Johtaja Leena Vestala opetusministeriö, korkeakoulu- ja tiedeyksikkö

1. Osaamispääoma ja avoimet innovaatiot – avauksia rakenteelliseen kehittämiseen –konferenssi 11.2.2010Ammattikorkeakoulut kansallisessa innovaatiojärjestelmässä Johtaja Leena Vestala opetusministeriö, korkeakoulu- ja tiedeyksikkö

2. Ammattikorkeakoulujen sopimusneuvottelut Neuvottelut 8.4. -12.5.2009 Strategiat • keskustelu ammattikorkeakoulun strategiasta • muutokset sopimusteksteihin tarpeellisin osin • Rakenteellinen kehittäminen • kytkeytyy strategiatyöhön • mahdollisuus valmisteleviin keskusteluihin • Strateginen hankerahoitus vuosille 2011-2012 • OPM ottaa strategiatyön huomioon hankerahoituksen kohdentamisessa Palautemenettely Seuraavat sopimusneuvottelut 2012 koskien vuosia 2013-2016

3. Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen • Rakenteellinen kehittäminen keskeisesti esillä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen sopimusneuvotteluissa • rakenteellinen kehittäminen ei kovin vahvasti esillä korkeakoulujen strategioissa • rakenteellisen kehittämisen mahdollisuuksia hyödynnetty vielä varsin vähän strategiatyön resursoinnissa • Syksyllä 2010 opetusministeriö käynnistää neuvottelujen jälkeen toimenpideohjelman valmistelutyön • Uusi sektoritutkimuksen neuvottelukunta selvittää sektoritutkimuksen rakenteellisen uudistamisen tarpeita • Tavoitteena on sisällyttää valmistelutyön pohjalta korkeakoulujen ja sektoritutkimuksen rakenteellisen kehittämisen ohjelma osaksi tutkimus- ja innovaationeuvoston linjaraporttia 2010 • Koulutuksen nopeuttamistyöryhmä • valintoja koskevat esitykset vuoden lopussa • muut esitykset maaliskuun 2010 loppuun mennessä

4. Näkökulmia korkeakoulujen strategiatyöhön • Toimintaympäristöanalyysi ja oman toiminnan asemointi • Kasvuhakuisuus vs. elinikäinen oppiminen • Rakenteellinen kehittäminen • Talousstrategian kytkentä ohjaus- ja johtamisjärjestelmään • Painoalat ja tutkimusinfrastruktuurit • Kansalliset ja kansainväliset kumppanuudet • Työelämäyhteydet ja elinkeinoyhteistyö • Tutkimustulosten hyödyntäminen

5. Innovaatiojärjestelmän kansainvälinen arviointi Innovaatiojärjestelmämme on kokonaisuutena varsin hyvässä tilassa Kriittisiä huomioita • Korkeakoulujen kansainvälisyys vähäistä • Opintoajat pitkiä • Tutkimuslaitos- ja korkeakoulujärjestelmä sirpaloitunut ja hajautunut • Korkeakoulujen toiminnassa päällekkäisyyksiä • Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen työnjakoa tulee selkeyttää

6. Korkeakoulutuksen mitoitus... • Koulutustarjonnasta 47% korkeakoulutuksessa ja 53% toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa • Vuoden 2012 aloittajatavoitteet lähellä nykyistä korkeakoulutuksen mitoitusta – koulutustarve laskee kuitenkin vuoteen 2020 mennessä • Asetetuissa aloittajatavoitteissa kuitenkin alakohtaisia muutostarpeita verrattuna vuoden 2006 uusien opiskelijoiden määrään

7. Korkeakoulutuksen mitoitus... Vähennettävä koulutus: - Kulttuurialan koulutus (erityisesti käsi- ja taideteollisuus, amk:n viestintä, yo:n kulttuurin ja taiteen tutkimus) - Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan koulutus (poikkeuksena oikeustiede ja sosiaalitieteet) -Tekniikka ja liikenne (poikkeuksena arkkitehtuuri ja rakentaminen sekä amk:n sähkö- ja automaatiotekniikka) - Matkailuala Koulutusta lisättävä: - Sosiaali- ja terveys- ja liikunta-ala - Luonnonvara- ja ympäristöalan koulutus ammattikorkeakouluissa

8. Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan työryhmä • Tehtävät • Tarkastella ammattikorkeakoulujen roolia kansallisessa ja kansainvälisessä innovaatiojärjestelmässä • Arvioida ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan nykytilaa ja kehittämistarpeita. • Tehdä ehdotukset ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan tavoitteiksi ja roolin selkiyttämiseksi innovaatiojärjestelmässä.

9. Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan työryhmä (2) • Otettava huomioon: • valtioneuvoston innovaatiopoliittinen selonteko (9.10.2008) ja innovaatiojärjestelmän kv. arviointi, • tutkimus- ja innovaationeuvoston linjaukset (mm. Linjaus2008), • opetusministeriön rakenteellisen kehittämisen suuntaviivat (7.3.2008), • yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välinen ja muu yhteistyö julkisten ja yksityisten organisaatioiden kanssa, • korkeakoulupohjaisen yrittäjyyden suuntaviivat • kansainvälinen kehitys.

10. Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan työryhmä (3) • Työskennellä tiiviissä yhteistyössä mm. • yliopistot • työelämä ja järjestöt • Kuntaliitto •  Kuulemistilaisuus järjestetty 2.9.2009 • Työryhmän väliraportti tehty 6.10.2009 • Työryhmän deadline 28.2.2010 • Luovutus ministeri Virkkuselle 10.3.2010

11. Työryhmän jäsenet • Johtaja Leena Vestala, OPM, puheenjohtaja • Teknologiajohtaja Tuomo Alasoini, Tekes • Yksikön johtaja Ritva Dammert, Suomen Akatemia • Rehtori Jussi Halttunen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu • Opetusneuvos Erja Heikkinen, opetusministeriö • Ylitarkastaja Raija Katila, työ- ja elinkeinoministeriö • Koulutusasiamies Veli-Matti Lamppu, Suomen yrittäjät • Rehtori Anneli Pirttilä, Saimaan ammattikorkeakoulu • Rehtori Vesa Saarikoski, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu • Asiantuntija Tarja Tuominen, Elinkeinoelämän keskusliitto • Sihteereinä projektijohtaja Anneli Jaroma, Mikkelin ammattikorkeakoulu ja ylitarkastaja Eeva Kaunismaa, OPM

12. Käsiteltäviä asioita • Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminta osana alueellista, kansallista ja kansainvälistä innovaatiojärjestelmää • Ohjaus, rahoitus ja seuranta • TKI-toiminnan organisointi ammattikorkeakoulun sisällä • Osaamisperusta ja henkilöstö • TKI-toiminnan hyödyntäminen ja vaikuttavuus

13. Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminta osana alueellista, kansallista ja kansainvälistä innovaatiojärjestelmää • TKI-toiminnan vahvistaminen  Parantaa tunnettuutta ja vaikuttavuutta • Yhteistyön tiivistäminen erityisesti alueella: • muut korkeakoulut • tutkimuslaitokset • yritykset ja julkinen sektori alueella • alueelliset toimijat (esim. maakunnan liitto) • kansainväliset verkostot • Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen 2010

14. Ohjaus, rahoitus ja seuranta • TKI-toiminta ja –strategia osana ammattikorkeakoulun kokonaisstrategiaa • Strategian, profiilin ja painoalojen jalkauttaminen osaksi normaalia toimintaa • Ohjauksessa alueellisten ja kansallisten tavoitteiden yhteensovittaminen • Ylläpitäjäohjauksen ja OPM:n ohjauksen dialogi • TKI-toiminta osaksi rahoitusperusteita (lakisääteinen tehtävä) • Ulkopuolisen rahoituksen useiden rahoituslähteiden varmistaminen • TKI-toiminnan valtakunnallinen arviointi tarpeen, myös amk-kohtainen arviointi oman toiminnan kehittämisen näkökulmasta tarpeen (vrt. Seinäjoen ammattikorkeakoulun arviointi) • TKI-toiminnan tunnuslukuja ja seurantaa tulee edelleen kehittää

15. TKI-toiminnan organisointi ammattikorkeakoulun sisällä • Opetuksen ja TKI-toiminnan integraatio (hyviä esimerkkejä saatavilla) • TKI-toiminta osana opetussuunnitelmia ja HOPS:eja • TKI-toiminnan ja opetuksen integraatio palvelee myös valmiustaitojen kehittymistä (vuorovaikutus-, projektinhallinta-, kansainvälisyys- jne. taidot) • Ammattikorkeakoulujen huolehdittava tarvittavista tukipalveluista (yhteistyössä sopivien kumppanien kanssa)

16. Osaamisperusta ja henkilöstö • Henkilöstöpolitiikan kehittäminen TKI-työtä ja opetuksen ja TKI:n integraatiota tukevaksi • rekrytoinnit • opettajien työsuunnitelmat ja työnkuvat • urapolkujen kehittäminen • Ammatillisen opettajankoulutuksen, täydennyskoulutuksen ja tohtorikoulutuksen kehittämisessä ammattikorkeakoulujen TKI-toiminta huomioon • Opettajien vahva vuorovaikutus ympäristön kanssa • Opettajien ja tutkijoiden liikkuvuus korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yritysten välillä

17. TKI-toiminnan hyödyntäminen ja vaikuttavuus • Pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen yhteistyö on edellytys TKI-toiminnan vaikuttavuudelle • Julkisen sektorin palveluiden kehittämisessä ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnalla merkittävä rooli • Alueellisen innovaatiojärjestelmän dynamiikassa ammattikorkeakoulujen TKI-työllä keskeinen merkitys: linkki perustutkimuksen ja tuote- ja palvelukehittelyn välillä • Tulosten seurantaa ja vaikuttavuuden arviointia tulee kehittää: merkittävä mutta pienen mittakaavan kehittämistyö jää nykyisten indikaattoreiden ulottumattomiin