1 / 57

Mitä on turvallisuus?

Mitä on turvallisuus?. Mitä on turvallisuus? Mitä on yhteisturvallisuus?. Turvallisuus. Tulevaisuuteen kohdistuvien odotusten toteutumiseen liittyvä varmuus, joka perustuu riittävän todenmukaiseen tulkintaan asiaan vaikuttavista tekijöistä. Turvallisuus.

lottie
Download Presentation

Mitä on turvallisuus?

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. Mitä on turvallisuus? JERE PELTONEN

  2. Mitä on turvallisuus? Mitä on yhteisturvallisuus? JERE PELTONEN

  3. Turvallisuus Tulevaisuuteen kohdistuvien odotusten toteutumiseen liittyvä varmuus, joka perustuu riittävän todenmukaiseen tulkintaan asiaan vaikuttavista tekijöistä JERE PELTONEN

  4. Turvallisuus Tulevaisuuteen kohdistuvien odotusten toteutumiseen liittyvä varmuus, joka perustuu riittävän todenmukaiseen tulkintaan asiaan vaikuttavista tekijöistä JERE PELTONEN

  5. Turvallisuus Tulevaisuuteen kohdistuvien odotusten toteutumiseen liittyvä varmuus, joka perustuu riittävän todenmukaiseen tulkintaan asiaan vaikuttavista tekijöistä JERE PELTONEN

  6. Turvallisuus Tulevaisuuteen kohdistuvien odotusten toteutumiseen liittyvä varmuus, joka perustuu riittävän todenmukaiseen tulkintaan asiaan vaikuttavista tekijöistä JERE PELTONEN

  7. Turvallisuus Tulevaisuuteen kohdistuvien odotusten toteutumiseen liittyvä varmuus, joka perustuu riittävän todenmukaiseentulkintaan asiaan vaikuttavista tekijöistä JERE PELTONEN

  8. Turvallisuus Tulevaisuuteen kohdistuvien odotusten toteutumiseen liittyvä varmuus, joka perustuu riittävän todenmukaiseentulkintaan asiaan vaikuttavista tekijöistä TOSIASIALLINEN RISKITTÖMYYS TURVALLISUUS= JERE PELTONEN

  9. Turvallisuus Tulevaisuuteen kohdistuvien odotusten toteutumiseen liittyvä varmuus, joka perustuu riittävän todenmukaiseentulkintaan asiaan vaikuttavista tekijöistä TOSIASIALLINEN RISKITTÖMYYS TURVALLISUUS= + VARMUUS JERE PELTONEN

  10. Turvallisuus Tulevaisuuteen kohdistuvien odotusten toteutumiseen liittyvä varmuus, joka perustuu riittävän todenmukaiseentulkintaan asiaan vaikuttavista tekijöistä TOSIASIALLINEN RISKITTÖMYYS TURVALLISUUS= + VARMUUS JERE PELTONEN

  11. Yhteisö • Toistensa kanssa toimivista yksilöistä muodostuva joukko • Pitää koossa yhteinen, yksilöllisten tarpeiden tyydyttämistä palveleva päämäärä ja yksilöiden näkemys sen hyödyllisyydestä • Esimerkiksi yritykset ja muut organisaatiot ovat yhteisöjä JERE PELTONEN

  12. Yhteisturvallisuus • Yhteisön varsinainen toiminta on kaiken turvallisuustoiminnan lähtökohta • Toimintaan kohdistuu erilaisia odotuksia: • JATKUVUUS • HÄIRIÖTTÖMYYS • TULOKSELLISUUS • Turvallisuusasioiden huomioon ottamisella pyritään varmistamaan näiden odotusten toteutuminen • Turvallisuusasioiden huomioon ottamisella pyritään toisin sanoen varmistamaan toiminnan tavoitteiden saavuttaminen JERE PELTONEN

  13. Yhteisturvallisuus • Yhteisön toiminta tähtää halutun tulevaisuuden toteutuman (=päämäärä/tavoitteet) saavuttamiseen JERE PELTONEN

  14. Yhteisturvallisuus • Yhteisön toiminta tähtää halutun tulevaisuuden toteutuman (=päämäärä/tavoitteet) saavuttamiseen • Toiminta on toiminnantekijöiden hyödyntämistä tavoitteiden saavuttamiseksi TOIMINNANTEKIJÄT JERE PELTONEN

