Lapsilähtöinen päihdetyö

1. Lapsilähtöinen päihdetyö Keski-Suomen päihdepäivä 26.8.2008 Työryhmä: Pirjo Selin, Marja Rantanen, Hanne Immonen, Tarja Kekki, Marja-Leena Huisko, Tuija Hauvala, Ritva Salpakoski, Anne Pitkänen ja Krista Ritamies-Veijalainen

2. ”Minne lähtisin lopullisesti? Yritin nukkua kotona silloin kun voin. Mutta useimmiten en voinut. Makasin valveilla ja kääntyilin sängyssäni. Kuulostelin. Nousin vähän väliä sängystä tarkistamaan. En ole nukkunut viime yönä, sanoin maikalle toiveikkaana. Maikka pyysi minua jäämään tunnin jälkeen luokkaan. Tulin iloiseksi. Hän kysyi miksi en ollut nukkunut. Hiljenin ja mietin hetken. Sitten sanoin että en vain ollut saanut unta.” Alakoski, Susanna (2007) Sikalat Pirjo Selin

3. Lastensuojelulaki 417/2007 4 §: Lastensuojelun on edistettävä lapsen suotuisaa kehitystä ja hyvinvointia. Lastensuojelun on tuettava vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lapsen kasvatuksessa ja huolenpidossa. Lastensuojelun on pyrittävä ehkäisemään lapsen ja perheen ongelmia sekä puuttumaan riittävän varhain havaittuihin ongelmiin. Lastensuojelun tarvetta arvioitaessa ja lastensuojelua toteutettaessa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Pirjo Selin

4. Lastensuojelulaki 417/2007 10 §: Lapsen huomioon ottaminen aikuisille suunnatuissa palveluissa • Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen antamisen yhteydessä (erityisesti päihdehuolto- ja mielenterveyspalvelut) selvitettävä ja turvattava lapsen hoidon ja tuen tarve • välttämättömät palvelut raskaana olevien naisten ja syntyvien lasten erityiseksi suojaamiseksi Pirjo Selin

5. Lastensuojelulaki 417/2007 25 §: Ilmoitusvelvollisuus • Sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen, nuorisotoimen, poliisitoimen ja seurakunnan tai muun uskonnollisen yhdyskunnan palveluksessa tai luottamustoimessa olevat henkilöt sekä muun sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajan, opetuksen tai koulutuksen järjestäjän tai turvapaikan hakijoiden vastaanottotoimintaa tai hätäkeskustoimintaa taikka koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa harjoittavan yksikön palveluksessa olevat henkilöt ja terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat velvollisia viipymättä ilmoittamaan salassapitosäännösten estämättä kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he tehtävässään ovat saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä. • Myös muu kuin 1 momentissa tarkoitettu henkilö voi tehdä tällaisen ilmoituksen häntä mahdollisesti koskevien salassapitosäännösten estämättä. Pirjo Selin

6. Lasten ja perheiden palveluiden kehittämistarve Tavoitteena kasvuyhteisöjen turvallisuus, virikkeisyys ja riskiolosuhteita vähentävä ja ehkäisevä toiminta kasvuatukevat Peruspalvelut Neuvola, päivähoito, koulu, terveydenhuolto, mielenterveys-, päihdepalvelut, nuorisotyö, liikunta-, kulttuuritoimi, kolmas sektori, yksityinen palvelutuotanto ym. Lasten hyvinvoinnin edistäminen Kasvua ja kehitystä edistävät palvelut Kasvua tukevat palvelut Kasvua korjaavat palvelut Lasten ja perheiden erityispalvelut Ehkäisevä lastensuojelu Riskialttiissa olosuhteissa elävien lasten ja perheiden tuki ja erityisten tarpeiden huomioon ottaminen Lastensuojelu, lasten- ja nuorisopsykiatria, kasvatus- ja perheneuvolat, järjestöt, yksityinen palvelutuotanto

