200 likes | 392 Views
Intentionaalisen toiminnan selittäminen. Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan ( Kf 140). Intentionaalisuus. Psykologiset tilat, jotka ovat suuntautuneet kohti jotakin seikkaa aikoa, uskoa, haluta, pelätä jne. jotakin Propositionaalisia asenteita = sisällöllisiä tiloja
E N D
Intentionaalisentoiminnan selittäminen Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf 140)
Intentionaalisuus • Psykologiset tilat, jotka ovat suuntautuneet kohti jotakin seikkaa • aikoa, uskoa, haluta, pelätä jne. jotakin • Propositionaalisia asenteita = sisällöllisiä tiloja • propositio= uskomuksen tai ilmaisun ajatussisältö • Propositionaalisten asenteiden kaksi suuntaa: • maailman esittäminen (= uskomukset) • maailman muuttaminen (= halut / puoltavat asenteet) • Inhimillistä toimintaa ohjaavat • uskomukset maailmassa vallitsevista asiaintiloista • halut tiettyjen asiantilojen vallitsevuudesta • tulkinnassa toiminta jäsennetään toimijan uskomusten ja päämäärien ( halut) avulla
Intentionaalisten tilojen rationaalisuus • Intentionaalisten tilojen välillä on sisällöllinen yhteys (ei kausaalinen) • Rationaalisuus: uskomusten ja halujen sisällöllinen yhteensopivuus • uskomusjärjestelmien ristiriidattomuus • uskomuksista seuraa uusia uskomuksia • haluista ja halun kohteiden saavuttamista koskevista uskomuksista seuraa uusia (välineellisiä) haluja • Toiminnan rationaalisuus: • käyttäytyminen on sopusoinnussa toimijan uskomusten ja halujen kanssa • toiminnalla on peruste = toiminta on rationalisoitavissa toimijan uskomuksien ja halujen avulla • peruste = päämäärää koskeva halu + uskomuksia sen saavuttamisesta
Intentionaalinen psykologia • Intentionaalinen psykologia = ”arkipsykologia”, ”kansanpsykologia”, ”halu-uskomuspsykologia”, ”humelainen psykologia”, ”mielen teoria” • inhimillisen toiminnan hahmottaminen intentionaalisena • Intentionaalinen psykologia teoriana: • käsitteistö, jonka avulla inhimillistä toimintaa tulkitaan ja selitetään (uskomuksen, halun jne. käsitteet) • sisällöllisiä väitteitä uskomusten, halujen, havaintojen ja toiminnan suhteiden säännönmukaisuuksista • Intentionaalinen psykologia käytäntönä: • muiden toiminnan käsitteellistäminen intentionaalisena: ”mielen lukeminen” • oman toiminnan käsitteellistäminen • muiden toiminnan ennakoiminen
Intentionaalisen psykologian tehtävät • Toiminnan tulkinta: mitä toimija on tekemässä? • teon hahmottaminen ylipäänsä mielekkäänä • Määrittelee toimijuuden(agenttiuden) • käyttäytyminen vs. toiminta • toimintaa määrittelevän rationaalisuuden mittapuu • Inhimillisen käyttäytymisen selittäminen ja ennustaminen • Moraalisten käytäntöjen perusta • vain toimijat voivat olla moraalisen arvioinnin kohteita • vapaan tahdon ja moraalisen vastuun käsitteet edellyttävät toimijuutta
Intentionaalisen psykologian muotoja • Spontaani kyky tulkita itseä ja muita • kyky ja mahdollisesti peruskäsitteistö on synnynnäinen • täydessä muodossaan (teon ymmärtäminen osana laajempaa narratiivia) saattaa riippua esim. kielellisistä kyvyistä • esiintyy muilla lajeilla vain hyvin rajallisissa muodoissa • Mielen toimintaa ja ihmisen käyttäytymistä koskeva arkiymmärrys • kansanuskomuksia, uskonnollisia ja metafyysisiä käsityksiä, tieteellisen psykologian vaikutusta jne. • Tieteellinen psykologia • esim. kognitiivinen, sosiaali- ja eläinpsykologia • Filosofinen psykologia • intentionaalisen psykologian peruskäsitteistön ja sen logiikan selventämistä • moraalipsykologia: moraalisen toiminnan käsitteellistäminen
Mielen teoria ja fysikalismi • Teoriateoria intentionaalisen psykologian luonteesta • teoria ihmisen käyttäytymisestä ja sen syistä • on olemassa ”mieli”, johon liittyy erilaisia mentaalisia (psykologisia, mielellisiä) tiloja • mentaaliset tilat aiheuttavat käyttäytymisen • Intentionaalisten tilojen lukeminen muille (”mielen lukeminen”) on teorian soveltamista • mentaaliset tilat ovat teoreettisia olioita, eivät suoran havainnon kohteita • Pitääkö mielen teoria paikkansa? • Yhteensopivuusongelma fysikalismin kanssa: • mikä on mielen suhde aivoihin? • voivatko mentaaliset tilat olla käyttäytymisen kausaalisia syitä?
