Mitä nuoren päässä liikkuu – Miten tukea ja milloin huolestua?

1. Mitä nuoren päässä liikkuu – Miten tukea ja milloin huolestua? Raisa Cacciatore Lastenpsykiatri, asiantuntijalääkäri, tietokirjailija Väestöliitto www.raisacacciatore.fi www.vaestoliitto.fi Pirkkala 6.2.2012

2. Hyvinvoiva nuori – sopeutuu ympäristöönsä • Hyvinvoiva nuori selviytyy päivittäisestä arjesta ilman suurta ahdistusta, lähtee useimmiten mielellään kouluun tai työhön. • Hän nukkuu ja syö hyvin, kykenee toimimaan ryhmässä ja luomaan ystävyyssuhteita. • Hän sietää epäonnistumisia, tunnistaa oikean ja väärän, osaa iloita tavallisesta elämästä, nauraa aina välillä ja kykenee muutenkin osoittamaan tunteitaan – niin kiintymyksen kuin vihan.

3. Hyvinvoiva nuori – pärjää itsensä kanssa • Hyvinvoiva nuori kokee elämän tyytyväisyyttä, hän uskoo riittävästi omiin kykyihinsä ja voi olla temperamentiltaan reipas ja rohkea tai ujo ja arka. • Hän kykenee tuntemaan empatiaa – pystyy asettumaan toisen ihmisen asemaan ja tarvittaessa puolustamaan toistenkin oikeuksia.

4. Lönnqvist ym. Psykiatria-oppikirjasta (KUSTANNUS OY DUODECIM v.2007) nuorisopsykiatrian luvusta (Marttunen, Kaltiala-Heino s. 596) Nuorten mielenterveys-häiriöiden yleisyys • Jokin 15-25% (tytöt enemmän) • Vakava masennus 5-10% (tytöt enemmän) • Päihteiden ongelmakäyttö 5-10% (pojat enemmän) • Käytöshäiriöt >10% (pojat enemmän) • Ahmimishäiriö 5% (tytöt enemmän) • Sosiaalisten tilanteiden pelko 1-2,5% • Pakko-oireinen häiriö 1-2% • Paniikkihäiriö 1% • Psykoosi 1-2% (yhtä paljon) • Bipolaarihäiriö 1% • Laihuushäiriö 1%

5. Mitä nuori tarvitsee • Kuulluksi, nähdyksi tulemista Aitoja kohtaamisia. Välittävää aikuista. Yksilöllisyyden ymmärrystä. • Kehitysportaiden tuntemusta Seksuaalisuus ja aggressio. Itsenäistyminen. Aivot kehittyvät hitaasti, ymmärrys myös. Mitä voi vaatia? Missä täytyy suojata? • Kehityksen ja itsetunnon tukea Tekoja. Oikeaa toimintaa. Itse koettu kasvatus ei aina parasta.

6. Mitä nuori tarvitsee • Kuulluksi, nähdyksi tulemista JARRUTA, HILJENNÄ • Kehitysportaiden tuntemusta TUTUSTU, OPISKELE • Kehityksen, itsetunnon tukea TOIMI NYT

7. EnnaltaehkäisyPositiivinen minäkuvaTemperamentit Olen hyvä! -> Minua kannattaa suojata!

8. Temperamentit ja itsetunto • Kaikki ihmiset ovat jo syntymästään erilaisia. Jos huomaa, että kelpaa ja on iloksi muille, voi rakentaa hyvää kuvaa maailmasta ja itsestään. • Tähän rakennustyöhön voi jokainen osallistua. Uusi ihminen, uusi tuttavuus tarkoittaa jännittävän löytöretken alkua. Kun oppii tuntemaan toisen, voi löytää yhteisen mukavan tavan olla yhdessä tekemässä. • Erilaisuus on sääntö, ei poikkeus: Erilaisten ihmisten kanssa joudumme tekemään töitä ja pärjäämään.

9. Tahtominen ja itsetunto • Ei saa mitätöidä nuorten tavoitteita, arvoja ja pystyvyyskokemuksia. • Haluaminen ja yrittäminen on tärkeää. • Ei pidä tehdä kaikkea liian helpoksi tai nuoren puolesta. • Käy arvokeskustelua: minkä asian takia olisit valmis hiukan kärsimäänkin?