7. Case: perhe Huikkaset Mari 19 v Maija 26 v Matti 29 v Nelli 4 v Niilo 0 v Pirjo Selin

8. JYVÄSKYLÄN KATULÄHETYKSEN PERHETYÖ JA PERHEPOLKU-PROJEKTI • Lapsilla on oma vertaisryhmä, joka kokoontuu kerran viikossa • Lapsen koti on päihteetön • Lapsella ja lapsen perheellä on mahdollisuus ottaa päivystävään perhetyöntekijään yhteyttä vuorokauden ympäri • Lapsi pääsee perheleirille kaksi kertaa vuodessa viettämään aikaa yhdessä vanhempiensa ja sisarustensa kanssa • Lasta tuetaan harrastusten ja tarvittavien tukipalveluiden löytämisessä sekä koulunkäynnissä • Lapsella on oma työntekijä ja henkilökohtaiset tapaamiset vähintään kerran viikossa. Tapaamisilla harjoitellaan tunnetaitoja sekä käsitellään lapsen kanssa hänen elämäänsä liittyviä asioita eri menetelmin. • Lapsen vanhempia tuetaan lapsesta huolehtimisessa ja hyvän hoidon sekä turvallisen arjen mahdollistamisessa Marja Rantanen

9. Päihdeasiakas äitiys- ja lastenneuvolassa • Palvelujen piiriin saattaminen/Hal-hoitoketju • Audit 8p. /Lähete hal-pkl:lle • Tihennetyt neuvolakäynnit/kotikäynnit tarvittaessa • Odottajien ryhmään ohjaaminen • Ainon etsivätyö • Vaihtoehtoisena tukimuotona neuvolan perhetyö • Avopalveluyksikkö Aino/ensi- ja turvakoti Aliisa • Verkostotyöskentely - Tarvittavat erityispalvelut - Lastenneuvolan terveydenhoitaja verkostossa mukana • Äitiysneuvolasta perheen siirtäminen ”saattaen vaihtaen” lastenneuvolaan • Lastenneuvolakäynneillä vanhempien päihteiden käytön uudelleen puheeksi ottaminen (Audit - kysely; 6kk lastenneuvolakäynti) Hanne Immonen

10. Avopalveluyksikkö Ainon etsivä työ • Tavoitteena raskaana olevien päihteitä käyttävien naisten ohjaaminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa perus-/erityispalveluihin sekä yhteistyön kehittäminen • Työmuodot: • Työparina peruspalveluiden työntekijälle • Raskaana olevien avoryhmä yhteistyössä Jyväskylän kaupungin neuvolatoiminnan kanssa • Kotikäynnit • Yksilölliset tapaamiset avopalveluyksikkö Ainossa • Verkostotyö Tarja Kekki

11. Nuori ensimmäistä lastaan odottava perhe Vanhemmilla päihdetausta Sovitaan, että sairaalan sosiaalityöntekijä Ilmoittaa kaikille työntekijöille, kun vauva on syntynyt Terveydenhoitaja ohjaa perheen Neuvolan perhetyöntekijälle perheen luvalla. Ainon erityistyöntekijät ja Neuvolan perhetyöntekijä sopivat yhteistyöstä Terveydenhoitaja välittää perheen yhteystiedot neuvolan perhetyöntekijälle. Neuvolan perhetyöntekijä soittaa perheelle ja sopii kotikäynnin perheeseen Avopalveluyksikkö Aino järjestää verkostopalaverin äiti ja isä Avopalvelu yksikkö Ainon 2 erityistyöntekijää ja sosiaalityöntekijä, sairaalan sosiaalityöntekijä, lastensuojelun sosiaalityöntekijä, terveydenhoitaja, neuvolan perhetyöntekijä Vauvan syntymän jälkeen neuvolan perhetyöntekijä ja Ainon erityistyöntekijät tekevät yhteisen kotikäynnin perheeseen ja muutaman kerran käyvät vuorotellen perheessä. Samalla perhettä valmistellaan lastensuojelun perhetyön asiakkaiksi. Kotikäynnillä neuvolan perhetyöntekijä ja perhe sopivat perhetyön aloittamisesta Avopalvelu- yksikkö Ainon työskentely Neuvolan perhetyöntekijä tapaa tulevia vanhempia 3 kertaa ennen vauvan syntymää Keskustelut liittyvät vanhempien omiin tuntemuksiin, mielialoihin ja ihan konkreettisiin asioihin esim vauvalle hankittavista tavaroista Lastensuojelun perhetyön aloitus palaveri: äiti, lastensuojelun sosiaalityöntekijä ja 2 perhetyöntekijää, 2 Ainon erityistyöntekijää, neuvolan perhetyöntekijä Lastensuojelun perhetyö Tuleva äiti käy Avopalveluyksikkö Ainon Odottavien äitien ryhmässä Marja-Leena Huisko 2.10.2007

