Download
1 / 27
270 likes | 578 Views
Mauri Kallinen 12.10.2012 LT, dosentti, vs. kuntoutusylilääkäri OYS/ Lääkinnällinen kuntoutus. Milloin tarvitaan kuntoutussuunnitelma ja kuka sen tekee?. Mitä kuntoutus on?. ”Olennaisinta ei ole sairaus, vaan ihminen, jolla on sairaus” (William Osler). Mitä kuntoutuksella tarkoitetaan?.
E N D
Mauri Kallinen 12.10.2012 LT, dosentti, vs. kuntoutusylilääkäri OYS/ Lääkinnällinen kuntoutus Milloin tarvitaan kuntoutussuunnitelma ja kuka sen tekee?
Mitä kuntoutus on? ”Olennaisinta ei ole sairaus, vaan ihminen, jolla on sairaus” (William Osler)
Mitä kuntoutuksella tarkoitetaan? kuntoutus= suunnitelmallista ja monialaista toimintaa, jonka tavoitteena on auttaa kuntoutujaa toteuttamaan elämänprojektejaan ja ylläpitämään elämänhallintaansa silloin, kun hänen mahdollisuutensa sosiaaliseen selviytymiseen ja integraatioon ovat sairauden tai muun syyn takia heikentyneet. Se perustuu kuntoutujan ja kuntoutustyöntekijän yhteistyössä laatimaan suunnitelmaan. Kuntoutus sisältää yksilön voimavaroja, toimintakykyä ja hallinnantunnetta lisääviä sekä ympäristön tarjoamia toimintamahdollisuuksia parantavia toimenpiteitä. Työskentelymalli voi olla yksilö- tai ryhmäkohtainen ja siinä käytetään apuna lähiyhteisöjen sosiaalisia verkostoja. –Aila Järvikoski 2001.
Milloin kuntoutussuunnitelma ? (1) • Asetus lääkinnällisestä kuntoutuksesta 28.6.1991/1015: • 2 §Lääkinnällisen kuntoutuksen järjestäminen • Kunta tai kuntainliitto huolehtii siitä, että lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisiksi kuin kuntoutuksen tarve kunnassa tai kuntainliiton alueella edellyttää.5§Lääkinnällisen kuntoutuksen suunnittelu ja seuranta • Kuntoutujalle laaditaan yhdessä hänen ja tarvittaessa hänen omaistensa kanssa kuntoutussuunnitelma. Kuntoutussuunnitelmassa määritellään tarpeelliset kuntoutustoimenpiteet ottaen huomioon sosiaalihuollon, työvoima- ja opetusviranomaisten sekä kansaneläkelaitoksen ja muiden kuntoutusta järjestävien tahojen palvelut ja yhteen sovitetaan terveydenhuollon lääkinnälliset kuntoutuspalvelut näiden tahojen järjestämän kuntoutuksen kanssa. Kuntoutussuunnitelman toteutumista seurataan ja suunnitelmaa arvioidaan määräajoin. • Kuntoutujan kanssa sovitaan kuntoutuksen toteutumisen kannalta tarpeellisesta yhteydenpidosta. Tarvittaessa kuntoutujalle nimetään yhdyshenkilö.
Milloin kuntoutussuunnitelma? (2) • Laki tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta 27.3.1991/625 • Laki liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta 27.3.1991/626
Milloin kuntoutussuunnitelma? (3) • Ammatillista kuntoutusta järjestävät ja tukevat Suomessa useat toimijat eri lakien nojalla. Työeläkevakuuttajat vastaavat työelämässä olevien ammatillisesta kuntoutuksesta. Kela järjestää ammatillista kuntoutusta niille, joilla ei ole oikeutta työeläkekuntoutukseen tai tapaturma- ja liikennevakuutuksen kuntoutukseen. Työvoima- hallinto huolehtii työttömien ja työttömyysuhan alaisten henkilöiden kuntoutuksesta.
