210 likes | 384 Views
Akateemista ajankohtaista Opintoasiainpäivät, 27.8.2013 Birgitta Vuorinen birgitta.vuorinen@minedu.fi. HO ja korkeakoululaitoksen yhteiset tavoitteet. Hallitus-ohjelma. Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea Suomi. Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen ehkäiseminen.
E N D
Akateemista ajankohtaistaOpintoasiainpäivät, 27.8.2013Birgitta Vuorinenbirgitta.vuorinen@minedu.fi
HO ja korkeakoululaitoksen yhteiset tavoitteet Hallitus-ohjelma Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea Suomi Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen ehkäiseminen Julkisen talouden vakauttaminen Kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 nykyistä laadukkaampi, kansainvälisempi, vaikuttavampi ja tehokkaampi OKM-YO sopimukset Vahvat korkeakouluyksiköt osaamisen perustana Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään Tutkimuksella ja innovaatiotoiminnalla kilpailukykyä, hyvinvointia ja vaikuttavuutta Kansainvälistyminen laadun turvaajana Korkeakouluyhteisön kehittäminen Yliopiston tehtävä, profiili ja painoalat Keskeiset kehittämiskohteet Rahoitus
Korkeakoulutus Suomessa • 14 yliopistoa • 25 ammattikorkeakoulua • Korkeakouluissa opiskelijoita yhteensä noin 315 000, opiskelijoista noin 20 500 on tohtoriopiskelijoita (2012), kansainvälisiä opiskelijoita vuonna 2011 noin 17 500 • Tutkintoja ammattikorkeakouluissa noin 23 830 ja yliopistoissa noin 29 225, niistä maisterin tutkintoja noin 13 830 ja tohtorin tutkintoja noin 1 650 (2012) University (blue) Polytechnic (green) Researchinstitute (red)
Korkeakoulupoliittisia uudistuksia • Korkeakoulujen ohjauskäytäntöjen uudistaminen • Rakenteellinen kehittäminen • Yliopistouudistus • Ammattikorkeakoulu-uudistus • Uudet rahoitusmallit • Koulutusvastuu-uudistus • Koulutustarjonnan monipuolistaminen • Koulutustarjonnan kuvaamisen ja opiskelijavalintojen uudistaminen • Joustavien opintopolkujen kehittäminen • Kansainvälistymisen vahvistaminen
Korkeakoulusektorin ja tiedelaitosten ohjaus Ministeriön ja ohjattavien tahojen välillä erilaisia ohjausmekanismeja Poliittinen ohjaus, budjettiohjaus, tulosohjaus, säädösohjaus, informaatio-ohjaus Ohjauksen keskeisiä välineitä ovat Opetus- ja kulttuuriministeriön ja ohjattavien tahojen väliset sopimukset, nelivuotinen sopimuskausi sopimusten sisältöä uudistetaan edelleen aiempaa strategisemmaksi ja vain keskeisimpiin tunnuslukuihin rajoittuviksi tiedelaitosten neuvottelu vuosittain Palautemenettely (YO, AMK) arvio tavoitteiden toteutumisesta korkeakoululaitoksen ja ao. korkeakoulusektorin osalta palaute perustehtävien lisäksi johtamisen, talouden ja rakenteellisen kehittämisen tilanteesta mahdollisin toimenpidesuosituksin Tilinpäätöskannanotot (tiedelaitokset) Seurantajärjestelmät Em. prosesseja tukevat sähköiset työkalut, kuten KOTA-tulosohjausjärjestelmä, Vipunen-tilastopalvelu ja XDW –tietovarasto Dialogi: esim. yliopistovierailut 2013, AMK-vierailut 2014
Yliopistolakiuudistuksen vaikutusten arvioinnin tuloksia 2012
Yliopistolakiuudistuksen vaikutusten arvioinnin tuloksia 2012
Yliopistojen rahoitusmallin jatkokehittäminen • Työryhmä yliopistojen rahoitusmallin jatkokehittämiseksi • työryhmän runkona rahoitusmallia vuodelle 2013 valmistellut työryhmä • jäsenet OKM:stä, yliopistoista ja Suomen Akatemiasta • määräaika 15.11.2013 • Työryhmän tavoitteena on laatia ehdotus yliopistojen rahoitusmallin laatunäkökulman vahvistamiseksi • Julkaisufoorumin tietojen sisällyttäminen osaksi rahoitusmallia • TSV toteuttanut Unifin aloitteesta julkaisufoorumihankkeen • Yliopistojen opiskelijapalautteen sisällyttäminen rahoitusmalliin • Unifin asettama työryhmä valmistelee yliopistojen opiskelijapalautteen tiedonkeruuta • Unifin työryhmä esittää OKM:lle ehdotuksen rahoitustekijäksi – ehdotus käsitellään työryhmässä • Työryhmän työn pohjalta OKM valmistelee tarvittavat asetusmuutokset • Muutokset voimaan vuoden 2015 alusta
