Yhteisen MAL –työn tavoitteina:

1. LU - MAL:KEHITYSTÄ ei ole ilman ELINKEINOELÄMÄÄ6.10.09 Aluekehitystyöryhmä,MAL –koordinaattori Mariitta Vuorenpää Rakentaminen metropolialueen kasvurenkaalle, yhä laajenevalle pendelöinti-vyöhykkeelle on vilkasta. Se avaa myös elinkeinopohjan kehittämiselle uusia mahdollisuuksia ja omavaraisuuden kehittämishaasteita.

2. Yhteisen MAL –työn tavoitteina: • Maapoliittinen ohjelma • Asuntopoliittinen ohjelma • Rakennemalli • Yhteinen näkemys UL:n maakuntakaavan uudistamistyölle alueen kehittämisestä Taustaselvitykset: • Elinkeinoista ja työntekijöistä riippuu mitoituksen realistisuus ja rakentamisen laatu • Muuttoliike määrittelee kenelle rakennetaan ja kuka rakentaa

3. Nyt käynnissä taustaselvitykset: • Teemakartat: kaavoitustilanne, palveluverkko • Kaavapotentiaaliselvitys • Teemaselvitykset: väestö, maahanmuutto, asuntokanta, elinkeinot (tulevat nettiin MAL-sivulle http://www.luako.fi/default.asp?sivu=120&alasivu=120&kieli=246 lähiaikoina) • Maaseutuasumisen viehätys ja odotukset –haastattelututkimus • Potentiaalisten muuttajien profiilitutkimus • Elinkeinoelämän lähtökohdat ja haastattelut Tulossa: • Paikkatietoyhteistyö -pilot LÄNSIPAIKKA Lounaispaikkasovelluksessa (julk. Paikkatietomarkkinoilla 3.-4.11.) • Aluetyypittelyt ja profilointi (II kuntakierroksella) • Haja-asumisen kehitys, ohjauskeinot ja hinta -yhteenvetoselvitys

4. Liikkumismahdollisuudet ovatrikkoneet asumisen ja työpaikkojen välisen suhteen: - miten tp.uskollisuutta LU-MAL-alueella voidaan lisätä? Elinkeinojen synergia-ympäristöjen houkuttelevuus ja sijoittumisen hinta Asuinympäristön houkuttelevuus ja asumisen hinta Pendelöinti • Perheenmarkkinatalousvaluutat: • Aika • Asumisen hinta • Asuinneliöt, piha ym. • Liikkumisen hinta • Korkeastikoulutettujen ”pendelöintipakko”: • Kuntasektorin rationalisointi vähentää korkeasti koulutettuja työpaikkoja pienissä kunnissa. • Isot yritykset metropolihakuisia. seniorit

5. Löytyykö keinoja lisätä paikallisia työpaikkoja?– Vaikuttaako työpaikkaomavaraisuuden nosto sukkulointiin vai syntyykö lisää vastasukkulointia?

6. Liikenne liikuttaa, läheltä kauas: • E18 -tien vaikutukset voimistumassa Kehityskohteet: • Lännentiet:Kirkkonummelta Hankoon junavuorojen, asemien ja paikallisliikenteen kehittäminen, uusien asemien avaaminen • Länsirata:Espoo – Kirkkonummi – Vihti – Lohja, uusien asemien new town it • Kaukoliikennerata:Espoo – Lohja – Salo: Lempolan aseman new town • Hanko-Hyvinkää radan sähköistäminen • Kehä V (vt25):logistiikan laatukäytävä metropolialueen kasvurenkaalla Hangosta Porvooseen • Vt 2:Helsinki – Vihti – Karkkila – Forssa –Pori: yrityselämän väylä Satakuntaan

7. Haastetilanne: ? Samaan aikaan rakenteellista työttömyyttä (perustyö siirtymässä halvempiin maihin) ja syrjäytymistä kantaväestössä:konfliktipintaa…

8. Haaste 1: Ikääntyminen • Suomessa yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä nousee 17%:sta 27% v. 2040. Ilman maahanmuuttoa osuus olisi 30%. • Uudellamaalla työikäisen väestön osuus on noin 5% enemmän kuin koko Suomessa ja LU-MAL alueella noin 3% vähemmän. • LU-MAL alueella kehitys tarkoittaa 18 000 (+100%) uutta senioria väkiluvun trendilaskelmassa v. 2040. • Trendilaskelman (2007) + 19 000 as. v. 2040 vähentää työllistä työvoimaa noin 1000 asukkaalla. • Palvelut, esteettömyys, saneerauskohteet jne. • Löytyykö uusia maksajia? • Kuka meitä hoitaa? - Kuka nostaa perunat?

9. Haaste 2: Maahanmuutto • Onko Suomessa 6 miljoonaa asukasta v. 2042?! – vai enemmän? • Tilastokeskuksen 30.9.09 julkaistu koko Suomen väestön 5-vuoden TRENDILASKELMA eli trendiennuste antaa tämän tuloksen. • Oletuksena on, että maahanmuutto jatkuu 15 000 as. / vuosi! • Eli Suomen väestönkasvu ja väestömäärän ylläpito perustuu täysin maahanmuuttoon. • MITÄ HALUTAAN JA MIHIN VOIDAAN VAIKUTTAA MAAHANMUUTOSSA: • Miten maahanmuuton tasoon ja rakenteeseen voidaan vaikuttaa, vai voidaanko? • Mitkä ulkoiset tekijät vaikuttavat maahanmuuttoon voimakkaasti? • Mitä merkitsee elinkeinoissa, palveluissa, asumisessa? • Parhaat varautujat ovat voittajia? Ruotsin varoittava esimerkki voidaan välttää? • LU-MAL-alueen väestönkasvu (ratahankkeiden max + 67 000 asukasta) on enenevässä määrin myös ulkomaalaistaustaista, uudet työpaikat vielä enemmän?

