GM-kasvien turvallisuus kuluttajalle

1. GM-kasvien turvallisuus kuluttajalle FT Liisa Kuusipalo Suomen luonnonsuojeluliitto ja Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys 13.10.2007

2. Nykyiset gm-tuotteet • sisältävät enemmän myrkkyjäämiä kuin normaalit tuotteet Guazzelli 2007 • joko tuottavat itse kudoksiinsa hyönteismyrkkyä (bt-toksiini) • tai kestävät rikkaruohomyrkkyjä, joka keräytyy kudoksiin (RoundUp) • lisänä tuotteessa muut kasvinsuojeluaineet

3. Tekniikka perustuu vanhentuneeseen tietoon • Vanha teoria: geeni tuottaa vain ja ainoastaan yhden ominaisuuden • ihmisellä on n. 100.000 proteiinia eli geenituotetta, geenejä on vain 25.000 Venter et al. 2001 • yksi geeni tuottaa jopa yli 30.000 erilaista tuotetta (immunoglobuliini) Dong et al. 2006

4. Teoria on vanhentunut ”We can no longer say that a gene is a sequence of DNA that continuously and uniquely codes for a particular protein. However, this remains the central paradigm of molecular biology.” • Yliopistollinen genetiikan oppikirjaGenes VIII, kirj. B. Lewin 2004.

5. tekniikka on alkeellinen • synteettinen geeni on virusmainen voidakseen tarttua kohteeseensa • kiinnittymiskohta ja kopiomäärä ovat satunnaisia • geenin siirto on väkivaltainen tapahtuma, joka sotkee DNA järjestyksen • valinnan apuna antibioottiresistenssi

6. tietomme on riittämätön • geenin toimintaa määrää se, mistä se on kotoisin Taipale 2006 • deleetio kromosomissa 15 isältä: lievä Prader-Will syndrooma, äidiltä: vakava Angelman oireyht. Pembrey 2002 • muuntogeenisten kasvien jälkeläinen on palannut isovanhemman kaltaiseksi – ilmiölle ei selitystä Lolle 2005

7. tekniikka on hallitsematon • viruksissa: vahingossa syntyi uusi, immuniteetin murtava hiirirokkovirus Australiassa 2001 Jackson 2001 • bakteereissa: tryptofaanituotannon 0,01% epäpuhtaus aiheutti 36 kuolemaa ja 1500 vammautumista v. 1996 USA:ssa (oireina kova kipu, turvotus, yskä, lihasheikkous, haavaumat, tasapainohäiriöt, kouristelut, ihottuma, halvaus, sydänvaivat)Mayeno & Gleich 1994

8. ei täsmäjalostusta • merkittäviä eroja eri linjojen aineissa ja pitoisuuksissa perunalla. Erot yksittäisiä, mutta niitä aiheuttivat kaikki gm-rakenteet. Shepherd et al. 2006 • geeninsiirto voi synnyttää uusia yhdisteitä, sillä kasvit ovat monipuolisia biokemiallisia tehtaita Manetti et al. 2006, Ruebelt et al. 2006.

9. yllättäviä sivuvaikutuksia • kuolioita lehdissä vehnällä • muhkuroita perunan mukuloissa • tuotannon aleneminen soijapavulla • korkeampi ligniinipitoisuus soijalla • lisääntyneet karvasaineet perunalla • aineenvaihdunnan muutokset rapsilla • uusi a-vitamiinin johdannainen riisillä • 34% enemmän nikotiinia tupakalla

10. gm on kuollut hevonen • kaupallisia sovellutuksia on vain kaksi: oma myrkyn tuotto ja myrkyn kestävyys • sovellettu vain neljään lajiin: puuvilla, soija, maissi, rapsi • kaupallisia sovelluksia on vähän, koska tekniikka on huono • turvallisuustutkimukset eivät auta, koska tuotteet eivät ole pysyviä

11. Eläinkokeita vähän • tieteellisiä kokeita on vähän • kokeet ovat lyhyitä, korkeintaan 3 kk • ruokinnan vaikutusta ei ole seurattu sukupolvesta toiseen • yhtään 2 vuotta kestänyttä raportoitua koetta ei ole • USA:ssa ei ole seurantaa gm-ruuasta: ”substantial equivalence” -periaate

12. Luonnon eläimet • Ruokintakokeissa peto kovakuoriainen ei syö gm-rapsia syönyttä toukkaa, jos se saa valita Ferry et al. 2006 • Geenimuunneltuja viljelykasveja syövät toukat eivät enää kelpaa sen luontaiselle pedolle Hilbeck 2004

13. Yllättäviä tuloksia • Gm-rapsilla ruokitut toukissa kasvoi parasiitteja, joiden sukupuolet olivat yllättävän erilaisia: urosparasiitit olivat huomattavasti painavampia, ja naaraiden osuus jälkeläistössä oli epänormaalin suuri. Ero ei toistunut uusintakokeessa. Schuler et al. 2004.