AMK-uudistus • Koulutustarjonnan mitoittaminen kansallisen ennakoinnin pohjalta • Uudet toimiluvat vuoden 2014 alusta • Toimilupa sis. koulutusvastuiden tarkistamisen • Oikeushenkilöaseman uudistaminen • Uusi rahoitusmalli vuonna 2014 • Valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistuksen aikataulussa arvioidaan miten ammattikorkeakoulujen rahoituksen siirto kunnilta valtiolle ja oikeushenkilöaseman muuttaminen toteutetaan. • Uudistus toteutetaan kuntien ja valtion välisessä rahoitussuhteessa kustannusneutraalisti
Laadukkaasta korkeakoulutuksesta nopeammin työelämään Tavoitteet: Toiselta asteelta siirrytään korkeakoulutukseen entistä nopeammin Keskimääräiset opintoajat lyhenevät Keskeyttäminen vähenee Nykyiset tutkintomäärät voidaan saavuttaa pienemmällä aloittajamäärällä Ammattikorkeakoulujen nuorten koulutuksesta valmistuneiden mediaani-ikä laskee 24,1 vuoteen (25,1), ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden mediaani-ikä laskee 26,3 vuoteen (27,3) Keinot: Toisen asteen aikaisen ohjauksen vahvistaminen (henkilökohtaiset jatko-opiskelu- ja urasuunnitelmat, opinto-ohjauksen lisääminen, kaikki ohjaavat -asenne) Korkeakouluopintojen rakenteen kehittäminen Haku- ja valintaprosessin kehittäminen Haku- ja valintajärjestelmän kehittäminen Opintoprosessien tehostaminen ja opiskelukyvyn parantaminen (mm. mahdollisuus suorittaa opinnot tavoiteajassa)
Lait yliopistolain, ammattikorkeakoululain ja opiskelijavalintarekisteristä ja ylioppilastutkintorekisteristä annetun lain muuttamisesta (482/2013, 483/2013 ja 484/2013) Selkeyttä hakemiseen: yhteishaku kaikkiin korkeakouluihin, yksi sähköinen hakujärjestelmä, 6 hakukohdetta ensisijaisuusjärjestykseen, hakijalle tarjotaan yhtä korkeakoulupaikkaa. Koulutustarjonta paremmin näkyviin ns. yhden luukun periaatteella (ml. muu kuin tutkintoon johtava koulutus). Mahdollisuus valita ensimmäistä paikkaa hakevat omana ryhmänään (kiintiöidä): Ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevaksi ei katsota henkilöä, joka on suorittanut korkeakoulututkinnon suomalaisessa korkeakoulussa. Ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevana ei myöskään pidetä korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan syksyllä 2014 tai sen jälkeen alkavasta koulutuksesta vastaanottanutta henkilöä. Tutkintotiedot ja opiskeluoikeustiedot rekistereistä/tietovarannosta saatavilla jo 2014.
Opiskelijavalintojen uudistaminen Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa yhdessä korkeakoulujen kanssa siitä, että korkeakoulujen opiskelijavalinnat ja korkeakouluopintojen rakenteet on uudistettu 2015 loppuun mennessä nopeuttamaan korkeakoulutukseen pääsyä. Ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevien aseman parantamiseksi mahdollistetaan ensimmäisessä vaiheessa heidän valintansa omassa kiintiössään, jonka käyttöönotosta ja suuruudesta päättää korkeakoulu. Toisessa vaiheessa hakujärjestelmä uudistetaan siten, että yhteishaussa valitaan vain ensimmäistä korkeakoulupaikkaansa hakevia. Muiden hakijoiden valitsemiseksi otetaan käyttöön erillisiä haku- ja valintaväyliä siten, että mahdollisuus joustavaan alan vaihtoon turvataan. Opiskelijavalintojen uudistuksen yhteydessä arvioidaan ns. pakkohaun tarkoituksenmukaisuus. Uudistetaan korkeakoulujen koulutusvastuuta ja tutkintoja koskeva säätely siten, että korkeakoulujen autonomiaa koulutuksen järjestämistavoissa vahvistetaan. Uudet säädökset tulevat voimaan vuoden 2014 alusta lukien. Opintojen etenemistä ja opiskelumotivaatiota edistetään siten, että opintojen yksityiskohtaisempi suuntautuminen tapahtuu vasta opintojen myöhemmässä vaiheessa.