Eliminativismin haaste • Reduktionismi • intentionaaliset tilat voidaan palauttaa aivotiloiksi (ontologisesti tai jopa opillisesti) • funktionalismi: mentaaliset tilat ovat systeemin (aivojen) funktionaalisia tiloja (viittaamalla mentaalisiin tiloihin viittaamme aivojen toimintaan) • Eliminativismi • esim. Paul & Patricia Churchland, Stephen Stich • intentionaalinen psykologia on esitieteellinen teoria • intentionaalinen psykologia on taantunut (regressiivinen) tutkimusohjelma (= ks. Lakatos luennolla 6), jonka ontologiset oletukset eivät sovi yhteen muun tieteen kanssa • mielen teorian ontologisista (ja muista) oletuksista tulisi luopua, samoin mentaalisesta käsitteistöstä
Vastaus eliminativismin haasteeseen • Intentionaalinen psykologia on ensisijassa sosiaalinen käytäntö, ei teoria • tapa käsitteellistää ja ennakoida toimintaa ja sosiaalisia tilanteita päämäärien avulla • intentionaaliset tilat ovat henkilön tiloja, jotka kertovat henkilön maailmasuhteesta ja toiminnan päämääristä • ei teoria mielen tai aivojen mikrorakenteesta, joka ohjaa toimintaa • ennakointi, kommunikaatio, yhteistyö, ”politiikka”, muiden toiminnan manipulaatio • Intentionaalisen psykologian sisällölliset väitteet korjautuvat tieteellisen tutkimuksen edetessä • Myös neurotiede tarvitsee intentionaalista psykologiaa määritellessään tutkimuskohdettaan
Loogisen yhteyden argumentti • Argumentti, jonka mukaan intentionaalinen psykologia ei ylipäätään liity toiminnan syihin • ”vain” toiminnan käsitteellistämistapa • Georg Henrik von Wright (1916–2003): Explanation and Understanding(1971) • Selittävä luonnontiede vs. ymmärtävä ihmistiede • luonnontieteissä on selittäviä peittäviä lakeja, mutta ihmistieteissä praktisia syllogismeja: A aikoo (haluaa) saada aikaan p:n A uskoo, että ellei hän tee w:tä, hän ei saa aikaan p:tä joten: A ryhtyy tekemään w:tä
Vastaus eliminativismin haasteeseen A aikoo (haluaa) saada aikaan p:n A uskoo, että ellei hän tee w:tä, hän ei saa aikaan p:tä joten: A ryhtyy tekemään w:tä • Premissien ja johtopäätöksen välillä on looginen yhteys (oik. käsitteellinen riippuvuussuhde), ei kausaalinen • toiminnan käsitteellistäminen jonkin tekemisenä edellyttää halujen ja uskomusten lukemista kohteelle • Praktisen syllogismin premissejä ja johtopäätöstä ei ole mahdollista todentaa toisistaan riippumatta • Siis: intentionaalinen selittäminen ihmistieteissä ei ole kausaalista selittämistä
Vasta-argumenttejaloogisen yhteyden argumentille • Kausaalinen yhteys ei sulje pois mahdollisuutta, että syyn ja vaikutuksen välillä on käsitteellinen yhteys • vrt. ”taudinaiheuttaja aiheutti sairastumisen” • kyse on vain sellaisesta käsitteellistämistavasta, johon jo sisältyy ajatus kausaalisesta suhteesta • Tekoon sisältyy fyysistä käyttäytymistä, jonka aiheuttamisesta argumentti ei sano mitään • argumentti vain toteaa perusteiden yhteyden aikomukseen tehdä teko • teon käsitteeseen kuuluu myös, että aikomus aiheuttaa käyttäytymisen • Ero teon rationalisoinnin (perusteiden antamisen) ja teon selityksen välillä
Intentionaaliset tilat kausaalisina syinä • Intentionaaliset selitykset toimivat samalla tavalla kuin kausaaliset selitykset • haluja, uskomuksia jne. pidetään teon aiheuttajina • Manipuloimalla uskomuksia ja haluja voidaan vaikuttaa henkilön toimintaan • kommunikaation ja suostuttelun idea • Ihmistieteissä tutkitaan tekemisen tapaa, tilannetta ja seurauksia sekä näiden välisiä yhteyksiä, myös kausaalisia • ihmistieteissä pyritään vastaamaan ”miksi”-kysymyksiin, ei ainoastaan ”mitä”-kysymyksiin
