Esteettömyyttä koskevat säännökset – tulkinta ja kehittäminen

1. Esteettömyyttä koskevat säännökset – tulkinta ja kehittäminen Pekka Lukkarinen, arkkitehti Vellamo 23.3.2011

2. Sisältöä • Esteettömyyteen velvoittavat säännökset • Esteettömyyttä vauhdittavat muut tekijät • Kehittämistä edellyttävät toimenpideohjelmat • Säännösten tulkintoja ja esimerkkejä ratkaisuista (hyviä ja huonompia) • Kehittämistarpeita • Rakentamisen ketjun virittäminen Pekka Lukkarinen EV

3. Maankäyttö- ja rakennuslaki • MRL 117§ 3 mom: "Rakennuksen tulee olla tarkoitustaan vastaava, korjattavissa, huollettavissa ja muunneltavissa sekä, sen mukaan kuin rakennuksen käyttö edellyttää, soveltua myös sellaisten henkilöiden käyttöön, joiden kyky liikkua tai toimia on rajoitettu." Pekka Lukkarinen EV

4. Maankäyttö- ja rakennuslaki / kunnossapito • MRL 166§ :"Rakennus ympäristöineen on pidettävä sellaisessa kunnossa, että se jatkuvasti täyttää terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset eikä aiheuta ympäristöhaittaa tai rumenna ympäristöä.” • MRL167§ : "Kunnan määräämä viranomainen osaltaan valvoo, että liikenne-väylät, kadut, torit ja katuaukiot sekä puistot ja oleskeluun tarkoitetut ulkotilat täyttävät hyvän kaupunkikuvan ja viihtyisyyden vaatimukset. Kevyen liikenteen väylät tulee säilyttää liikkumiselle esteettöminä ja turvallisina.” Pekka Lukkarinen EV

5. Maankäyttö- ja rakennusasetus • MRA 53 § : • Hallinto- ja palvelurakennuksen sekä muussa rakennuksessa olevan sellaisen liike- ja palvelutilan, johon tasa-arvon näkökulmasta kaikilla on oltava mahdollisuus päästä, sekä näiden rakennuspaikan tulee soveltua myös niiden henkilöiden käyttöön, joiden kyky liikkua tai muutoin toimia on rajoittunut. • Asuinrakennuksen ja asumiseen liittyvien tilojen tulee rakennuksen suunniteltu käyttäjämäärä ja kerrosluku sekä muut olosuhteet huomioon ottaen täyttää liikkumisesteettömälle rakentamiselle asetetut vaatimukset. • Työtiloja sisältävän rakennuksen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee työn luonne huomioon ottaen huolehtia siitä, että myös 1 momentissa tarkoitetuilla henkilöillä on tasa-arvon näkökulmasta riittävät mahdollisuudet työntekoon. Pekka Lukkarinen EV

6. YK:n vammaisyleissopimus (UN Convention on the Rights of Persons with Disabilities) • YK:n yleiskokous hyväksyi joulukuussa 2006 • Suomi allekirjoittanut sopimuksen 2007 mutta ratifiointi vielä kesken • Sopimus sisältää runsaasti velvoitteita vammaisten henki-löiden yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi, mm: • Artikla 2: Kaikille sopiva suunnittelu (“universal design”) • Artikla 9: Esteettömyys rakennetussa ympäristössä • Artikla 19: Eläminen itsenäisesti ja osallisuus yhteisössä Pekka Lukkarinen EV

7. EU:n yhdenvertaisuusdirektiivi (COUNCIL DIRECTIVEon implementing the principle of equal treatment between persons irrespective of religion or belief, disability, age or sexual orientation) • Direktiivin valmistelu parhaillaan käynnissä • Sen artikla 4 “Vammaisten yhdenvertainen kohtelu” tulee laajentamaan vammaisten henkilöiden oikeuksia • Erimielisyyttä siitä, miten laajasti tulee koskemaan yleisiä alueita • Tulkinnanvaraisia käsitteitä, kuten "kohtuullinen mukautus” • Lyhyt siirtymäaika tulossa uudisrakennuksille ja peruskorjattaville rakennuksille, muille pidempi (ehdotettu 10-20 v.) Pekka Lukkarinen EV

