150 likes | 411 Views
Stressi. Stressi on elimistöön kohdistuvaa fyysistä tai psyykkistä, ympäristöstä tulevaa tai sisäsyntyistä kuormitusta. Vaikutukset. Stressillä on sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia. Stressi antaa voimaa, voi olla pontimena toiminnalle ja purkaa adrenaliinia uhkaavissa tilanteissa.
E N D
Stressi Stressi on elimistöön kohdistuvaa fyysistä tai psyykkistä, ympäristöstä tulevaa tai sisäsyntyistä kuormitusta.
Vaikutukset • Stressillä on sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia. • Stressi antaa voimaa, voi olla pontimena toiminnalle ja purkaa adrenaliinia uhkaavissa tilanteissa. • Pitkittyessään stressi voi muuttua vaaralliseksi. Se rasittaa niin henkisesti kuin fyysisestikin ja voi lopulta sairastuttaa stressaantuneen.
Stressin aiheuttajat • Nuorille stressiä aiheuttavat monet vaatimukset, odotukset, kiire ja jännitteet elämän eri osa-alueilla. • Koulumaailmassa stressin aiheuttajina on koulusta tulleet tehtävät, kokeet ja sosiaaliset tilanteet muiden ihmisten kanssa. • Erilaiset tiedossa olevat esiintymistilanteet saattavat aiheuttaa joillekin ihmisille stressiä, muttei välttämättä aivan kaikille. • Yksityiselämässä stressiä aiheutuu harrastuksista, perhe- ja ihmissuhteista.
Stressi vaikuttaa ihmisen koko kokemukseen elämäntilanteestaan. • Vakavasti stressaantunut ihminen ei kykene näkemään elämässä lainkaan hyviä puolia, kaikki asiat nähdään kielteisinä. • Tutkimusten mukaan esimerkiksi stressistä kärsivän henkilön päätöksenteko- ja havainnointikyky heikentyy
Oireet • Elimistön stressihormonit (adrenaliini ja kortisoli) kiihdyttävät elintoimintoja: mm. verenkierto lisääntyy, sydän tykyttää voimakkaammin, verenpaine nousee, unen tarve vähenee, virtsan eritys voi lisääntyä. • Vihamieliset tunteet hallitsevat, "pinna" on kireällä ja unen tarve vähenee. • Ihminen tuntee olonsa väsyneeksi, ja hänellä voi ilmetä huonomuistisuutta. • Muita oireita ovat: vatsakatarri, päänsäryt, niska- ja hartiaseudun säryt.
Fyysisellä tasolla • Lihasjännitystä, jäykkyyttä • Päänsärkyä, silmäsärkyä • Niska- ja hartiaseudun kipuja ym. ongelmia • Erilaisia kipuja, esim. rinnassa tai vatsassa • Huimausta, pahoinvointia • Vatsan toiminnallisia ongelmia; ummetusta, ripulia yms
Psyykkisellä tasolla • Ahdistuneisuutena • Ärtyneisyytenä, suuttumuksena • Pelokkuutena • Huolestuneisuutena • Jännittyneisyytenä, levottomuutena
Seuraamuksia • Stressin kasaantumisen seuraukset ilmenevät esim. lisääntyneinä virhesuorituksina, tulehtuneina henkilösuhteina, yleisväsymyksenä tai kasvavina sairaskuluina.
Itsesäätely • Itsesäätely on tärkeä stressinsäätelijä. Psyykkiseen itsesäätelyyn on useita keinoja. Yksilö voi käyttää hallintakeinoja, jotka ovat tietoisia ongelman ratkaisuyrityksiä. Hän voi esimerkiksi vaikuttaa kehonsa fyysisiin tekijöihin. • Liikunta, terveellinen ruokavalio, päihteiden välttäminen tai kunnon yöunet voivat olla stressitilanteessa tärkeitä psyykkistä tasapainoa ylläpitäviä fyysisiä hallintakeinoja.
Ongelmakeskeiset hallintakeinot • Puututaan suoraan itse stressitekijään • analysoidaan stressitilanne • poistetaan tai vähennetään häiriötekijöitä • parannetaan omia taitoja • turvaudutaan muiden apuun • kohdataan tilanteet suoraan
Emootiokeskeiset hallintakeinot • Tavoitteena stressistä johtuvien haitallisten tuntemuksien vähentäminen • pyritään löytämään tilanteesta valoisia puolia • vertaillaan omaa tilannetta muiden tilanteeseen • nauretaan itselleen • vähätellään tilanteen merkitystä • vältetään vaikeita tilanteita
Vältä stressiä suunnittelulla ja aikatauluttamalla • Aseta työt tärkeysjärjestykseen ja tee kompromisseja, jos tilanne vaatii • Muista pitää lomaa ja ladata akkuja
Stressiä voi lievittää fyysisellä liikunnalla • Harrastamalla mieleistä urheilua, ulkoilua ym., keho virittyy ja stressitila laukeaa • Nauramalla ja mieleisellä tekemisellä saa stressaavat ajatukset hetkeksi pois mielestä