Opiskelijavalintojen uudistamisen aikataulu • Korkeakoulujen syksyn 2013 ja kevään 2014 yhteishaut toteutetaan vielä nykykäytännön mukaisesti yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen erillisinä yhteishakuina nykyisillä järjestelmillä. • HO:nmukaan opiskelijavalintauudistus toteutetaan kahdessa vaiheessa. Kuluvan vaalikauden aikana on tarkoitus valmistella myös hallitusohjelman mukainen esitys uudistuksen toisesta vaiheesta. Uudistuksen ensimmäinen vaihe: • Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteishaku otetaan käyttöön syksyllä 2014 otettaessa opiskelijoita keväällä 2015 alkavaan koulutukseen. • Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen koulutustarjonta ja hakupalvelut löytyvät syksyn 2014 korkeakoulujen yhteishausta lähtien yhdestä palvelusta ja ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin haetaan yhdellä lomakkeella. Uudistuksen toinen vaihe: • Toisessa vaiheessa yhteishaku varataan ensimmäistä tutkintoon johtavaa opiskelupaikkaa hakeville • koulutusalaa vaihtaville sekä vastaavantasoisen tutkinnon suorittaneille tarjotaan joustavia tapoja hakeutua uuteen koulutukseen.
Koulutusvastuu-uudistus • Yliopistojen koulutusvastuuta koskevat säädökset on tarkoitus uudistaa 1.1.2014 lukien • Tavoitteena on vahvistaa autonomiaa vähentämällä oppiainetasoista säätelyä ja mahdollistamalla eri tieteen- ja koulutusaloja yhdistävät kokonaisuudet • Turvattava koulutustarjonta yhteiskunnan tarpeiden mukaisesti (koulutusvastuu = oikeus ja velvollisuus) • HE 33/2013 vp Eduskunnassa valiokuntakäsittelyssä (4.4.2013) • Jatkossa koulutusvastuiden täsmentämistä (OKM:n asetus) koskevat esitykset valmistellaan yhteistyössä yliopistojen kanssa • Maisteriohjelma-asetuksesta luovutaan • Tutkintoasetuksen (VN asetus) ja koulutusvastuuasetuksen (OKM asetus) koulutusvastuusäännökset on tarkoitus uudistaa yhteistyössä yliopistojen kanssa lain hyväksymisen jälkeen, vuoden 2013 aikana (keskustelutilaisuuksia), voimaan 1.1.2014
OKM-ICT-2015 • Pekka Ala-PietilänICT 2015 -asiantuntijatyöryhmäloppuraportti ”21 polkua Kitkattomaan Suomeen” • OKM käynnistänyt OKM-ICT-2015 –hankkeen raportissa esitettyjen toimenpiteiden edistämiseksi hallinnonalalla • ICT 2023-ohjelma, osaamisen nosto ja pelillisyys, tietoturva-alan koulutus ja tutkimus, tietoinfrastruktuuri, tietovarantojen avaaminen ja hyödyntäminen, tuotteistaminen, työnjakokysymykset, ennakoinnin sekä täydennyskoulutuksen kehittäminen • Kehittämistoimenpiteiden koordinointi • Myös muiden hallinnonalojen samansuuntaista hankkeiden huomiointi • ICT-alan kehityksen seuranta ja kehittämistarpeiden identifiointi • Toimenpide-ehdotukset OKM:lle, korkeakouluille ja muille tahoille • Alan toimijoiden yhteistyön edistäminen • Pj. Heikki Mannila Suomen Akatemiasta, jäsenet yliopistoista, amk:sta ja OKM:sta
Osaamisen viennille kasvua? • Maailmanlaajuinen tavoite: osaamisen tason ja kilpailukyvyn kasvattaminen => korkeakoulutuksen kysyntä ylittää tarjonnan => kasvavat ja kansainvälistyvät koulutusmarkkinat • Rajat ylittävän koulutuksen ”hotspotit”, joissa korkeakoulutukselle kysyntää ja markkinat avoimia ulkomaisille toimijoille • Esim. Times HigherEducation (helmikuu 2013) listaa Hong Kongin, Malesian, Singaporen ja Arabiemiraatit kiinnostavina; UK-korkeakoulututkintoa opiskelee ulkomailla 571 000 opiskelijaa, 488 000 ulkomaalaista opiskelijaa UK:ssä • Koulutusvientistrategia 2010 : Tavoitteena on, että Suomi on yksi maailman johtavista koulutukseen ja koulutusjärjestelmänlaatuun perustuvista talouksista, ja että koulutuksen osuus Suomen kokonaisviennistä kasvaa merkittävästi vuoteen 2015 mennessä. • Kytkeytyy koulutuksen maksullisuutta koskevaan keskusteluun
Koulutusviennin toimenpideohjelma • Team Finland –strategia • OKM laatii koulutusviennin toimenpideohjelman • Opetusministeri kutsui selvityshenkilöt laatimaan koulutusviennin toimenpideohjelman lokakuun 2013 loppuun mennessä - pj. kansanedustaja FT Päivi Lipponen - kansliapäällikkö Anita Lehikoinen, OKM - kehitysjohtaja Jari Jokinen, Aalto-yliopisto
Korkeakoulutuksen kansainvälistymisen suuntia; BRICS -maat Lähde: Wikipedia