8. Vammaispoliittinen ohjelma VAMPO • ohjelma vuosille 2010-2015 valmistui 26.8.2010 • työkalu YK:n sopimuksen toimeenpanemiseen • taustana hallitusohjelma: • "Hallituksen tavoitteena on esteetön yhteiskunta, jossa kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet.” • YM:n rooli: esteettömyys ja saavutettavuus liittyen asumiseen, rakentamiseen ja lähiympäristöön • Haasteena olemassa olevien rakennusten ja lähiympäristöjen korjaaminen Pekka Lukkarinen EV

9. Esteettömyyttä edellyttävät muut tekijät • Väestörakenteen muutos • eläkeikäisten osuus nousee 15%:sta 25%iin • asuntojen ja asuinympäristöjen esteettömyyden tarve korostuu • Rakennuskannan peruskorjausvaihe • valtaosa 1960- ja 1970-lukujen kerrostaloista tulossa peruskorjausikään • tässä yhteydessä harkintaan tulevat mm. hissirakentaminen, liikkumisesteiden poistaminen sekä muut turvallisuutta parantavat ratkaisut • Täydennysrakentaminen • mahdollisuus parantaa myös olemassa olevaa ympäristöä Pekka Lukkarinen EV

10. Käyttäjät ikääntyvät *ennuste Väestörakenne Suomessa; Tilastokeskus 2004 Pekka Lukkarinen EV

11. Esteettömyys korjausrakentamisessa • Esteettömyys on yksi korjausrakentamisen strategian 2007-2017 painopisteistä • ”Suomi satavuotisjuhlakuntoon!” • Selvitys rakennetun ympäristön esteettömyyden tilasta • MRL luo väljät puitteet • kirjavat tulkinnat rakennusvalvonnassa • selkeyttämistä tarvitaan mm. seuraavissa: • luvanvaraisuus • rakennussuojelukysymykset • käyttötarkoitusten muutokset • KORVO-hanke Pekka Lukkarinen EV

12. F1 Esteetön rakennus Pekka Lukkarinen EV

13. G1 Asuntosuunnittelu Pekka Lukkarinen EV

14. Tulkintoja eri kaupungeissa • Helsingin rakennusvalvontavirasto(31.8.2010) • ehdottomasti sitovat määräykset • tapauskohtaista harkintaa sisältävät määräykset • suositukset • kuvaliite • Vantaa (29.11.2005) • tulkintaohjeita • suosituksia • Espoo • tulkintaohje esteettömästä pientalosta • Lahti (1.5.2008) Pekka Lukkarinen EV

15. Lahti • Esteettömän rakennuksen suunnittelu- ja tarkastusasiakirja • Vaaditaan rakennusluvan yhteydessä • Julkisten ja palvelurakennusten yhteydessä tarvitaan vammaisneuvoston lausunto • Käytetään myös mm. Espoossa ja Oulussa Pekka Lukkarinen EV

16. Hissittömiä taloja on rakennettu runsaaasti Asuinrakennuksia kpl hissi ei hissiä Vuonna 1985 tai sitä ennen rakennetut vähintään kolmikerroksiset Asuinrakennukset kerroslukumäärän ja hissin esiintymisen mukaan (Jukkola 1990) Pekka Lukkarinen EV

17. Jälkiasennushissin reunaehtoja • Hissin sijoittamisen porrashuoneeseen tulee palvella tarkoitustaan: parantaa rakennuksen käytettävyyttä helpottamalla kaikkien kulkua ja mahdollistamalla ikääntyvien asuminen entistä pitempään. • Hissin sijoittaminen porrashuoneeseen ei saa heikentää käytettävyyttä; kalusteiden kuljettaminen asuntoon ja sieltä pois on edelleen oltava mahdollista. • Turvallisuutta ei myöskään saa heikentää; paarikuljetuksen on oltava edelleen mahdollista. • Hissi voidaan sijoittaa myös rungon ulkopuolelle tai asuntovyöhykkeelle, jolloin mitoitus voi olla väljempi. • Kaikki alkaa suunnittelusta! Pekka Lukkarinen EV

18. Rakentamismääräysten kehittäminen • Johtopäätöksiä rakentamisen normitalkoista esteettömyyden osalta • Muuntojoustavuus tärkeää • F1 ja G1 esteettömyysmääräyksiä tarkistettava tai ainakin kirjoitettava selkeämmiksi • Rakentamismääräyksistä VAMPOn kannalta keskeisiä: • F1, F2, E1, G1 • Mm. rakennuksen, rakennuspaikan ja tontin käyttöturvallisuus, paloturvallisuus, hissit, esteettömät kulkuyhteydet • EU-direktiiveistä johtuvat muutokset Pekka Lukkarinen EV