  15. Yhteisturvallisuus • Yhteisön toiminta tähtää halutun tulevaisuuden toteutuman (=päämäärä/tavoitteet) saavuttamiseen • Toiminta on toiminnantekijöiden hyödyntämistä tavoitteiden saavuttamiseksi JERE PELTONEN

  16. Yhteisturvallisuus • Yhteisön toiminta tähtää halutun tulevaisuuden toteutuman (=päämäärä/tavoitteet) saavuttamiseen • Toiminta on toiminnantekijöiden hyödyntämistä tavoitteiden saavuttamiseksi • Arvotekijöiden, prosessien ja toimintarakenteiden käyttöön saaminen ja hyödyntäminen edellyttää toiminnanosallisten panostusta JERE PELTONEN

  17. Yhteisturvallisuus • Yhteisön toiminta tähtää halutun tulevaisuuden toteutuman (=päämäärä/tavoitteet) saavuttamiseen • Toiminta on toiminnantekijöiden hyödyntämistä tavoitteiden saavuttamiseksi • Arvotekijöiden, prosessien ja toimintarakenteiden käyttöön saaminen ja hyödyntäminen edellyttää toiminnanosallisten panostusta JERE PELTONEN

  18. Yhteisturvallisuus • Toiminnanosallisia ovat kaikki ne • joilla on jotain toimintaan kohdistuvia odotuksia, JA • jotka ovat panostaneet jollain tavalla toimintaan, JA • jotka voivat jollain tavalla vaikuttaa panostuksen määrään • Toiminnanosallisia voivat olla esimerkiksi • kansalaiset (valtionhallinto; panostavat verorahoja, odottavat palveluja, vaikuttavat panostukseensa demokratian keinoin) • sijoittajat(liikeyritys; panostavat omaisuuttaan, odottavat voittoja) • työntekijät (panostavat aikaa ja vaivaa, odottavat palkkaa ja pysyvää työpaikkaa eli toiminnan jatkuvuutta) • asiakkaat(panostavat rahaa, odottavat vastinetta, esim. palvelua) • sidosryhmät (panostavat aikaa ja vaivaa, odottavat vastaavaa hyötyä) JERE PELTONEN

  19. Yhteisturvallisuus • Arvotekijät ovat edellytys toiminnalle; ne ovat asioita, joita tarvitaan toiminnan tavoitteiden saavuttamiseksi • Arvotekijöitä voivat olla esim: • raha, muu omaisuus • raaka-aineet • lopputuotteet • työvälineet • toimitilat • henkilöstö • avainhenkilöt • ajoneuvot • omat viestiyhteydet • tieto • julkisuuskuva • Arvotekijät ovat ”palapelin palasia”, aineksia, joista syntyy kokonaisuus TOIMINNANTEKIJÄT JERE PELTONEN

  20. Yhteisturvallisuus • Prosessit ovat edellytys toiminnalle; ne ovat toimintoja, joita tarvitaan toiminnan tavoitteiden saavuttamiseksi • Prosesseja voivat olla esim: • raaka-aineiden käsittely • tiedon käsittely • logistiset prosessit • henkilöstöön liittyvät toiminnot (rekrytointi, työsuhde, jne) • Prosessit liittyvät arvotekijöiden hyödyntämiseen; prosessien avulla ”palapelin palat” kootaan kokonaisuudeksi, ts. pannaan liikkeelle kohti tavoitteen saavuttamista TOIMINNANTEKIJÄT JERE PELTONEN

  21. Yhteisturvallisuus • Toimivat toimintarakenteet ovat edellytys toiminnalle; ne ovat yhteisön rakenteita, jotka liittyvät arvo-tekijöiden ja prosessien hyödyn-tämiseen toiminnan tavoitteen saavuttamiseksi • Toimintarakenteita voivat olla esim: • tehtävä- ja vastuujärjestelyt • toimivaltahierarkia • riippuvuudet • tiedonkulkuhierarkia • epävirallinen, sosiaalinen hierarkia • Toimintarakenteet muodostuvat toimintaan liittyvien ihmisten, ryhmien ja toiminnallisten kokonaisuuksien välisistä virallisista ja epävirallisista suhteista ja järjestelyistä • Toimintarakenteet ovat alusta, jolle palapeli kootaan TOIMINNANTEKIJÄT JERE PELTONEN