14. Possut ja vasikat ja gm • Gm-maissia syötettiin sioille 35 päivää. Geenin osia (bt-toksiinigeeni Cry 1A(b)) löytyi verestä, maksasta, pernasta ja munuaisista. Mazza et al. 2005. • Gm-maissia (bt) syötettiin vasikoille. Siirtogeenin osia havaittiin ruuansulatuselimissä ja lihaksessa. Chowdhury et al. 2004.

15. Lampaat ja gm • Gm-maissin jyvien DNA säilyy toimivana lampaan mahassa. Duggan et al. 2003. • Sylki ei tuhoa plasmideja, vaan ne kykenevät siirtämään DNA:ta suun bakteereihin. Duggan et al. 2003.

16. Monsanton aineiston uus-analyysi • Saksan Greenpeace vaati Monsanton koeaineiston julkistamista, ja sai sen vasta oikeudenkäynnin kautta • 3 kk koe rotilla, n=80 rottaa • tilastollisesti merkittävät erot 50 aineenvaihdunnan muuttujassa: veren sokeri, rasvat, kivennäisaineet jne. Séralini et al. 2007.

17. Tulosten tulkinta • naaraat olivat 20 % painavampia • urokset olivat tavallista laihempia • koetulokset kuvastavat alkavia munuais- ja maksavaurioita • tulokset raportoitiin EFSA:lle, vaatien lisäkokeita • Vastaus: emme voi uhrata lisää rottia

18. Merkittäviä eroja • Rotilla 90 päivän ruokintakoe gm-riisillä • Biologisia, biokemiallisia, mikrobiologisia ja patologisia muuttujia tutkittiin. • Löydettiin merkittäviä eroja eri ryhmien välillä. Poulsen 2006.

19. syöttökoe + vieras DNA hiirellä • Vieras DNA-pätkä (bakteriofagi M13) menee ruokinnan jälkeen hiiren valkosoluihin, pernaan, maksaan ja sikiön elimiin. Doerfler 1998. • veren seerumiin ja verisoluihin Schubbert 1994. • suolen soluihin ja munuaisiin. Palka-Santini 2003.

20. vierasta DNA:ta löytyi ohutsuolesta, ruuansulatuselimistä, verestä, ääreisosien valkosoluista, pernasta, maksasta ja epiteelisoluista. Schubbert 1997. • poikasilla oli gm-ainesta eri elimissä siellä täällä. Ei kaikissa soluissa. Joillakin poikasilla vieras DNA oli kiinnittynyt molempiin kromosomeihin. Schubbert 1998.

21. Mitä syömmekään? • Italian kaupallisesta maidosta 15 näytteestä (25 %) löytyi PCR:llä gm-maissin geeni, ja 7 näytteestä (11,7 %) löytyi gm-soijan Agodi 2006 • Lehmän verestä voidaan helposti selvittää onko se nauttinut geenimuunneltua rehua. Hyvin pienikin määrä havaitaan. Petit et al. 2005.

22. 90 päivän ruokintakoe rotilla ei voi taata turvallisuutta koskien gm-rehua ja sen sisältämiä odottamattomia aineita. Schrøder 2007.

23. Kasvin DNA ja bakteerin DNA liitettynä kasvitaudin teho-promoottoriin ylittää lajirajat luonnossa Bertolla & Simonet 1999. • Geenit siirtyivät gm-kasvista bakteereihin, ja siirsivät bakteereihin antibioottiresistenssigeenejään. Kay et al. 2002. • Kukkakaalin mosaiikkiviruksen promoottori toimii myös ihmissuolen soluissa. Myhre et al. 2006.

24. Gm-kasvienturvallisuus kuluttajalle Tekniikka on kokeellinen ja perustuu vanhentuneeseen tieteelliseen teoriaan Turvallisuutta ei voi taata