiden ja omaisten taakka helpottuu Väestön tuottavuus ja hyvinvointi paranevat

  47. IV Ohjauskeinoja kehitetään Avainteema Mielenterveys - ja päihdetyön kehittämistä tukevien ohjauskeinojen vahvistaminen Kärkihanke 1 Verkkoportaalin (www.thl.fi.mielijapaihde) kehittäminen ja ylläpitäminen Kärkihanke 2 Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisen kansallinen koordinaatio keskitetään THL:een Kärkihanke 3 THL:n antama asiantuntijatuki lakivalmisteluun

  48. Mitä muuta? • Lisää rahaa tai muita resursseja uusiin toimintoihin ei ole tulossa • KASTE-hankkeet: kaikissa mieli- ja päihdesuunnitelman periaatteet mukana • Psykiatrian johtajien verkosto ja neuvottelupäivät • Alueelliset ja valtakunnalliset tilaisuudet • Järjestöjen informointi • Julkaisut (esim. vuosikatsaukset THL:n avauksia sarjassa)

  49. Jatkossa lisäpanostusta tarvitaan • Ikäihmisten mielenterveyden edistämiseen ja päihdeongelmien ehkäisemisiin • Maahanmuuttajien hyvinvointiin

More Related