Itä- ja Pohjois-Suomen EAKR –ohjelmien toteumakatsaus

1. Itä- ja Pohjois-Suomen EAKR –ohjelmien toteumakatsaus Seurantakomiteoiden yhteiskokous 18.12.2012 HelsinkiohjelmakoordinaattoriTuija Puumala (P-S)ohjelmakoordinaattori Eero Vilhu (I-S)

2. Itä- ja Pohjois-Suomi tilastollisesti

3. Väki vähenee, pidot paranee? IP alueen väkiluku (2011) 1 298 773 (1/4 Suomen väestöstä) • I-S 649 072 • P-S 649 701 • Pitkällä aikavälillä väki vähentynyt huomattavasti • Väestön määrä kääntynyt nousuun viime vuosina • Syntyvyys (P-P, K-P) • Poismuutto alueelta vähentynyt viime vuosina • Maahanmuutto lisääntynyt (kaikki maakunnat) → Haasteena väestön voimakas ikääntyminen

4. Muuttoliike vuonna 2011 Alueelta muutti v. 2011 pois muihin maakuntiin 21 588 ihmistä, joista 53 % naisia ja alueelle tuli 18 642 ihmistä PoismuuttaneistaAlueelle tulleista 29 % 20-24 vuotiaita 71 % alle 30- vuotiaita 64 % alle 30-vuotiaita Eniten alueelta lähdettiin Eniten alueelle tultiin Uudellemaalle 40 % Uudeltamaalta 41 % Keski-Suomeen 14 % Keski-Suomesta 13 % Pirkanmaalle 13 % Pirkanmaalta 11 % ITÄ- JA POHJOIS-SUOMEN VÄLILLÄ VÄKI KULKEE LÄHINNÄ ITÄ-SUOMESTA Pohjois-Pohjanmaalle ja POHJOIS-SUOMESTA Pohjois-Savoon. (Pohjois-Savosta ja Pohjois-Pohjanmaalle) Pohjois-Suomen sisällä suurin muutoliike Lapista ja K-P:lta Pohjois-Pohjanmaalle Itä-Suomessa muista maakunnista Pohjois-Savoon ja Pohjois-Savosta P-Karjalaan ja E-Savoon

5. Työpaikkakehitys Alueella 504 476 työpaikkaa (2010) Alueen työpaikat vähentyneet 2007→ 2010 yhteensä noin 7 000 (naiset + 3 000, miehet – 10 000) • Teollisuus - 12 652 • Maa- ja metsätalous - 2 918 • Julkinen hall, koulutus, sote + 4 871 • Ammatill, tieteell ja tekninen toiminta + 3 139

6. Julkinen / yksityinen

7. Valtion työpaikat IP alueella

8. Työllisyys Vuonna 2011 • Alueella noin 67 000 työtöntä (työttömyys laskuun 2009, mutta edelleen korkeampi, kuin koko maassa keskimäärin) • Alueella noin 14 000 pitkäaikaistyötöntä, joista 62 % miehiä (pitkäaikaistyöttömyys nousussa) • Alueella noin 9 000 nuorisotyötöntä (alle 25 v), joista 60 % on miehiä (IP 13,5 %, koko maa 12,4 %) • Vaikeasti työllistyviä enemmän, kuin maassa keskimäärin (IP 4,8-6,8 %, koko maa 4,6%)

9. BKT

10. IP alueen tutkimus- ja kehittämistoiminta

11. Tutkimus & Kehittämistoiminnan menot Pohjois- ja Itä-Suomessa (NUTS2) 2010 miljoonaa euroa

12. T&k henkilöstö koko maa (2011)

13. Koulutusaste (tutkinnon suorittaneet 15 vuotta täyttäneistä v. 2011, tilastokeskus)

14. Pohjois- ja Itä-Suomen EAKR ohjelmien 2007-2013 toteuttaminen

15. Toimintalinjat (sekä I-S että P-S)

16. Strategiset painotukset Pohjois-Suomi Itä-Suomi Kilpailukykyiset ja uudistuvat yritykset (EAKR TL1) Hyvin toimiva innovaatiojärjestelmä ja vetovoimainen elinympäristö (EAKR TL2 ja 3) Toimivat työmarkkinat sekä osaava ja motivoitunut työvoima (ESR) Vahva teemallinen/toimialakohtainen kohdentaminen (Metsä ja metalli, materiaalitekniikka, ICT, vapaa-aika ja matkailu, hyvinvointi, ympäristö ja energia, kaivannaistoiminta, elintarviketeknologia) • Innovaatiokilpailukyvyn lisääminen • Yritysten kasvun edistäminen • Saavutettavuuden parantaminen ja vetovoimatekijöiden vahvistaminen Kehittäjäverkostojen vahvistaminen, liiketoiminta- ja tuotantoprosessien kehittäminen, verkostoituminen, logistiset asiat sekä sähköiset palvelut