10. Aika antaa arvokasvatusta • Käy arvokeskustelua: Mikä on tärkeää? Mikä on kaikkein tärkeintä elämässä? Minkä asian takia olisit valmis hiukan kärsimäänkin? • Kerro arvoistasi: ystävyys, rakkaus, vapaus, veljeys, tasa-arvo, terveys…

11. Mistä elämään voi saada motivaatiota ja mielekkyyttä? Välitön tarvetyydytys: nautinto, hyvä olo • Lyhyen tähtäimen tavoitteet ja tämän hetken jutut. • Onko kivaa vai tyhmää? Arvojen mukainen elämä: tunnistaa arvonsa • Elämällä on kompasseja ja suuntaviittoja. • Ne ohjaavat valintatilanteissa. • Arvoja toteuttaakseen ihminen on valmis sietämään pettymyksiä, jopa kärsimään.

12. Elämänlaatu • Kokonaisuus on tärkein • Elämä on merkityksellistä! • Mikä aiheuttaa terveyttä?Mikä johtaa elämänlaatuun? • Mikä tarjoaa syytä elää? Professor, barnläkare Bengt Lindström, Folkhälsan 24.11.2020

13. Terveyden uusi määritelmä? “Health is what it takes to make life worth living” Bengt Lindström: The Hitchhiker’s Guide to the Salutogenesis. Salutogenic pathways to health promotion. Folkhälsan 2010 Professor, barnläkare Bengt Lindström, Folkhälsan 24.11.2020

14. Salutogeneesin avain • Kyse ei ole vain olemassa olevista resursseista, vaan kyvystä ja joustavuudesta käyttää omia resurssejaan terveyttä tuottavalla tavalla. • Lähtökohta: katsotaan resursseja ja voimavaroja. Bengt Lindström: The Hitchhiker’s Guide to the Salutogenesis. Salutogenic pathways to health promotion. Folkhälsan 2010

15. Elämänlaatu • Terveys on yksi elämänlaadun tekijä • Sairaus on yksi • Elämä on enemmän kuin nämä Professor, barnläkare Bengt Lindström, Folkhälsan 24.11.2020

16. Tahtominen ja itsetunto Diane Levy: Increasing a child’s self-esteem? Random House 2002

17. Tahtominen ja itsetunto Sex, drugs & rock’n roll Mitä väliä? Drop out Itsetuhoisuus Diane Levy: Increasing a child’s self-esteem? Random House 2002

18. Jotakin jota haluaa… Haluttavia asioita Tavoiteltavia asioita Olen aika hyvä! Osaan ja pystyn, jos yritän Osaan paljon! Osaan aika paljon Osaan jotakin Osaan… Osaan? Diane Levy: Increasing a child’s self-esteem? Random House 2002

19. Merkityksellinen yhteys • Kuulua mukaan • Ymmärtää miten perhe tai koulu toimii • Miksi olen mukana • Mitä vanhemmat / koulu tekee Professor, barnläkare Bengt Lindström, Folkhälsan 24.11.2010

20. Tarve kuulua samanmielisten joukkoon • Yhteenkuulumisen tunne antaa voimaa ja turvaa • Olemme laumaolentoja, haluamme kuulua yhteen • Uskallanko rauhassa sanoa oman mielipiteeni, vaikka muut olisivat eri mieltä?

21. Mitä mieltä sinä olet? Miltä sinusta tuntuu? Mitä sinä haluaisit? Saammeko olla erilaisia, yksilöitä?Olet eri asia kuin mielipiteesi

22. Tunteiden hallinta ja itsetunto

23. Mikä sinulla on, isä? Mikset kuule minua, äiti? Mitä te pelkäätte koko ajan? Pitää olla laiha… kaunis, hyvä koulussa… menestyvä, suosittu, muodikas, avulias vaivaton… Poissa silmistä… Huolet… ongelmat…. Kriisi…. stressi, kiire… Tunne-ilmapiiri ja itsetunto Tunnetaidot ja koti

24. Keskustelu itsensä kanssa • Ihmiset keskustelevat mielessään jatkuvasti itsensä kanssa. Kommentoivat ja suunnittelevat tekemisiään tai vatvovat menneitä tapahtumia. • Se voi olla kannustavaa tai halveksivaa. • Omat pohdinnat vaikuttavat, eli se pään sisäinen puhe. Itse olet eniten itsesi kanssa. • Se alkaa rakentua lapsuudessa. Myös pitkä ihmissuhde vaikuttaa. Mitä puhetta lapsuuden kotona jäi pääsi sisään?