  22. Yhteisturvallisuus • Toimintaolosuhteet ovat edellytys toiminnalle; ne ovat olosuhdetekijöitä, joihin ei voida omilla toimenpiteillä varsinaisesti vaikut-taa, mutta joita tarvitaan toimin-nan tavoitteiden saavuttamiseksi • Toimintaolosuhteita ovat esim: • sopivat sääolot • poliittinen ja taloudellinen vakaus • toimivat liikenneyhteydet • toimiva viestiliikenneinfrastruktuuri • Toimintaolosuhteihin ei voida vaikuttaa, mutta ne voidaan ehkä valita ja niiden vaikutuksiin voidaan ehkä varautua • Palapelin kokoaminen ei onnistu pimeässä huoneessa TOIMINNANTEKIJÄT JERE PELTONEN

  23. Yhteisturvallisuus • Panostaakseen toimintaan, toiminnanosalliset tarvitsevat varmuutta yhteisön päämäärän toteutumisen, ja siihen sidoksissa olevien omien yksilöllisten odotustensa toteutumisen suhteen JERE PELTONEN

  24. Yhteisturvallisuus • Panostaakseen toimintaan, toiminnanosalliset tarvitsevat varmuutta yhteisön päämäärän toteutumisen, ja siihen sidoksissa olevien omien yksilöllisten odotustensa toteutumisen suhteen JERE PELTONEN

  25. Yhteisturvallisuus • Panostaakseen toimintaan, toiminnanosalliset tarvitsevat varmuutta yhteisön päämäärän toteutumisen, ja siihen sidoksissa olevien omien yksilöllisten odotustensa toteutumisen suhteen • Panostus voi olla työpanos, rahaa tms. joka edesauttaa toiminnantekijöiden hyödyntämistä JERE PELTONEN

  26. Yhteisturvallisuus • Panostaakseen toimintaan, toiminnanosalliset tarvitsevat varmuutta yhteisön päämäärän toteutumisen, ja siihen sidoksissa olevien omien yksilöllisten odotustensa toteutumisen suhteen • Panostus voi olla työpanos, rahaa tms. joka edesauttaa toiminnantekijöiden hyödyntämistä • Jos tällaista varmuutta ei ole, panostus koetaan hyödyttömäksi tai itseä haittaavaksi JERE PELTONEN

  27. Yhteisturvallisuus • Panostaakseen toimintaan, toiminnanosalliset tarvitsevat varmuutta yhteisön päämäärän toteutumisen, ja siihen sidoksissa olevien omien yksilöllisten odotustensa toteutumisen suhteen • Panostus voi olla työpanos, rahaa tms. joka edesauttaa toiminnantekijöiden hyödyntämistä • Jos tällaista varmuutta ei ole, panostus koetaan hyödyttömäksi tai itseä haittaavaksi JERE PELTONEN

  28. Yhteisturvallisuus • Panostaakseen toimintaan, toiminnanosalliset tarvitsevat varmuutta yhteisön päämäärän toteutumisen, ja siihen sidoksissa olevien omien yksilöllisten odotustensa toteutumisen suhteen • Panostus voi olla työpanos, rahaa tms. joka edesauttaa toiminnantekijöiden hyödyntämistä • Jos tällaista varmuutta ei ole, panostus koetaan hyödyttömäksi tai itseä haittaavaksi JERE PELTONEN

  29. Yhteisturvallisuus • Panostaakseen toimintaan, toiminnanosalliset tarvitsevat varmuutta yhteisön päämäärän toteutumisen, ja siihen sidoksissa olevien omien yksilöllisten odotustensa toteutumisen suhteen • Panostus voi olla työpanos, rahaa tms. joka edesauttaa toiminnantekijöiden hyödyntämistä • Jos tällaista varmuutta ei ole, panostus koetaan hyödyttömäksi tai itseä haittaavaksi JERE PELTONEN

  30. Yhteisturvallisuus • Panostaakseen toimintaan, toiminnanosalliset tarvitsevat varmuutta yhteisön päämäärän toteutumisen, ja siihen sidoksissa olevien omien yksilöllisten odotustensa toteutumisen suhteen • Panostus voi olla työpanos, rahaa tms. joka edesauttaa toiminnantekijöiden hyödyntämistä • Jos tällaista varmuutta ei ole, panostus koetaan hyödyttömäksi tai itseä haittaavaksi JERE PELTONEN

  31. Yhteisturvallisuus • Erilaiset uhkat (=niistä tehdyt tulkinnat) voivat vähentää toiminnanosallisten varmuutta ja samalla panostuksen määrää • Ilman toiminnanosallisten panostusta ei ole toimintaa • Riittävä panostus on myös turvallisuustoiminnan edellytys • Uskottava turvallisuustoiminta lisää toiminnanosallisten varmuutta odotusten toteutumisen suhteen, koetuista uhkista huolimatta JERE PELTONEN