12. SOSIAALIPÄIVYSTYSPROSESSIN ETENEMINEN: Asiakastilanne viranomainen (mm. poliisi, häke, tk, lastensuojelulaitos) – asiakas (avun tarvitsija) Tilanne kirjataan - asiakkaan ohjaus Yhteys seudulliseen sosiaalipäivystäjään ja hänen arvionsa tilanteesta Viranomaiskonsultaatio Yhteys asiakkaaseen Tilanne kirjataan ei toimenpiteitä päivystysaikana - asiakkaan ohjaus Kiireellinen sijoitus/avohuollon sijoitus Koti-/laitoskäynti Yhteys takapäivystäjään (Mobile-kunnat ja Jämsän seutu ) ja hänen arvionsa tilanteesta sekä mahdolliset toimenpiteet (ks. edeltä) ASIAKKAAN KOTIKUNTA – DOKUMENTOINTI - JATKOTYÖT

13. Lastensuojelun perhetyö • Tärkeä avohuollon tukitoimenpide • Tukee lapsia, nuoria ja perheitä ja edistää heidän hyvinvointiaan • Asiakkuus alkaa sosiaalityöntekijän aloitteesta • Työskentelee lapsen edun mukaisesti ja nostaa esille lapsen tarpeita • Työ on tavoitteellista, suunnitelmallista ja kestoltaan rajattua • Dokumentointi on keskeinen osa työprosessia, työn alkaessa, sen kestäessä ja sen päätyttyä

14. Lastensuojelutarpeen selvitys Asian vireille tulo (7 vrk) Aloitustapaaminen • Teematapaamiset (1-3) • Koti ja tärkeät ihmiset • Lapsi/nuori ja perheen arki • Lapsen/nuoren tarpeet ja vanhemmuus Selvitys ja arviointityöskentely Yhteinen arviointitapaaminen ja kirjallinen yhteenveto (3 kk) Asiakkuus jatkuu: uusi asiakassuunnitelma Asiakkuus päättyy Lastensuojelutarpeen alkuarviointi -hanke • Pesäpuu ry

15. Avopalveluyksikkö Ainon työskentelyssä, Lapset 0-3v • Yhdistyy samanaikaisesti varhaiseen vuorovaikutukseen, vanhemmuuteen ja päihteettömyyteen tukeminen. • Jatketaan jo raskausaikana aloitettua äidin ja vauvan kiintymyssuhteen synnyttämistä sekä vahvistamista huomioiden lapsen eri kehitysvaiheet. • Vastaamme päihdeperheiden vanhempien kyvyttömyyteen tunnistaa omia ja lastensa tarpeita. • Työskennellään päihdeperheissä olevien erilaisten riskitekijöiden kanssa. • Päihdeongelman työstäminen ja päihteiden vaikutusten ymmärtäminen vauvan näkökulmasta auttaa ja vahvistaa äitiä uudenlaisten toimintamallien oppimisessa. Anne Pitkänen