17. EAKR –ohjelmien volyymi (rahoitussuunnitelma) Pohjois-Suomen EAKR ohjelma EU 311 273 152 (28 %) Valtio 238 435 234 (22 %) Kunnat 72 837 918 (7 %) Yksityinen 480 064 832 (43 %) Yhteensä 1 102 611 136 Kokonaisrahoituksesta 50 % EU:lta ja valtiolta, 50 % alueelta Julkisesta 12 % kunnilta ja 88 % EU:lta ja valtiolta VALTION VASTOINRAHAA LEIKATTU 12,0 MILJ. € (korvattava kuntarahalla) Itä-Suomen EAKR ohjelma EU 365 564 309 (24 %) Valtio 305 611 762 (20 %) Kunnat 59 952 547 (4 %) Yksityinen 787 659 700 (52 %) Yhteensä 1 518 788 318 Kokonaisrahoituksesta 44 % EU:lta ja valtiolta, 56 % alueelta Julkisesta 8 % kunnilta ja 92 % EU:lta ja valtiolta VALTION VASTINRAHAA LEIKATTU 13,3 MILJ. € (korvattava kuntarahalla)

18. EAKR ohjelmien toteumat sidottu kehyksestä 30.11.2012 mennessä EU+valtio 80 % Julkinen 92 % Kunta 184 % Yksityinen 99 % Yhteensä 95 % EU+valtio 73 % Julkinen 85 % Kunta 112 % Yksityinen 70 % Yhteensä 75 % Pohjois-Suomi Itä-Suomi

19. Näkymät toimintalinjojen osalta(sidottu julkisesta kehyksestä, tilanne 30.11.2012) Pohjois-Suomi Itä-Suomi TL 1 76 % TL 2 82 % TL 3 98 % TL 4 70 % Yhteensä 82 % Kunnan osuus julkisesta rahoituksesta TL 1 0 % TL 2 14 % TL 3 31 % TL 4 0 % Yhteensä 12 % (vaade 10,1 %) TL 1 82 % TL 2 86 % TL 3 119 % TL 4 76 % Yhteensä 92 % Kunnan osuus julkisesta rahoituksesta TL 1 4 % TL 2 24 % TL 3 46 % TL 4 0 % Yhteensä 24 % (vaade 13,3 %)

20. Varaukset ja maksatukset julkisesta kehyksestä Itä- ja Pohjois-Suomessa (tilanne 30.11.2012) Itä-Suomi Pohjois-Suomi

21. Hankkeiden keskimääräinen julkinen rahoitus(tilanne 30.11.2012) Pohjois-Suomi Kaikki hankkeet (ilman Finnveran tukia), 2945 kpl • 204 407 € TL 2 ja 3 hankkeet (”kehittämishankkeet”, 788 kpl) • 497 452 € Yritystukihankkeet (ilman Finnveran tukia), 2276 kpl • 77 552 € Itä-Suomi Kaikki hankkeet (ilman Finnveran tukia), 2307 kpl • 258 534 € TL 2 ja 3 hankkeet (”kehittämishankkeet”, 714 kpl) • 508 119 € Yritystukihankkeet (ilman Finnveran tukia), 1901 kpl • 94 792 €

22. Sidotun rahoituksen (EU+valtio) jakautuminen (30.11.2012 tilanne) Pohjois-Suomi Itä-Suomi ELYt/yritystuet 196 315 625 39 % Liitot 117 438 441 23 % Tekes 74 621 503 15 % Liikennevirasto 40 092 886 8 % ELYt/muut 39 151 840 8 % Finnvera 27 104 635 5 % Ministeriöt/tt 5 889 457 1 % Finnvera (pääom.) 5 000 000 1 % Yhteensä 505 614 386 100 % ELYt/yritystuet 156 168 009 36 % Liitot 153 989 221 35 % ELYt/muut 67 859 874 16 % Tekes 19 099 660 4 % Liikennevirasto 16 538 140 4 % Finnvera 4 % Finnvera (pääom.) 1 % Ministeriöt/tt 1 % Yhteensä 437 409 806 € 100 %

