Kuka vaikuttaa Kansalaisosallistuminen seutukehittämisessä

1. Kuka vaikuttaa Kuka vaikuttaaKansalaisosallistuminen seutukehittämisessä Uudenmaan sosiaaliturvayhdistys ry Seutuverkostokehittäjä Anne Aholainen

2. Kuka vaikuttaa Tavoitteet Lisätä sosiaali- ja terveysjärjestöjen tietoisuutta virallisesta seudullisesta yhteistyöstä (Kuuma) ja julkisen sektorin tietoisuutta erilaisista järjestöistä. Parantaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen mahdollisuuksia osallistua viralliseen seudulliseen yhteistyöhön Kehittää toimintamalli kansalaisjärjestöjen ja KUUMA:n vuoropuhelulle

3. Mitä osaamista sosiaalinen yrittäjyys edellyttää – järjestö näkökulma Kuka vaikuttaa • Mitä järjestöiltä tunnutaan odottavan, kun puhutaan sosiaalisesta yrittäjyydestä? • Millaisia ovat sosiaalisten yritysten parissa toimivat järjestöt? • Millaisia ovat Keski-Uusimaalla toimivat järjestöt ja millaista osaamista heidän kannaltaan sosiaalinen yrittäjyys edellyttää?

4. Mitä järjestöiltä tunnutaan odottavan, kun puhutaan sosiaalisesta yrittäjyydestä? Kuka vaikuttaa • 3. sektorin valmiutta liikeyritysten perustamiseen ja johtamiseen • 3. sektorilta löytyy osaamista ja asiantuntijuutta sosiaalisten yritysten toimintaan • 3. sektori pitkäaikaistyöttömien ja vajaakuntoisten työllistäjänä • 3. sektori asiakkaina tai asiakkaiden välittäjinä -> Millaisen lisän tähän käsittelyyn tuo, jos pohditaan järjestöjen erilaisuutta olosuhteiden, osaamistarpeiden ja toiminnan suhteen

5. Kuka vaikuttaa Millaisia ovat sosiaalisten yritysten parissa toimivat järjestöt? • Valtakunnallisia tai maakunnallisia järjestöjä • Toiminta seudullisella periaatteella • Omaa palvelutuotantoa olemassa, tottumus yrittäjänä toimimiseen • Omaa jäsenkoulutusta, jopa ammatillista • Kehittämistoimintaa projektein, joissa rahoittajina RAY ja EU • Kunnat tai muut julkiset organisaatiot ovat kumppaneina (aitoina) • Työllistymistavoitteiset pienemmät yhdistykset (mutta isossa kaupungissa) • Osuuskuntien pienet yhdistykset - hankkeen turvin tai ison järjestön kokoama

6. Kuka vaikuttaa Millaisia ovat Keski-Uusimaalla toimivat järjestöt? Vertais- ja vapaaehtoistoimijat Kaikki 30% Kuuma 32% Painopisteet: Vertais- ja vapaaehtoistoiminta ja tiedonvälitys Kokoluokka: Pieni, yli puolet useamman kunnan alueella Yhdistystyypit: Potilasyhdistyksistä 40 % Vammaisyhdistyksistä 1 /3 Yhteistyötä paljon: Valtakunnallisen järjestö ja paikallisyhdistykset Osallistujat: Paljon pitkäaikaissairaita ja vammaisia, myös vaikeavammaisia, ihmisiä. Muutossuunta: Vapaaehtoisten määrät kasvusuunnassa, Suurin huoli jäsenistön ikääntyminen Marja Vuorinen et. al, 2005

7. Kuka vaikuttaa Millaisia ovat Keski-Uusimaalla toimivat järjestöt? Palvelujen tarjoajat Kaikki 26% Kuuma 19% ”100 vuotta sosiaalisia peruspalveluja ensimmäisten valveutuneiden joukossa. Muut ovat tulleet perässä.” • Suuria toimijoita • Toimintaprofiili: • Asumispalvelu-, lastensuojelu- , päihde- ja työllistäminen, vaikuttamis-, vapaaehtois- ja vertaistoiminta painottuvat niukasti • 75 % kuuluu valtakunnallisiin järjestöihin • Yleensä yhden kunnan alueella, kuntayhteistyö merkittävää • Kuntien toiminta-avustukset kasvaneet muita useammin • Haasteet: • - rahoitus ja palveluiden kehittäminen Marja Vuorinen et. al, 2005