19. Esiin nousseita muita kehittämistarpeita • Määräykset liian hajallaan - vai ovatko? Vaikutelma erillisestä asiasta. ”Jaaha, siirrytäänpäs tarkastelemaan esteettömyyttä” • Määräyksissä liikaa tulkinnanvaraa ja kiertomahdollisuuksia? • Lisää kuvitusta määräyksiin • Ohjeita ei noudateta • Selkeämpiä mitoitusohjeita • Kuulo- ja näkövammaisten tarpeet huomioon • Portaissa parantamisen varaa, helpot portaatkin ovat esteettömyyttä • Käsijohteita tarvitaan lisää • Suunnittelijoille tietoa hyvistä käytännöistä Pekka Lukkarinen EV

20. Esimerkki kehityssuunni-telmasta HS 6.3.2011 Pekka Lukkarinen EV

21. Esimerkkejä erilaisista toteutuksista Pekka Lukkarinen EV

22. Esimerkkejä erilaisista toteutuksista • Mitähän kaikkea tässä on pielessä? • Esteettömyys • Käyttöturvallisuus • Suunnittelu • Ylläpito • Kauneus • Suhteet • Viimeistely Pekka Lukkarinen EV

23. Esimerkkejä erilaisista toteutuksista Vakavaa yritystä esteettömyyteen: Mitoitus niukkaa, mutta liikkeen sisään pääsee! Pekka Lukkarinen EV

24. Esimerkki tärkeästä yksityiskohdasta, joka turmelee hyvän pyrkimyksen Pihan viimeistelyssä on jätetty liikaa tilaa jalkaharpulle Pekka Lukkarinen EV

25. Esimerkkejä erilaisista toteutuksista Tahtoa oli, vaan hiukan jyrkkä ja kapea tuli. Pekka Lukkarinen EV

26. Esimerkkejä erilaisista toteutuksista Luiskat jälkikäteen tehtyinä vaativat enemmän pohtimista kuin alun perin olisi tarvinnut. Pekka Lukkarinen EV

27. Esimerkkejä erilaisista toteutuksista Valveutunut suunnittelija ottaa huomioon myös pihamaan painumisen. Stabiloidaan pihamaan kulkuväylät rakentamisen yhteydessä, ei sitten tarvitse jälkeenpäin rypistää. Pekka Lukkarinen EV

28. Esimerkkejä erilaisista toteutuksista Näistä pyrimme eroon Pekka Lukkarinen EV

29. Rakentamisen ketju • Lopputulokseen vaikuttaa (myös esteettömyyteen): • Rakennuttajan ymmärrys (valita osaava joukkue) ja tahto tavoitella hyvää ympäristöä • Suunnittelijoiden ymmärrys, asenne ja osaaminen • Rakentajan ymmärrys, asenne ja osaaminen • Käytön aikaisen huoltojoukkueen ymmärrys, asenne ja osaaminen • Puuttuuko jotakin? • Rakennusvalvonnan ymmärrys, asenne ja osaaminen sekä yleisiä ulkotiloja valvovan elimen (usein rava, MRL167.2§) ymmärrys, asenne ja osaaminen? Pekka Lukkarinen EV

30. Rakennusvalvonnan vaikutus • Suoraan suunnitelmiin: Suunnittelijan kanssa pidettävässä suunnittelun aloituskokouksessa käydään läpi muutamia painopistealueita esimerkiksi esteettömyyttä • Rakennusvalvonnan vaikuttavuutta voisi lisätä vaikkapa teemavuosilla tai kuukausilla. Otetaan teemaksi esimerkiksi rakennuksen huolto- ja käyttöturvallisuus sekä esteettömyys; julkistetaan teemat lehdistötiedotteella, paikallislehdet mielellään ottavat asiat esiin. Tuetaan julkistusta laittamalla rakennus-valvonnan verkkosivuille ohjeita ja linkkejä. Pekka Lukkarinen EV

31. Vielä esimerkki toteutuksesta Nyt on jo aika lähellä! Pekka Lukkarinen EV

32. Vielä esimerkki toteutuksesta Nyt on jo aika lähellä! Sisään pääsee oikeasti tasossa! Pekka Lukkarinen EV

33. Kiitos tarkkaavaisuudestanne! Hyvää kevättä! Pekka Lukkarinen EV