23. Lissabonin strategian toteutuminen (30.11.2012) Pohjois-Suomi (tilanne 30.11.2012) Tavoite /ohjelma-asiakirja 76 % Vaade vähintään 75 % Toteutunut (EU+valtio) 76 % Itä-Suomi (tilanne 30.11.2012) Tavoite /ohjelma-asiakirja 85,7 % Vaade vähintään 75 % Toteutunut (EU+valtio) 80,4% Toteutunut (julkinen) 76,4 %

24. Kooste menoluokista, Itä-Suomi (Tilanne 30.11.2012)

25. Kooste menoluokista, Pohjois-Suomi (tilanne 30.11.2012, Eura4 raportti)

26. Itä-Suomeen syntyneet vahvat osaamiskeskittymät, joissa EAKR-rahoituksen merkitys keskeinen • Puutuotealan osaaminen ja kehitys • Mittaustekniikka paperi- ja ympäristöalojen palveluksessa • Matkailu • Pelialan kehittäminen ja koulutus • Teknologiateollisuuden verkottunut osaamiskeskus • Metsäteollisuuden uudistuminen energia-alalle ja biojalostukseen • Hyvinvointi ja turvallisuus • Mittaustekniikka eri aloilla • uusiutuva energia, • kuituteknologia ja muu metsäbiomassan hyödyntäminen • materiaali ja ympäristöteknologia • matkailu- ja elämystuotanto • muovi ja metalli/teknologiateollisuus, • kivi ja mineraalit • elintarviketuotantoklusterit • metsä- ja puu & bioenergia • ICT, kulttuuri- ja hyvinvointituotanto sekä matkailu.

27. Teemallinen kohdentaminen Itä-Suomen EAKR-ohjelmassa Painopistealueet Itä-Suomen EAKR -ohjelma-asiakirjassa ja niiden toteutuminen menoluokkien mukaisesti TL 1-2, menol. 01-09 65 % 24 % TL 1-2-3, menol. 10-15, 55-57, 16-32 5 % TL 3, menol. 44-54 Lähes 95 % rahoituksestakohdentuu valittuihin painopiste- aloihin

28. Itäsuomalaisia merkittäviä hankekokonaisuuksia SIB-labs SIB-labs yhdistää Itä-Suomen yliopiston huippuosaamisen biomateriaalien, materiaalitekniikan, fotoniikan ja spektriväritutkimuksen alalla. SIB-labs edistää alan teknologian siirtoa ja palvelee tiedeyksiköiden ja teollisten yhteistyökumppaneiden tutkimustarpeita. Hankekokonaisuutta on rahoitettu toisiaan täydentävillä investointi- ja kehittämishankkeilla (EAKR ja ESR), jotka on toteutettu yhteistyöverkostossa Itä-Suomen yliopiston, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun ja elinkeinoelämän välillä. PromisCentre Hyvänä esimerkkinä rakennerahastohankeiden avulla kehitetyistä kokonaisuuksista Savilahden tiedelaaksossa on Promiscentretukimuskeskus sekä Biokeskus Kuopio. PharmaceuticalProcessMeasurement and Simulation eli PROMIS centre on Itä-Suomen yliopiston, VTT:n ja Savonia-ammattikorkeakoulun ainutlaatuinen yhteistyöprojekti. Kuopioon syntynyt poikkitieteellinen osaamiskeskittymä yhdistää eri alojen asiantuntijoita yliopisto-, ammattikorkeakoulu-, tutkimuslaitos- ja teollisuusympäristöstä lääketeollisuuden tarpeisiin. Digitalmikkeli Digitalmikkeli on yritysten ja julkisten organisaatioiden muodostama toimijaklusteri, joka edistää digitoinnin, arkistoinnin sekä sähköisen asioinnin ja arkistoinnin osaamisen ja palveluiden kehitystä. Digitalmikkeliä on rakennettu vahvalla seudun ja maakunnan tuella, toiminnalle asetetut tavoitteet on vahvistettu mm. Etelä-Savon Innovaatiostrategiassa 2010-2015 ja Mikkelin kaupungin 2011-2015 Elinkeinostrategiassa. Digitalmikkeli luo Mikkelin seudulla yritysten, julkisten tahojen ja kansalaisten tarpeisiin perustuvia nykyaikaisia, kustannustehokkaita ja turvallisia sähköisen asioinnin ja -arkistoinnin sekä digitoinnin palveluja. Digitalmikkeli myös synnyttää vanhoista aineistoista uusia sisältötuotteita ja -palveluja yhdistelemällä niitä älykkäästi toisiinsa. Digitalmikkeli koostuu yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioista, yhteistyötä koordinoi Miktech Oy.