  32. Yhteisturvallisuus • Toiminnanosallisten varmuus perustuu tulkintoihin turvallisuus-ympäristöstä ja turvallisuus-toiminnan tehokkuudesta • Oikeanlainen tulkinta syntyy vain oikeanlaisen ja riittävän tiedon varassa • TURVALLISUUSTIETOISUUS • Toiminnanosallisten varmuus (ja siten panostus) voi johtua myös vääränlaisista tulkinnoista • Vääränlaiset tulkinnat voivat johtua • väärästä tiedosta • tiedon puutteesta JERE PELTONEN

  33. Yhteisturvallisuus • Vääränlaisten tulkintojen pohjalta tehdyt päätökset voivat johtaa toiminnan tehottomuuteen, hankaloitumiseen tai keskeytymiseen ennakoimattomien (=tunnistamattomien tai väärin arvioitujen) riskien realisoituessa • Ennakoimattomat riskit johtuvat uhkia ja turvallisuustoimintaa koskevista vääristä tulkinnoista • Toiminnanosallisten oikeanlaiset tulkinnat vallitsevasta ympäristöstä ja toiminnasta ovat siis toiminnan jatkuvuuden, häiriöttömyyden ja tuloksellisuuden kannalta ehdottoman tärkeitä! • TURVALLISUUSTIETOISUUS JERE PELTONEN

  34. Yhteisturvallisuus • Toiminta tähtää asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen • Tavoitteet syntyvät toiminnan-osallisten odotusten pohjalta • Tavoitteiden määrittely on osa toimintaa • Toiminnanosalliset kohdistavat toimintaan erilaisia odotuksia: • JATKUVUUS (toiminta ei keskeydy) • HÄIRIÖTTÖMYYS (toiminta ei vaikeudu, eikä sen taso häiriinny) • TULOKSELLISUUS (toiminnan tavoitteet saavutetaan) JERE PELTONEN

  35. Yhteisturvallisuus • Uhkat ovat toiminnan kannalta kielteisiä asioita, jotka saattavat aiheuttaa toiminnantekijöille vahinkoa, tai muilla tavoin estää tai vaikeuttaa niiden hyödyntämisen • Uhkat voivat olla luonteeltaan: • toiminnan ulkopuolisia tai sisäpuolisia • ihmisen aiheuttamia tai muita • tahallisia tai tahattomia • Uhkia voivat olla esimerkiksi: • rikollisuus • terrorismi • tartuntataudit • vakoilu • sääolosuhteiden muutokset • liikenne • poliittisen vakauden puute • erilaiset onnettomuudet (esim. ydinvoimalaonnettomuus, tulipalo) JERE PELTONEN

  36. Yhteisturvallisuus • Uhkien toteutumiseen ja vaikutuksiin liittyy epävarmuutta; jotta epävarmuutta voitaisiin käsitellä toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla, käytetään työvälineenä käsitettä ”riski” • Riskillä mitataan uhkan merkitystä suhteessa toimintaan (=suhteessa toiminnantekijöiden hyödyntämiseen); riski on uhkan mittari • Riski kertoo uhkan vuoksi mahdollisesti aiheutuvan kielteisen seurauksen todennäköisyyden ja suuruuden • Riskit ovat siis mahdollisia haitallisia tapahtumia, joiden haitallisuus ja mahdollisuuden aste ’tiedetään’ • Riskien realisoituminen (=uhkien toteutuminen) estää tai vaikeuttaa toiminnantekijöiden hyödyntämisen JERE PELTONEN

  37. Yhteisturvallisuus • Uhkien toteutumiseen ja vaikutuksiin liittyy epävarmuutta; jotta epävarmuutta voitaisiin käsitellä toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla, käytetään työvälineenä käsitettä ”riski” • Riskillä mitataan uhkan merkitystä suhteessa toimintaan (=suhteessa toiminnantekijöiden hyödyntämiseen); riski on uhkan mittari • Riski kertoo uhkan vuoksi mahdollisesti aiheutuvan kielteisen seurauksen todennäköisyyden ja suuruuden • Riskit ovat siis mahdollisia haitallisia tapahtumia, joiden haitallisuus ja mahdollisuuden aste ’tiedetään’ • Riskien realisoituminen (=uhkien toteutuminen) estää tai vaikeuttaa toiminnantekijöiden hyödyntämisen JERE PELTONEN