10. Haaste 3: Lännentiet ja Länsirata • Liikennehankkeiden mahdollistama ja osin edellyttämä kasvu vuoteen 2040: • Asukkaita: + 67 000 (+ 64%) • Mikä osuus voi olla kotimaan muuttoa? • PKS:n muuttoliike: pendelöijät, yrittäjät, ”luovaluokka” • Eläkeläiset (?) • Keitä ovat työntekijät? • Työperäinen maahanmuutto? • Mitä positiivinen avautuminen edellyttää? • Työpaikkoja: + 24 000 (+ 60%) • Mitä nämä työpaikat ovat ?? !! • Yhteiskunnan palvelusektoria ei voida merkittävästi kasvattaa? • Suomen alueiden työpaikkakehitys ei voi perustua kaupan työpaikkojen lisääntymiseen (?) • Kaupan orastavat, uudet muodot voivat romahduttaa kaupan työpaikat?

11. Haaste 4: 30 vuodessa rakennetaan toinen Länsi-Uusimaa! • Asumisen kaavavaranto 2008: 2,8 milj.k-m2 (~50% kannasta) • Keskimääräisen asumisväljyyden on oletettu kasvavan vuoteen 2040 vielä 20% (52 > 62 k-m2 / as.) • Asumisväljyys ja trendiennusteen +15 000 uutta asukasta tarvitsee 2,1 milj. k-m2 eli kaavavaranto riittää – mutta se sijaitsee osin väärissä kunnissa • Liikennehankkeiden + 67 000 asukasta (+ 52 000 lisää ed.) tarvitsee lisää 3,2 milj. k-m2 • Teoreettinen lisäkaavoitustarve = 2,5 milj. k-m2 = 50% rakennuskannasta, jos kaikki kaavavaranto käytetään • Liikennehankkeiden tuottama max rakennuskannan lisäys= 5,3 milj. k-m2 eli ~nykyinen asuntorakennuskanta! • LU-MAL –alueella myös kakkosasuntokanta ja tyhjilleen jäävä asuntokanta on paikoin huomattava (Hanko, Pohja, Tammisaari?) • Tulossa kaavavarannon käyttöönoton ja kaavoitustarpeen vaiheittainrakentamistarkastelu aluetyypeittäin ja kunnittain

12. Haaste 5: - Miten uudet työpaikat syntyvät? • Ilman elinkeinopohjaa uusien asemanseutujen kehittäminen perustuisi raideliikenteen mahdollistamaan pendelöintiin ja eläkeläisiin • Miten elinkeinopohjaa laajennettaisiin? Ulkomaalaiset yrittäjät ja työvoimatarjonta • Alueen näkyväksi tekemistä ja markkinointia ym. ulkomailla • Kilpailuvaltteja mm. ulkomaisten yritysten sisäänajopalvelut ja työntekijöiden peruspalvelut • Olennaista asuin- ja kaupunkiympäristöjen houkuttelevuuden lisääminen myös hyvin toimeentulevien ulkomaalaisten näkökulmasta Rohkeat kehityshankkeet • Elinkeinoelämällä voi olla aktiivinen aloitteentekijän rooli tulevaisuuden koerakentamishankkeissa: esim. asemanseutujen mielenkiintoa herättäviä (energiatehokkuus, palvelut, arkkitehtuuri, puurakentaminen) kehittämiskohteita… • Tuuli- ja aurinkoenergia

13. Tarvitaan tiiviin rakentamisen malleja, jotka ovat kilpailukykyisiä haja-asumisen kanssa!

14. Tarvitaan! >>> yhteisiä aivoriihiä, työpajoja, pilotteja, uusia avauksia.. • ENSIN: Elinkeinopohjan kehityksen näkyväksi ja todelliseksi tekeminen: toimenpiteet ja yhteistyökohteet • Yhteisten asunto- ja maapoliittisten ohjelmien sekä rakennemallin työstäminen tarvitsevat näkemyksen: • Mistä uudet asukkaat tulevat ja miten ne houkutellaan? • Mitä työtä täällä tehdään ja miten nämä yritykset ja työpaikat saadaan syntymään? • MAL –työssä pohditaan: • Miten asumisen ja liikkumisen kehittämisellä voidaan tukea tavoiteltua elinkeinopohjaa? • Alueiden profiilia ja roolijakoa • Kuntien sisäisiä vetovoimatekijöitä, aluetyypittelyjä ja kehittämiskohteita • Vetovoimaisia kehittämiskohteita ja hankkeita

15. Mitä ollaan tekemässä?

16. PUITEOHJELMA

17. ”Ensin mato koukkuun.” AIKATAULU Poliitikot mukaan

18. ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA

19. MAAPOLIITTINEN OHJELMA

20. . Yhteistyö on jatkuva prosessi • MAL: Selvitykset ja analyysit • Kunta-asiantuntijayhteistyö: ydinkysymysten seulonta ja vaikutustarkastelut • Kuntayhteistyö:yhteiset tavoitteet,suunnan ja keinojen valinta 2009 2009 - 2010 2010 …