25. Tunnetaitoja

26. MENESTYS KUNNIOITUS Aikuisten malli! KOMMUNIKAATION TUNNEILMASTO NEUTRAALI Väkivalta kasautuu Väkivalta synnyttää väkivaltaa Jatkuvia traumoja, defensejä vahvistuu HALVEKSUNTA Kunnioitus tarttuu – syrjäytyminen ja menestys ovat usein mallioppimisen tulosta SYRJÄYTYMINEN

27. Myönteiseen keskittyminen Kiittämällä kasvattaminen Respektipisteitä, tarravihkoja Onnistumisen esiin nostamista Lapsen kokemusta arvostavaa puhetta KUNNIOITUS - Ei väkivaltaa Lapsi ei voi valita kasvuympäristöään – saako hän kokemuksia arvostavasta kanssakäymisestä, milloin, mistä? KOMMUNIKAATION TUNNEILMASTO NEUTRAALI HALVEKSUNTA - Henkinen ja fyysinen väkivalta Kielteiseen keskittyminen Moittiminen, iva, pelko Rankaisu, ankaruus, kuritus Epäonnistumisen esiin nostamista Vähättelevää, mitätöivää puhetta

28. MENESTYS Myönteiseen keskittyminen Kiittämällä kasvattaminen Respektipisteitä, tarravihkoja Onnistumisen esiin nostamista Arvostavaa puhetta KUNNIOITUS - Ei väkivaltaa KOMMUNIKAATION TUNNEILMASTO NEUTRAALI Kielteiseen keskittyminen Moittiminen, iva, pelko Rankaisu, ankaruus, kuritus Epäonnistumisen esiin nostamista Mitätöivää puhetta HALVEKSUNTA - Henkinen ja fyysinen väkivalta Älä jää halveksunnan ilmapiiriin.Hakeudu arvostaviin ihmissuhteisiin! SYRJÄYTYMINEN

29. Käytöshäiriön kasvatukselliset riskitekijät Vapaassa kasvatustyylissä • lapsella ei ole rajoja • lapsi ei tiedä, mitä häneltä odotetaan, mikä käytös on toivottua • johdonmukaisuus kasvatuksessa puuttuu • lapsi hakee rajoja ja alkaa tästä syystä oireilla Kovassa kasvatustyylissä • rankaistaan lasta • jätetään palkitsematta silloin, kun hän toimii toivotulla tavalla • Lapsi saa siten eniten huomiota ei-toivotulla käytöksellä • vanhempi mallintaa aggressiivista käytöstä toiminnallaan

30. Oikea kasvatus on siinä keskivälissä: • Jämäkkyys • Asiallisuus • Oikeudenmukaisuus

31. Tunne on sinussa, mutta olet eri asia kuin tunteesi • Hankalat ajatukset aktivoivat tunteita • Pelko, pettymys tai huono omatunto ovat usein signaaleja, jotka auttavat meitä toimimaan oikein. • Kielteiset ajatukset ja tunteet voivat myös riistäytyä hallinnasta tai lukkiutua päälle ja vallata mielen ja kehon.

32. Hyväksy ajatuksesi / tunteesi, mutta älä lähde joka junaan • Toivota hankala tunne tai ajatus tervetulleeksi, kuin hankala naapuri • Kutsu peremmälle, tarjoa teetä, hyväksy • Lähetä lempeästi matkoihinsa, taputa olalle: Kiitos, kun kävit! Juhani Laakso: Mielen taito. Vapauta ajatuksia, kehitä tunteita. Kirjapaja 2009

33. Alati muuttuvat tunteet • Kaikki ajatukset ja tunteet tulevat ja menevät kuin meren aallot, kuin pilvet taivaalla. • Mitä enemmän yritämme välttää epämiellyttäviä tunteita tai ajatuksia, sitä voimakkaampia ne ovat ja sitä kauemmin ne kestävät. Nils Holmberg, Kognitiivisen psykoterapian verkkolehti 2005, 2. Zen, mindfulness ja vaeltava mieli.

34. Ajatus -> Tunne -> Kehomieli • Kielteiset ajatukset ja tunteet voivat myös riistäytyä hallinnasta tai lukkiutua päälle ja vallata mielen ja kehon. • Ajatusten ja tunteiden hyväksyminen ilman, että niille tarvitsisi tehdä mitään, on uusi näkökulma impulsiiviselle toimijalle. • Tunteet ja ajatukset tulevat ja menevät, ja ne voi hyväksyä sellaisinaan ilman, että niiden mukaisesti tarvitsisi lähteä toimimaan.

35. 1) enin osa ajattelustamme on kokemusten kautta ehdollistunutta, eikä välttämättä totta; • 2) miellyttäviä ja epämiellyttäviä ajatuksia tulee ja menee elämämme aikana, halusimme sitä tai emme; • 3) kaikki ajatuksemme ja tunteemme ovat väliaikaisia, ja • 4) vaikka ajatus saisi meidät valtaansa, se on silti vain ajatus.