  38. Yhteisturvallisuus • Toimenpiteillä suojataan toiminnantekijöitä uhkilta, tai varaudutaan uhkien mahdollisesti aiheuttamiin muutoksiin (toimintaolosuhteet) • Toiminnantekijöitä suojaavat toimenpiteet voivat olla luonteeltaan: • toiminnallisia (esim. vartijat, työntekijöiden turvallisuusohjeiden mukainen toiminta) • teknisiä (erilaiset järjestelmät, myös tietotekniset) • rakenteellisia (ovet, ikkunat, seinät jne.) • Toimenpiteet voivat olla vaikutukseltaan: • ennaltaehkäiseviä (turvallisuuskoulutus) • rajoittavia (alkusammutusvälineet) • jälkeisiä (tutkiminen ja opiksi ottaminen) • Toimenpiteiden ansiosta riskit vähenevät • Riskien väheneminen perustuu • haitallisen tapahtuman todennäköisyyden pienentymiseen, tai • haitallisen tapahtuman seurausten pienentymiseen, tai • molempiin JERE PELTONEN

  39. Yhteisturvallisuus • Toimenpiteillä voidaan vähentää omien riskien määrää myös suoraan (=vakuuttaminen); riskit sinänsä ovat edelleen olemassa, mutta ne siirretään maksua vastaan muiden kannettavaksi JERE PELTONEN

  40. Yhteisturvallisuus • Haavoittuvuudet ovat toimenpiteissä olevia heikkouksia tai suoranaisia aukkoja, jotka haittaavat toiminnantekijöiden suojaamista, tai uhkien mahdollisiin vaikutuksiin varautumista (toimintaolosuhteet) • Uhkat ’hyödyntävät’ haavoittuvuuksia • Haavoittuvuudet siis lisäävät riskejä vähentämällä toimenpiteiden vaikutusta • Ketju on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki JERE PELTONEN

  41. Yhteisturvallisuus • Haavoittuvuuksia voidaan korjata toimenpiteiden avulla • Kun haavoittuvuudet korjataan, uhkat eivät voi enää hyödyntää niitä • Haavoittuvuuksien korjaaminen siis vähentää riskejä lisäämällä toimenpiteiden vaikutusta uhkia vastaan JERE PELTONEN

  42. Yhteisturvallisuus • Toiminnan tavoitteiden saavuttamista voivat vaikeuttaa tai estää JERE PELTONEN

  43. Yhteisturvallisuus • Toiminnan tavoitteiden saavuttamista voivat vaikeuttaa tai estää • RISKIEN toteutuminen JERE PELTONEN

  44. Yhteisturvallisuus • Toiminnan tavoitteiden saavuttamista voivat vaikeuttaa tai estää • RISKIEN toteutuminen • virheellisiin tulkintoihin perustuva VARMUUS JERE PELTONEN

  45. Yhteisturvallisuus • Toiminnan tavoitteiden saavuttamista voivat vaikeuttaa tai estää • RISKIEN toteutuminen • virheellisiin tulkintoihin perustuva VARMUUS JERE PELTONEN

  46. Yhteisturvallisuus • Toiminnan tuloksellisuuden kannalta on siis tarkoituksemukaista pyrkiä hallitsemaan JERE PELTONEN

  47. Yhteisturvallisuus • Toiminnan tuloksellisuuden kannalta on siis tarkoituksemukaista pyrkiä hallitsemaan • TOSIASIALLISET RISKIT JERE PELTONEN

  48. Yhteisturvallisuus • Toiminnan tuloksellisuuden kannalta on siis tarkoituksemukaista pyrkiä hallitsemaan • TOSIASIALLISET RISKIT • TOIMINNANOSALLISTEN VARMUUS JERE PELTONEN

  49. Yhteisturvallisuus • Toiminnan tuloksellisuuden kannalta on siis tarkoituksemukaista pyrkiä hallitsemaan • TOSIASIALLISET RISKIT • TOIMINNANOSALLISTEN VARMUUS • RISKIENHALLINTA + JERE PELTONEN

  50. Yhteisturvallisuus • Toiminnan tuloksellisuuden kannalta on siis tarkoituksemukaista pyrkiä hallitsemaan • TOSIASIALLISET RISKIT • TOIMINNANOSALLISTEN VARMUUS • RISKIENHALLINTA + VARMUUDENHALLINTA = JERE PELTONEN

More Related