8. Kuka vaikuttaa Millaisia ovat Keski-Uusimaalla toimivat järjestöt? Laaja-alaiset toimijat Kaikki 18% Kuuma 23% Asiantuntijatehtävätja vaikuttamistoiminta • tiedonvälitys, projektit ja koulutus, myös vapaaehtois- ja vertaistoiminta Yhteistyö tiivistä ja verkostot kasvaneet • kunnat, valtakunnallinen järjestö, paikallisyhdistykset, shp:t, srkt Koko • usein keskisuuria, 3 / 4 useamman kuin yhden kunnan alueella. • 30 % vammaisyhdistyksistä ja 20 % potilasyhdistyksistä • 88 % valtakunnallisen liiton jäsen Osallistujat: • paljon pitkäaikaissairaita, myös vaikeavammaisia, ihmisiä. Vapaaehtoisten määrän kasvanut selvästi muita enemmän Haasteet: rahoitus ja järjestötyö Marja Vuorinen et. al, 2005

9. Kuka vaikuttaa Millaisia ovat Keski-Uusimaalla toimivat järjestöt? Pienimuotoiset toimijat Kaikki 26% Kuuma 26% Toimintaprofiili: • pienimuotoista harrastus- ja virkistystoimintaa • tavallisimmin yhden kunnan alueella. • vanhus- ja eläkeläisjärjestöistä puolet pienimuotoisia • 95 % valtakunnallisen järjestön jäsen • selvästi muita vähemmän paikallista yhteistyötä Muutossuunta: • Joka kolmas arvioi osallistujamäärien vähentyneen • Yhteistyöverkostot muita useammin supistuneet • yli puolet arvioi, että toiminnan kokonaismäärä ja kysyntä vähentyneet • - pieni koko ei merkki epäonnistuneesta toiminnasta Haasteet: • - jäsenistön aktivointi ja ikääntyminen, ei talous Marja Vuorinen et. al, 2005

10. Kuka vaikuttaa Millaista osaamista sosiaalinen yrittäjyys edellyttää? • Mitä erilaisilla järjestöillä olisi annettavaa sosiaalisen yrittäjyyden teemalle? Otollisia yrityksen perustajia: • palveluntuottajat • tietoa sosiaalisesta yrittäjyydestä • seudullisen asenteen ottamista – katseen avartumista: muut kunnat ja muut järjestöt (ei kylläkään vain järjestön asia) • kumppaneiden hakemista muista järjestöistä: asiakkaat, työnohjaus, vertaistukeen liittyvät asiat • yrittäjyysosaamista • laaja-alaiset toimijat • Hankkeiden suunnittelu – sellaiset hankkeet, joissa päätepisteenä sosiaalinen yrittäjyys harvassa – tai ainakaan sitä ei nähdä • yhteistä: • Toiminta suuntautuu hoivaan, johon voi olla vaikeaa työllistää vajaakuntoisia tai pitkäaikaistyöttömiä – miten nähtäisiin sen taakse (esim. harrasteryhmät)

11. Kuka vaikuttaa Mitä erilaisilla järjestöillä olisi annettavaa sosiaalisen yrittäjyyden teemalle? Tukitoiminta, vertaistuki – verkosto työllistettävien ympärille • Vapaaehtois- ja vertaistuen toimijat • Pienialaiset toimijat • Hankehakuisuuden lisääminen • Työllisyysorientaation lisääminen • Tietoa yhteistyön malleista -> laaja-alaistaminen

12. Lähde: Vuorinen Marja, Särkelä Riitta, Perälahti Anne, Peltosalmi Juha, Leena Peisa, Londén Pia & Eronen Anne (2005): Vertaansa vailla. Ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry, Helsinki.