29. Itäsuomalainen hankekokonaisuus- Metsätaimituotannon tutkimuksen ja osaamisen kehittäminen Pohjois-Savossa Metsäntutkimuslaitoksen (MetLa) Suonenjoen yksikön vanha tutkimuskasvihuone saneerataan uuden sukupolven kasvihuoneteknologiaa käyttäväksi tutkimuskasvihuoneeksi. Uudet tekniikat mahdollistavat uusien metsätaimien tuotantomenetelmien kehittämisen. Moderni metsäpatologian laboratorio, jossa on ajanmukaiset mykologian ja molekyylibiologian tutkimuslaitteistotluo hyvät mahdollisuudet kilpailla niin kansallisesta kuin kansainvälisestä alan T&K rahoituksesta. Se myös mahdollistaa paremman taimituottajien ja metsänviljelyn ammattilaisten palvelun, sillä uusia molekyylibiologian menetelmiä käyttäen tautien tunnistus on varmempaa ja nopeampaa kuin perinteisin menetelmin. EAKR-hankkeet (EAKR+valtio n. 250 000 €) • A31471 Uuden sukupolven teknologian tutkimuskasvihuone • A32110 Metsätaimipatologian laboratorio ESR-hankkeet (ESR+valtio n. 500 000 €) • S10628 Metsäpalvelun osaamiskeskittymän ja tutkimus- ja kehittämisverkoston luominen Itä-Suomeen • S11452 Metsäkylvöjen osaamiskeskittymä • S11890 Konetaimi: Koneistuksen taimituotanto- ja huoltoketju • S12061 Metsätaimituotannon integroidun kasvinsuojelun osaamispaketti

30. Pohjois-Suomeen syntyneet vahvat osaamiskeskittymät, joissa EAKR rahoituksen merkitys keskeinen • Matkailu (kv-markkinointi, • luonnonvaraosaaminen) • Luovat alat ja kulttuuri (Poikkisektoraalisuus, elokuva, musiikki) • Hyvinvointi (Palvelurakenteet; fysiologia;kylmäosaaminen) • Kaivannaisteollisuus (2. asteen koulutus, sosiaaliset vaikutukset; kv-yhteistyö) • Kansainvälinen toiminta(yhteistyö/Venäjä, Ruotsi, Norja) • Teollisuus (Suurteollisuus/alihankinta) • Saamelaiskulttuuri • Elektroniikka (painettava elektroniikka) • Energia(uusiutuva energia ja energiatehokkuus) • Metalli (ultralujat teräkset) • Ympäristötoimiala (vesi- ja ilmasto-osaaminen) • Kaivosala(koulutus-jainnovaatioymp) • ICT • Matkailu • Yrityshautomo-toiminta • Prosessiosaaminen (Prosessiteollisuuden testausympäristö) • Kemia (mm. akkumateriaalien tutkimus- ja testausympäristö) • Hyvinvointiosaaminen (esteettömyys, toimintakyvyn mittaustekniikka, vanhukset) • ICT (Langaton tiedonsiirto) • Oppimisympäristöt (verkko-opetus)

31. Merkittävimpiä rahoitettuja kokonaisuuksia, joissa EAKR rahoituksella vahva rooli • LAPPI • On Euroopan johtava kestävän luonto- ja elämysmatkailun kohde vuonna 2020 • Matkailun alueellisen vaikuttavuuden kehittämisen kokonaisuus, jossa: • Panostetaan kv- matkailuun yhteistyössä matkailutoimijoiden kanssa Lapista Pohjanmaalle (Lapland the North of Finland) • Kehitetään alueen matkailua matkailukeskuspainotteisesti • Hyödynnetään matkailun sisältöjä kaikilla toimialoilla ja kaikilta toimialoilta • Matkailukeskukset toimivat ”livinglab” –alustana koulutus- ,tuotekehitys innovaatiotyössä • Matkailun turvallisuus on vientituote • Tavoitteena matkailutulon ja työllistävyyden kasvu (1,5 mrd/ 10 000htv) • Toimijoina: TEM, MEK, Lapin yliopisto, Lapin amk:t, 2. aste, sektoritutkimuskeskukset; osaamiskeskusverkosto, matkailukeskukset, kunnat ja elinkeino) • POHJOIS-POHJANMAA • Maailmanluokan painetun älyn teollistamisyksikkö Ouluun • PrintoCent–noin 15 milj.€ hankekokonaisuus vuosina 2009-2012 (P-P liitto/EAKR+Tekes) • Uusi ponnahduslauta koko Suomen vientiteollisuudelle (tavoitteena 10 000 vientiteollisuuden työpaikkaa Suomeen vuoteen 2030 mennessä) • Tavoitteena 1 % odotetusta 250 miljardin painettavan älyn markkinoista Pohjois-Suomeen ja Ouluun vuoteen 2030 mennessä • Toimijoina VTT, Oulun yliopisto, Oulun ammattikorkeakoulu ja Business Oulu sekä yritykset • KESKI-POHJANMAA • Kokkolassa sijaitsee pohjoismaiden merkittävin kemianteollisuuden keskittymä (OMG, Boliden, Kemfine) • Alueella Euroopan merkittävimmät Litiumvarannot (P-S:ssa myös muut keskeiset mineraalivarannot), joilla kasvava merkitys globaaleina akkuteollisuuden kemikaaleina. • Kokkolaan rakennettu kemian prosseja testaava koetehdas sekä kansainvälisesti ainutlaatuinen kuivatila akkukennojen valmistukseen ja testaukseen. • Alueella on vahvaa prosessi- ja kemiantekniikan osaamista ja koulutusta (Tutkimusverkosto, AMK, aikuisopisto) • Alueelle syntymässä vahva kemian osaamiseen ja mm. litiumin ja akkukemikaalien mahdollisuuksiin perustuva osaamiskeskittymä. • Noin 4 milj. panostus EAKR –ohjelmavaroin