16. Ainon työskentelytavat: • Etsivätyö, kotona tehtävä työ, Äiti-lapsiryhmä, vertaistuki. • Työskentely toteutetaan perheessä työparityöskentelynä. • Menetelmiä: Varhaisen vuorovaikutuksen tuessa; pikku portaat työskentely, videotyö, reflektointi Päihdetyössä; yksilö- ja ryhmätyöskentely, rentoutus – ja kosketushoidot korjaavien kokemusten antajana. Anne Pitkänen

17. Virtahevon lapset-lapsilähtöisen päihdetyön kehittämishanke (2008-2010) • Kehitetään ja testataan lapsilähtöisiä interventioita • Tuotetaan lapsilähtöisen päihdetyön materiaalia sekä koulutusta • Tavoitteena on , että päihdeongelmaisten vanhempien lapset tulevat näkyväksi päihdepalveluissa ja saavat paremmin tarvitsemansa avun. • Kehitetään ja testataan lapset huomioivia yhteistyö ja -työmenetelmiä paikallisesti • Arvioidaan lapsen avunsaantimahdollisuuksia lisääviä hyviä käytäntöjä ja yhteistyömuotoja sekä juurruttamaan ne paikallisesti. Krista Ritamies-Veijalainen

18. Lapsen näkökulma työskentelyn lähtökohdaksi • Päihteiden käytön vaikutukset vanhemman antamaan hoivaan, huolenpitoon ja turvaan • Syyllisyyden- ja häpeän käsittely • Asiakkaan voimavarojen ja kyvykkyyden tunnistaminen ja tunnustaminen • Lapsi tulee työskentelyssä osalliseksi ja näkyväksi kielen avulla • Vanhemmuus voimavarana muutokseen, päihteistä toipumiseen ja kuntoutumiseen: uudenlaiset näkökulmat elämään, elämän sisällöllinen rikkaus ja jatkuvuus, vaihtoehtoinen rooli isänä tai äitinä • Lapsen kokemusten tunnistaminen ja tunnustaminen Krista Ritamies-Veijalainen

19. ”Nyt sosiaalitoimisto ei hellittänyt otettaan. Sieltä tultiin tiuhaan uusintakäynneille ja olin helpottunut. Nyt meillä ehkä alkaisi mennä paremmin? Koulukin oli puuttunut asiaan. Nyt varmaan alkaisi tapahtua jotakin.”Alakoski, Susanna (2007) Sikalat

20. Yhteystiedot: • Pirjo Selin, Keski-Suomen lastensuojelun kehittämisyksikkö KEHYS etunimi.sukunimi(at)jkl.fi • Marja Rantanen, Jyväskylän katulähetyksen perhetyö, etunimi.sukunimi(at)jyvaskylankatulahetys.fi • Hanne Immonen, Jyväskylän kaupunki, Halssilan neuvola, etunimi.sukunimi(at)jkl.fi • Tarja Kekki, K-S ensi- ja turvakoti ry, Avopalveluyksikkö Aino, etunimi.sukunimi(at)ksetu.fi • Marja-Leena Huisko, Jyväskylän seudun Perhe-hanke/neuvolan perhetyö, etunimi.sukunimi(at)jkl.fi • Tuija Hauvala, Päivän selvään päihdehuoltoon –hanke ja maakunnallisen sosiaalipäivystyksen koordinointi, etunimi.sukunimi(at)koske.jyu.fi • Ritva Salpakoski, Lastensuojelutarpeen alkuarviointi –hanke, etunimi.sukunimi(at)koske.jyu.fi • Anne Pitkänen, K-S ensi- ja turvakoti ry, Avopalveluyksikkö Aino, etunimi.sukunimi(at)ksetu.fi • Krista Ritamies-Veijalainen, Virtahevon lapset, lapsilähtöisen päihdetyön kehittämishanke, etunimi.sukunimi(at)jkl.fi