150 likes | 297 Views
Moraalikasvatus Snellman-korkeakoulu Marraskuu 2012. Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos Käyttäytymistieteellinen tiedekunta. Etiikka ja moraali. Moraali Säätelee yhdessä elämistä kaikissa ihmisten yhteisöissä Määrittää, mikä on hyvää ja oikein Etiikka
E N D
MoraalikasvatusSnellman-korkeakouluMarraskuu 2012 Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos Käyttäytymistieteellinen tiedekunta
Etiikka ja moraali • Moraali • Säätelee yhdessä elämistä kaikissa ihmisten yhteisöissä • Määrittää, mikä on hyvää ja oikein • Etiikka • Moraalin filosofista tutkimista, mutta myös laajemmin pohdintaa ja kehittämistä • Jaetaan usein kuvailevaan (eli deskriptiiviseen) ja ohjeita antavaan (eli normatiiviseen)
Moraalin tasot kasvatuksen ja kehityksen näkökulmasta • Lähteinä, mm. Platon, Timo Airaksinen ja Klaus Helkama • 4 eri fokusaluetta, joita kouluopetus (ET mukaan lukien ja osin perustellusti) edustaa melko epätasaisesti: • Sosiaalinen (sääntö)moraali • Moraalinen tunto ja tunne, myötätunto • Eettiset ajatteluntaidot ja moraalinen päättely • Arvokasvatus • Haaste kasvatukselle on, että moraalinen kypsyys vaatii kaikkea näitä. • Miten niitä opetetaan?
1. Sosiaalinen sääntömoraali: • lapsi oppii johdonmukaisemmin ja johdonmukaisemmin seuraamaan sääntöjä • kehitys on varsin universaalia (yhteisöelämän edellytys?) • kehitys päättyy varsin aikaisin (n. 7–8 v) • lopputuloksena ei ole johdonmukainen käyttäytyminen, vaan satunnainen ’moraalinen vilppi’ on varsin universaalia • malli: moraali on säännönseuraamista (deontologia, kreik. to deon = se mitä pitää tehdä, vrt. Kant)
2. Moraalinen tunto ja tunne, myötätunto • ihmisen kyky samaistua toiseen ihmiseen ja siihen liittyvät tunteet • luultavasti universaalia (sosialisaation edellytys?) • kehitys alkaa varhemmin ja päättyy myöhemmin kuin kohdassa 1 (ilmeisesti myötätunnon tuntemus voi laajeta hyvin abstrakteihinkin asioihin ajattelukyvyn kehittyessä) • oma-tunto, conscience, samvete • malli: moraali on tiettyjä puolueettomia tunteita (vrt. Westermarck)
3. Moraalinen päättely • ihminen joutuu ratkomaan moraalisia ristiriitatilanteita ja voi oppia tätä taitoa • Sokrates: hyve on tietoa, akrasian (heikkotahtoisuuden) ongelma • teorioiden tavoitteena hyvä elämä • ongelmana traagisuus • moraalinen arvostelukyky ei ole laskemista
4. Arvokasvatus • Liberalistinen ja individualistin en kulttuuri lähtee siitä, että jokainen valitsee arvonsa itse (arvot preferensseinä)→ vaikeaa kasvattaa. • Katsomusaineiden lisäksi taito- ja taideaineilla olennainen rooli • Platon: Lapsi kotoutuu ensin pitämään oikeista asioista ja myöhemmin vasta itse ymmärtää/valitsee → paternalismin ja indoktrinaation ongelma.
Kohlbergin teoria moraalin kehityksestä • Sosiaalipsykologiaa • Alun perin pienillä aineistolla (amerikkalaiset, valkoihoiset pojat), sittemmin testattu laajasti • Taustalla Piaget • Kehitysteoria • Vaiheet peräkkäisiä • Ei välttämättä toteudu kaikilla/tietyssä iässä • Mittaa lähinnä eettisiä ajattelun taitoja • 3 päätasoa, jotka jakautuivat eri vaiheissa 5 – 7 alatasoon
Heinzin dilemma =Kohlbergin tyypillinen kysymys • Köyhän Heinzin vaimo (äiti, tytär, sisar jne.) on vakavasti sairas. Hän kuolee, jollei saa lääkettä. Apteekkari on onnistunut pitkän ja varoja nielleen tuotekehittelyn kautta valmistamaan tarvittavaa lääkettä. Sen hinta on kuitenkin Heinzille hänen ponnisteluistaan huolimatta liian korkea. Hän varastaa lääkkeen. • Toimiiko hän oikein?
Kohlbergin tasot • Esimoraalinen taso: Moraali ymmärretään vain aineellisten ja mielihyvää ja –pahaa aiheuttavien seurausten kautta. 1. Rangaistuksen ja tottelemisen moraali • Rangaistuksen välttäminen ja auktoriteetin pelko moraalin perustana. 2.Relativistinen ja välineellinen moraali • Oma etu moraalin perustana. • Sovinnaisen moraalin taso: Moraali ymmärretään sääntökokoelmana, jota ei kyseenalaisteta. 3. Miellyttämisen ja hyvien ihmissuhteiden moraali • Moraalin perustana on se, että toteutetaan lähiympäristön käsitys hyvästä ihmisestä olemalla kiltti. 4. Lain ja järjestyksen moraali • Järjestyksen ylläpitäminen ja lain noudattaminen moraalin perustana.
Kohlbergin tasot (jatkoa) • Autonomisen eli periaatteellisen moraalin taso: Moraali ymmärretään järjellisenä yleispätevänä ja johdonmukaisena kokonaisuutena, jonka omaksuminen vaatii itsenäistä harkintaa ja omakohtaista sitoutumista. 5. Yhteisen sopimuksen mukaisiin lakeihin perustuva moraali • Moraalin perustana on yksilöiden oikeuksiin ja demokraattiseen sopimiseen perustuva yhteisöllinen sopimus. 6. Yleispätevien eettisten periaatteiden moraali • Moraalin perustana ovat kaikkia ihmisiä yhtäläisesti koskevat johdonmukaiset ja omakohtaiset periaatteet.
Kohlbergin kritiikkiä • Feministinen kritiikki (C. Gilligan ym.) • oikeudenmukaisuus moraalin ja hoivaetiikan ero • mitataan sitä kuinka lähellä valkoisen amerikkalaisen miehen ihannetta on päästy • Filosofinen kritiikki (jonka tunnetuin osa feministinen kritiikki yllä) • eettinen arviointi a priori vailla riittävää argumentaatiota • ei ota riittävästi huomioon erilaisia etiikan teorioita • Psykologinen kritiikki • yleinen kehitysteorioiden kritiikki • aineistojen epäedustavuus • Filosofiaa lapsille –kritiikki • yhdistelee edellisiä, käsitys lapsesta filosofina (ihmettelijänä)