32. Ydinindikaattoreiden toteutuminen 30.6.2012(Tasa-arvohankkeiden ja ympäristöpositiivisten hankkeiden osuus esitetty osuutena myönnetystä EU+valtion rahasta , suluissa osuus hankkeista kappalemääräisesti) Pohjois-Suomi Itä-Suomi Tavoite Toteutunut Uudet yritykset 2 020 407 (20 %) Uudet työpaikat 13 230 6 078 (46 %) Uudet t&k työpaikat 800 471 (59 %) Tasa-arvo hankkeet 11 % 12 % (12 %) Ympäristöpositiiviset 25 % 35 % (27%) Tavoite Toteutunut Uudet yritykset 1 500 930 (62 %) Uudet työpaikat 11 000 8 099 (74 %) Uudet t&k työpaikat 1 000 867 (87 %) Tasa-arvo hankkeet 10 % 10 % (13%) Ympäristöpositiiviset 20 % 34 % (28%)

33. MILTÄ NÄYTTÄÄ? Pohjois-Suomi Itä-Suomi Teemojen ja painopisteiden asettaminen onnistunut hyvin (teemallinen kohdentaminen) Työpaikka- ja yritystavoitteissa haastetta, mutta ne ovat saavutettavissa Korkea Lissabonin strategian mukaisuus, vaikka kunnianhimoista tavoitetta (ohjelma-asiakirjan arvio) ei aivan saavutettaisikaan; ohjelma toteuttaa varsin hyvin myös EU 2020 -strategiaa • Ohjelmalle luotu strategia onnistunut ja tavoiteasetanta realistinen (mutta samalla riittävän haasteellinen) • Varat tulevat sidotuksi 100% • Työpaikkatavoitteet tultaneen likipitäen saavuttamaan (naisten perustamat yritykset haasteena) • Lissabonin strategian mukaisuus toteutuu • Ohjelmanmuutoksiin ei ole tarvetta

34. Yhtenevät haasteet kauden lopputoteutukselle

35. Erityishaasteet tulevalle kaudelle • Globalisaation syveneminen • Ilmaston muutos • Energian hinta ja energiapolitiikan muutokset • Ikääntymisen haasteet muuta maata nopeammin • Laajojen alueiden väestön väheneminen • Työttömyys laskee, mutta työvoimapula osaajista • Rakennemuutos jatkuu • Tulosperusteisuus vs. vipuvoima • Esim. innovaatioympäristöt pitkän tähtäimen vipuvoimapanostuksina vs. helpommin mitattavat kehittämistoimet

36. Paljonko on vielä aikaa toimia? • Varat sidottava 31.12.2013 mennessä • Hankkeiden toteuttamisaika enintään 30.4.2015 saakka (pl. ELYjen työvoimapoliittisia toimenpiteitä sisältävät hankkeet ja pk-yritysten osaamisen kehittämispalveluhankkeet, jotka 31.10.2014 saakka) • Maksatushakemusten viimeinen palautuspäivä pääsääntöisesti 31.5.2015 • Kaikki oltava maksettuna ja sulkemistoimenpiteet tehtynä 31.12.2015 mennessä

37. Kiitos. Ja leppoisaa joulunaikaa kaikille!