36. Keskitytään siihen, mitä jo on, ei siihen mitä ei ole Kiitollisuus jopa siitä, että asiat eivät ole huonommin. Optimistisuus, toiveikkuus. Kiitollisuudesta puhuminen ääneen, sen hämmästely ja ihastelu, mitä elämä tarjoaa. Jos lasta kiittää, hän toistaa tekonsa. KIITOLLISUUS - Minulla on! KOMMUNIKAATION TUNNEILMASTO Osaamattomuuteen, puutteisiin keskittyminen. Nähdään kaikki se, mitä ei ole. Vertaaminen muihin jotka osaavat, joilla on taito. Lasten annetaan luokitella ja arvottaa toisiaan, ihmisiä. Harmittelu, katkeruus. Jos lasta moittii, hän kokee olevansa huono(mpi) KATEUS - Minulla ei ole, ei kai sinullakaan! Kiitollisuus lisää tyytyväisyyttä, terveyttä, hyvinvointia

37. Aggressio muuttaa mieltä… Aivoissa tapahtuu toimintatilan muutos, kun ihminen menee pois tolaltaan Daniel J. Siegel: The Developing Mind 1999 YLÄTIE ALATIE

38. Vastuuntunto Kronologinen muisti Syy-seuraus Empatia Oikeudenmukaisuus Rationaalisuus Moraali Tässä hetkessä Aika pysähtyy Kontrolli häviää Yksilölliset reaktiot Tunnereaktiot Hälytystila Voimakkaan toiminnan tila Daniel J. Siegel: The Developing Mind 1999

39. ALATIE / YLÄTIE LIIPASIN: Tapahtuma Ärsyke Tunnista laukaisevat tekijät! Opettele ottamaan aikalisä! Selvittele vanhan traumat! Vahvista Ylätietä! • ALTISTAA / HERKISTÄÄ • Matala verensokeri • Väsymys • Stressi • Omat ”mustelmat” / traumat • Alkoholi • Jotkin lääkkeet • Perimä

40. Hämmennys Hormonit mullistavat kaiken aiemman... Haavoittuvuus ja ylilyönnit

41. Seksuaalisuuden portaat, Opetushallitus 2000 rohkaistuminen herkistyminen uteliaisuus Biologinen kehitys

42. Kirkon nuorisopäivät Raumalla 5.-6.5.06, vastaajat n. 50kpl 15-18v nuoria

43. Kokenut seksuaalista väkivaltaaKouluterveyskysely 2010 (Kehon intiimialueiden koskettelu vasten tahtoa, yhdyntään tai muunlaiseen seksiin painostamista tai pakottamista, rahan , tavaran tai päihteiden tarjoamista vastineeksi seksistä) N= Tytöt 27754, Pojat 27706 N= Tytöt 15429, Pojat 11706 N= Tytöt 8887, Pojat 11864

44. …jos joku koskettaa sinua tai käyttäytyy sinua kohtaan ahdistavasti: • Sano EI! • Lähde pois! • Kerro aikuiselle, johon luotat!

45. PORNO • Hämmentää, ahdistaa, kiihottaa, koukuttaa • Aikaansaa suorituspaineita • Estää seurustelua

46. Mikä juttu tää on ? Nuoren tulee voida arvioida sitä, onko hänen kohtaamansa henkilö pyytämässä Kaveri- Ystävyys- Seurustelu- Seksi- Rakkaus- Rakkaus+seksisuhdetta Vapaata suhdetta Käyttö- Hyväksikäyttö- tai Alistussuhdetta hänen kanssaan.

47. Ystävyyden säännöt Seurustelusuhde = paras ystäväsi Ole kohtelias Ole ystävällinen Ole siisti Osoita, että välität Ole reilu ja rehellinen Älä kerro yksityisjuttuja muille Älä puhu pahaa takana Älä petä Pyri rakentavaan riitelyyn Selitä miksi, jos suhde ei toimi

48. Itsetunnon rakennustyö on jatkuvaa • Anna mahdollisuuksia, tietoa ja usko nuoreen. • Ole mallina: Ole itse itsesi paras ystävä! Voit vaikuttaa paljon toisten itsetuntoon • Kun olet vuorovaikutuksessa, vaikutat joka tapauksessa, suuntaan tai toiseen.

49. Koulun merkitys • Opettajan antama huomio • Koululuokan sosiaalinen tuki • Onnistumisen elämykset • Ystävyyssuhteiden tuoma ilo …ovat lasta kannattelevia tekijöitä EL Liisa Pietilä, SLL 40/2005:4021-25

50. Neljä pöydänjalkaa KUMPPANUUS YKSITYISYYS YHTEISÖLLISYYS PERHE