Kuntoutussuunnitelma (1) • Laadittava vaikeavammaisten lääkinnällisessä kuntoutuksessa, ammatillisessa kuntoutuksessa ja kuntoutusrahaa haettaessa • Tehtävä oikea-aikaisesti ja mahdollisimman varhain • Moniammatillisen työryhmän tuotos • Kirjallisesti, yleensä B-lausunto tai erikseen kuntoutussuunnitelmalomake (KU 207) • http://www.terveysportti.fi/sovellukset/tp/kela/KU207.pdf
Kuntoutussuunnitelma (2) • Kuntoutussuunnitelmaan kirjataan potilaan nykytilanne terveydestä, toimintakyvystä ja aikaisemmista hoito- ja kuntoutustoimen-piteistä • Kuntoutussuunnitelmassa on keskeisenä tulevat toimenpiteet ja tavoitteet • Vastuu kuntoutussuunnitelman teosta on hoitavalla taholla • Ideaalitapauksessa potilas osallistuu itse aktiivisesti kuntoutussuunitelman tekoon
Kuntoutussuunnitelma? (3) • Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista 15.7.2005/566 • Lääkinnällistä kuntoutusta järjestettäessä vakuutettua pidetään vaikeavammaisena, jos: • 1) hänellä on sairaudesta, viasta tai vammasta aiheutuva yleinen lääketieteellinen ja toiminnallinen haitta, josta aiheutuu vähintään vuoden kestävä kuntoutustarve; sekä • 2) 1 kohdassa tarkoitettu haitta on niin suuri, että hänellä on sen vuoksi huomattavia vaikeuksia tai rasituksia selviytyä jokapäiväisistä toimistaan kotona, koulussa, työelämässä ja muissa elämäntilanteissa julkisen laitoshoidon ulkopuolella.
Kuntoutuksen eri muodot • Lääketieteellinen kuntoutus - vastuu terveydenhuollolla, Kelalla • Ammatillinen kuntoutus - vastuu työterveyshuollolla, eläkevakuutusyhtiöillä, työvoimahallinnolla, Kelalla • Sosiaalinen kuntoutus - vastuu terveydenhuollolla ja sosiaaliviranomaisilla • Kasvatuksellinen kuntoutus - vastuu Kelalla
Tarvittavat toimenpiteet • Kuntoutustarveselvitys • Kuntoutustutkimus • Terapiat (fysio-, toiminta-, puhe- tai psykoterapia) • Kuntoutusjaksot • Kuntoutusohjaus • Sopeutumisvalmennus • Apuvälineet • Ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteet
Millainen kuntoutus on vaikuttavaa? Varhainen aloitus Tarkka kohdennus Moniammatillinen toteutus Aktiivinen harjoittelu Toimenpiteitä myös työ- ja elinympäristöön
Kuntoutussuunnitelman seurantamittareista • Työ- ja toimintakykyyn liittyvät mittarit, mielialamittarit, elämänlaatumittarit, pyskososiaalinen toimintakyky, elämän hallintamittarit, persoonallisuuden piirteitä arvioivat mittarit • Validius, toistettavuus ja muutosherkkyys • ICF -viitekehys taustalla • www.toimia.fi
Yhteenveto • Kuntoutussuunnitelma olisi suositeltavaa laatia kaikille, joilla on työ- ja toimintakykyä rajoittava vika, vamma tai sairaus • Kuntoutussuunnitelma on välttämätön vaikeavammaisilla, kuntoutustukea haettaessa sekä ammatillisessa kuntoutuksessa • ICF- viitekehys auttaa potilaan tilanteen hahmottamisessa sekä kuntoutussuunnitelman laadinnassa
”Robotic suit” ”Eccentric Trainer” Kompensaatio Harjoitteluterapia
Kirjallisuutta wwww.kela.fi Kivekäs J, Hannu T, Rokkanen T, Ropponen T. Pitkäaikaisen työkyvyttömyyden arviointi kannattaa keskittää työterveyshuoltoon. Suomen Lääkärilehti 2012;67:2229-2234. Rissanen P, Kallanranta T, Suikkanen A. Kuntoutus. Duodecim, Otavan kirjapaino Oy, Keuruu 2008. Paltamaa J, Karhula M, Suomela-Markkanen T, Autti-Rämö I. Hyvän kuntoutuskäytännön perusta. Käytännön ja tutkimustiedon analyysistä suosituksiin vaikeavammaisten kehittämishankkeessa. Kelan tutkimusosasto, Helsinki 2011. Suoyrjö H. Millainen on hyvä ammatillinen kuntoutussuunnitelma. Suomen Lääkärilehti 2007;62(23):2275-2279. www.teva.fi www.toimia.fi