Mentaalinen kausaatio • Ns. ”mentaalisen kausaation ongelma” mielenfilosofiassa • miten mentaaliset tilat (uskomukset, halut) voivat aiheuttaa fysikaalisia tapahtumia (ruumiinliikkeet)? • kausaalisen järjestyksen (syy–seuraus-yhteydet) ja rationaalisen järjestyksen (uskomusten ja halujen sisällölliset yhteydet) ristiriita: vaikeudet redusoida mentaalinen fysikaaliseen • käyttäytyminen liittyy aivojen toimintaan jatkuvalla kausaalisella prosessilla • Kontrastiivinen teoria kausaalisesta selittämisestä: • oleellista on poimia se seikka, jonka ollessa toisin tilanne olisi toinen • kaksi erilaista käsitejärjestelmää (intentionaalinen ja fysikaalinen) voivat poimia maailmasta saman seikan syyn poiminta intentionaalisella käsitteistöllä ja vaikutuksen poimiminen fysikaalisella ei ole ongelma • jättää mentaalisen ja fysikaalisen ontologisen suhteen auki
Kausaliteetti ja vapaa tahto • Jos mieli on osa maailman kausaalista järjestystä, miten käy vapaan tahdon? • Ongelmana determinismi, ei kausaliteetti • kausaliteetti ei edellytä determinismiä: indeterministiset kausaaliset prosessit ovat mahdollisia • indeterminismi ei ratkaisisi ongelmaa: toiminnan pitäisi olla tahdon kontrollissa, ei vain sattumanvaraista • Toiminnan vastuullisuus edellyttää kausaliteettia • mahdollisuus tehdä toisin • Vapaa tahto on henkilön ominaisuus • vapaa toiminta on toimijan kontrollissa: ei pakotettua, ei refleksiivistä • tahdon ”rakentumisen” selittäminen toimijassa on eri kysymys • ns. kompatabilismi (vapaan tahdon ja determinismin yhteensopivuus) nykyään miltei konsensusnäkemys
Selittäminen vs. ymmärtäminen:väärä vastakkainasettelu? • Toimijoiden näkökulma on osa selitystä • Max Weber (1864–1920): subjektiivisesti merkityksellisetkausaaliset selitykset • tulkituilla merkityksillä on kausaalinen rooli: jos tilanne olisi tulkittu toisin, olisi toimittu toisin • Merkitykset voivat olla selityksen kohde • esim. miksi asia tulkitaan tilanteessa tietyllä tavalla? • Myös luonnontieteissä pyritään ymmärtämään periaatteet, joilla kohde toimii • Ymmärtäminen: • Petri Ylikoski & Jaakko Kuorikoski • ymmärryksen tunne vs. kyky toimia • asian ymmärtäminen = kyky vastata mahdollisimman moniin ”mitä jos” -kysymyksiin kohteesta
Tulkinnan hyvänsuopuus • Donald Davidson (1917–2003) • suopeuden periaate (principle of charity) • rationaalisuus on mentaalisten tilojen yleinen ominaisuus • tulkinnan kohteet on oletettava rationaalisiksi toimijoiksi • tulkinnan kohteiden uskomukset on oletettava enimmäkseen tosiksi: rationaalinen toiminta maailmassa ei voi perustua radikaaliin erehdykseen • Yleisemmin: tulkinnan lähtökohtana on ajatus, että tulkinnan kohde on johdonmukainen • välttämätöntä kohteen merkityksen hahmottamiseksi • tulkinta on sitä parempi, mitä mielekkäämpänä se esittää kohteensa (omista lähtökohdistaan)
Hyvänsuopuuden ongelmia • Miten tulee suhtautua niihin seikkoihin, jotka eivät sovi tulkintaan? • kohteen tekemien oletusten oikeellisuus? • kohteen uskomusten yhtenevyys? • tulkinnan uskottavuus? • Kuinka paljon ja millaista rationaalisuutta tulee olettaa? • uskomusten totuus vai uskomusten rationaalisuus suhteessa muihin uskomuksiin? • päättelyprosessien luotettavuus vai toiminnan rationaalisuus suhteessa uskomuksiin ja päämääriin? • ihmisten irrationaalisuudesta on monenlaista näyttöä
Selittävyyden periaate • David Henderson: Interpretation and Explanation in the Human Sciences (1993) • Tulkinnan tarkoitus on maksimoida kohteen uskomusten ja tekojen selitettävyys, ei rationaalisuus • suopeuden periaate kuuluu tulkinnan alustavaan vaiheeseen, jossa pyritään hahmottamaan, mistä kohteessa on kyse • tulkinnan on sovittava yhteen psykologisen tiedon ja tilannetiedon kanssa Tulkinnan hyvänsuopuudesta ja selittävyyden periaatteesta tarkemmin ks. Raatikainen